Kulturimut Tapiisarfik 2021

Kulturimut tapiisarfik 2021

Nunani avannarlerni suleqatigiit akornanni pinngorartitsinermik siuarsaasarpoq

Kulturimut Tapiisarfik soqutigisaqaqatigiinnut nutaanut anngunnissamut
kulturilerinermilu sulianit ersiutit nutaat ersersittarnissaannut suleqataassaaq. Inuit arlallit aamma kinguaariiaat arlallit akornanni nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinermik ilisimasaqalersitsissaaq soqutiginnilersitsillunilu. Nunat Avannarliit ukiup 2030-p angunninnginnerani peqataatitsinerpaassasut aamma piujuartitsinerpaassasut takorluugaavoq.

Kulturip inuit ataqatigiilersittarpai, aamma inuit kulturilernermik suliniutit pillugit suleqatigiittut imminnut inunnullu allanut suleqatiminnut tatiginninnerulersarput. Kulturi nammineq piujuartitsisuuvoq, NAPA-llu suliniutit avatangiisit, inooqataaneq aamma/imaluunniit unammillersinnaaneq eqqarsaatigalugit piujuartitsiffiusut tapiiffigisarpai.

Pisortat nikinneranut atatillugu oqaloqatigiinnerni oqarfigineqarpugut NAPA aamma Kulturimut Tapiisarfimmit periarfissat suusut inuit ikittuinnaat ilisimagaat. Tamassuma kinguneratut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu paasisitsiniaanermik ingerlataqarsimavugut, paasisitsiniaanitsinnilu meeqqat inuusuttullu aamma kulturilerisut nunani avannarlerni nalinginnaasumik suleqatigiinnermi aamma immikkut Kulturimut Tapiisarfimmit periarfissat pillugit paasissutissiiffigisarsimallutigit.

Tapiisarfimmut qinnuteqartartut nutaat

2019-imiilli Kulturimut Tapiisarfiup ilisimaneqalerulernissaa taamaalillunilu qinnuteqartartut nutaat qinnuteqartalernissaat NAPA-p anguniagarisimavaa. 2021-mi qinnuteqartut tamarmik 63 %-ii siullermeerlutik qinnuteqartuusimapput, taakkunanngalu kalaallit qinnuteqartut 66 %-iusimapput, 2021-mi qinnuteqartunit ikinnerusimallutik, kisianni affai sinnerlugit.

Oqaluttuassartaq

Kulturimut Tapiisarfik 1987-imili pilersinneqaramili Nunani Avannarlerni kulturilerisunut ukiumut 3 MIO DKK agguaattarsimavai. Ukiuni kingullerni tallimani kalaallit qinnuteqartartut 50-60 %-iusarsimaput Nunallu Avannarliit sinneranit qinnuteqartartut 40-50 %-iusarsimallutik.

NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia Nunani Avannarlerni allani aningaasaateqarfinnit allaaneruvoq, aningaasaateqarfinnut allanut kalaallit qinnuteqartartut ikinneerarsuusarmata aamma ilaanni aningaasaateqarfinnut qinnuteqaavinneq ajormata. Piffissami 2016-2021-mi Kulturimut Tapiisarfimmut kalaallit qinnuteqartartut katillugu 7,9 millioninik tapiififigineqarsimapput. Nunanit Avannarlermiunit allanit suliniutit piffissami 2016-2021-mi 9,8 millioninik tapiiffigineqarsimapput.

Ukiut siusinnerusut pillugit naatsorsueqqissaarinerit takutippaat kalaallit qinnuteqartartut qinnuteqarsinnaasut 50-60 %-ii qinnuteqartarsimasut, kisianni ukiut arlallit ingerlanerini qinnuteqartartut ikiliartorsimapput. 2020-mi coronamik tuniluuttoqarnera pissutigigunarlugu ingammik kalaallit nunani avannarlerni suliniutit pillugit angalanissamut aningaasaliiffigineqarnissamut qinnuteqarnissartik mianersuunnerusimagunarpaat. 2021-mi qinnuteqartartut amerliartortut takusimavarput.

Qinnuteqartartut procentinngorlugit amerlassusaat – Naleqqiussineq 2016-2021

Ukioq 2021

2021-mi NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia 101-inik qinnuteqarfigineqarpoq, 2020-mut naleqqiullugu 14-inik amerlanerusunik qinnteqarfigineqarsimalluni, kisianni ukiunut 2016-2019-inut agguaqatigiissillugu naleqqiutissagaanni suli ikinnerupput.

Qinnuteqaatit amerlaanerit Kalaallit Nunaaninngaanneerput (44 %). 2020-mi kalaallit qinnuteqartartut amerlassusaat nalinginnaasumut naleqqiullugu ikinnerungaatsiarsimapput, taamaattumillu 2021-p aallartinnerata nalaani kalaallit qinnuteqartartut amerlisaaffiginissaat iliusissami erseqqissumik anguniagaalerpoq, kisitsisillu takutippaat iliuusissaq tunngavigalugu angusaqarluartoqarsimasoq, naak qinnuteqartartut ukiunut siusinnerusunut allanut naleqqiullugit suli ikinnerugaluartut – 2019-ip tungaanut qinnuteqartartut 50-60 %-ii Kalaallit Nunaanninngaanneersuusimapput.

Tamatuma saniatigut qinnuteqartartut 42 %-ii Danmarkimeersuupput, ukiunilu 2012-2019-ini ukiut tamaasa erseqqissumik 25 %-it missaannik amerleriartarsimapput, kisianni 2020-mi ikinnerusimallutik, tassami qinnuteqaatit tamarmik 45%-ii Danmarkimeersuusimapput. 2020-mi 2021-milu Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanit qinnuteqartartut siusinnerusumut naleqqiullugit ikinnerusimapput, tamatumunngalu COVID-19-imik tuniluunneq pissutaasinnaavoq, tuniluunnermi suli Nunani Avannarlerni angalanermut sunniuteqarmat.

Siusinnerusukkut qinnuteqartartut 20-25 %-it missaat nunanit avannarlernit allaneersuusarsimapput imaluunniit nunani avannarlermiuunngitsuneersuusarlutik. 2021-mi qinnuteqaatinit tamanit nunanit ukuninnga qinnuteqaatit taamaallat 14 %-iusimapput Sverige, Norge, Finland, Island aamma Slovenien.

NAPA 20221-mi nunanit 7-it assigiinngitsunit qinnuteqaatinik pisarsimavoq, taakkunaniillu 4-t aningaasaliiffigineqarsimallutik. Aningaasaliiffigineqartunit 53-init 55 %-it kalaallit suliniutigivaat, 38 %-it qallunaat suliniutigalugit, suliniutillu sinneri (7 %) Sverige, Norge Finlandimeersuullutik.

Aningaasat eqqarsaatigalugit agguaassineq ima isikkoqarpoq: Kalaallit Nunaat 46 %-iinik aningaasaliiffigineqarpoq, Danmark 46 %, Sverige 4 %, Norge 3 % aamma Finland 1 %. 2021-mi Savalimmiunit Ålandimilluunniit qinnuteqartoqarsimanngilaq. 2022-mi “Sápmi” nunatut aamma toqqarneqarsinnaalissaaq, tamannalu NAPA-p saamit qinnuteqartartut suliniutinilu suleqataasut pillugit nalunaarsuisalernissaanut ikiuutaassaaq. Tamanna Nunani Avannarlerni issittormiut paasinnittariaasiannik ersersitsinerulernissamut akuersaarnissamullu pingaaruteqartutut taasariaqarpoq.

Qinnuteqaatit nunat qinnuteqarfiusunut ujakkat

Aningaasaliiffigisat amerlassusaat nunat ujarlugit

Eqqumiitsuliornerit suussusaannut immikkoortillugit aningaasaliiffigisat amerlassusaat

Soorlu 2020-mi taamaattoq suliniutit aningaasaliiffigineqarsimasut amerlanerit nipilersornermut tunngapput (19 %), “saqqummersitsineq”-mut 2020-mit 2021-mut assigiinngissut annertusimavoq, tassunga atatillugu 2021-mi suussutsit aningaasaliiffigineqarsimasut aningaasaliiffigineqarsimanerpaat tullersortigaat suliniutit 9-t aningaasaliiffigineqarsimammata imaluunniit aningaasaliiffigineqarsimasut tamarmik 17 %-iitut aningaasaliiffigineqarsimalluni. Meeqqanut inuusuttunullu aamma inuinnarnut attuumassuteqartut suliniutit aningaasaliiffigineqarsimasunit tamanit 15 %-iupput, film 13 %, assilialiorneq, isiginnaartitsisarneq aamma allat (allat/naleqqutinnngitsut) 9 %, qitik 6 % aamma sanalunneq 2 %.

Tapiissutini amerlanerit 40 %-it suliniutinut tapiissutaapput, 32 %-illu angalanermut tapiissutaalluik. Tapiissutit 28 %-ii angalanermut suliniutinullu ataatsimoortillugit tapiissutaapput. Angalanernut tapiissuteqartarneq piffissami sivisuumi NAPA-mit tapiissutaasimavoq nuannarineqarnerpaaq, Issittumi angalanermi akit qaffaseqimmata, kisianni COVID-19-imik tuniluunneq pissutigalugu Nunani Avannarlerni angalasarneq annikillisimavoq taamaalillunilu angalanermut taperneqarnissamut pisariaqartitsineq annikissimalluni.

2019-imili Kulturimut Tapiisarfiup ilisimaneqarnerulernissaa nutaanillu qinnuteqartarlernissaq NAPA-p siunertarisimavaa. 2021-mi qinnuteqartuni 63 %-it siullerpaamik qinnuteqartuusimapput, taakkunanngalu kalaallit qinnuteqartut 66 %-iusimapput. 2021-mit ikinnerullutik, kisianni suli affai sinneqqavai.

Aaqqissuussineq aamma qarasaasiakkut aaqqiineq

Kulturimut Tapiisarfimmut ilitsersuut nutartersimavarput, tassanilu “2030 angutinnagu nunarsuarmi peqataatitsinerpaalernissamut piujuartitsinerpaalernissamullu takorluukkamut” tunngaviit anguniarnissaannut aamma uagut nammineq Nunani Avannarlerni issittormiut paasinnittariaasiannik siuarsaanissatsinnut tulluarsarlugu.

Piumasaqaatit:

• Nunat avannarlermiut imaluunnit issittormiut eqqumiitsuliortut kulturilerisulluunniit akornanni pinngorartitsinermik suleqatigiilluni suliniutit, piumasaqaatinik tulliuttunik ataatsimik imaluunniit arlalinnik nammassinnittut:
Meeqqanik inuusuttunillu peqataatitsisut
Avatangiiseq, inooqataaneq aamma/imaluunniit unammillersinnaaneq eqqarsatigalugit piujuartitsineq
Nunani Avannarlerni tamani issittormiut paasinnittariaasiannik siuarsaaneq

Suliniutit taperneqarsimasut affaat sinnerlugit (58%) meeqqanut inuusuttunullu sammititaapput. Kulturimullu Tapiiisarfimmut siullerpaamik qinnuteqartut 50 %-iisa meeqqat inuusuttullu peqataatippaat.

Suliniutinit 53-iusunit suliniutit 3-t piumasaqaatinik tamanik naammassinnipput, qinnuteqaatit sinneri piumasaqaatit arlaannik agguaqatigiissillugu naammassinnittuullutik. Piumasaqaammut “Avatangiiseq, inooqataaneq aamma/imaluunniit unammillersinnaaneq eqqarsatigalugit piujuartitsineq” tunngavigalugu qinnuteqaatit tapiiffigineqannginnersaasimapput. Suliniutit taperneqarsimasut 42 %-ii piumasaqaammut tassunga naammassinnissimallutik.

2021-mi NAPA-p qarasaasiakkut qinnuteqartarfik nutaaq atulersippaa, taamaalilluni qinnuteqarnermi periutsimi arlaatigut kukkusoqarnissaq annikillisarniarlugu.

Qinnuteqartarfittaami inuit kukkussutigisinnaasaat, ingammik mailikkut allaqatigiittarnermi kukkussutaasinnaasut amerlassusaat ikilisarneqarput. Aamma qinnuteqarfittaamit suliniutinit nalunaarusiat aamma nalilersuinerit aaneqarsinnaalerput, qinnuteqartarfikkut attaveqaqatigiinneq sapernannginnerulerpoq aamma tapiissutinik tunniussinermi aningaaserivinnik attaveqarneq toqqissisimanarnerulerpoq eqaannerulerlunilu.

Taama aaqqissuussineq nutaajuvoq aamma NAPA-p pisariaqartitai aamma qinnuteqartartut attaviginnittarneri apeqqutaatillugit ineriartortinneqarluni.

Suliniutinut taperneqarsimasunut assersuutit

Ilaqutariit qanoq ittuuppat – Nunat Avannarliit suuppat?

Isiginnaartitsisartut arfinillit inuusuttut isiginnaartitsissummi ZeBU-mi naapipput, tassanilu piviusup piviusulersaarutillu akornanni nunani avannarlerni “ilaqutariinneq” eqqartorpaat aamma tamanna imminnut qanoq isumaqarnersoq – aamma suut avissaartuutaanersut ilanngullugit eqqartorlugit.Kalaallit marluk, qallunaat marluk aamma norskit marluk isiginnaartitsisartut isiginnaartitsissummi Familien Norden Nunat Avannarliit ataatsimoortutut oqaatigineqartarnerat oqallisigisimavaaat. Nunat taakku pingasut ataatsimut oqaluttuarisaanerat

Atuarnerugit »

Pineqartut aningaasaannaanngillat

Nuuk International Film Festivali 18. september naammassineqarpoq, ulluni sisamani nunarsuarmi tamaneersunik filmertitsisoqarlunilu filmiliaaqqanik naatsunik aliikkusersuisoqarpoq. Taamaalillunilu suliaqarfimmut ataqatigiissaarisup Emile Hertling Péronardip ukiumut ataasiarluni Nuummukartarsinnaanera qulakkeerneqarpoq. COVID-19 tuniluutilereersoq Nuuk International Film Festivali (NIFF) aappassaanik ingerlanneqarsimavoq, naammassineqarnissaa piffissaanngitsukkullu unitsiinnarneqarsinnaanera nalorninartorsiorfiugaluartoq.. Siunertarli anguneqarsimavoq – 2020-mi aammalu ukioq manna

Atuarnerugit »

Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq

Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler. Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq. Isiginnaartitsissut Kujataani

Atuarnerugit »

Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)

Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Naturfortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut

Atuarnerugit »