Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq
Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler.
Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq.
Isiginnaartitsissut Kujataani upernaaq 2021-mi assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq aamma Nuummi isiginnaartitsissutigineqarsimalluni, maannalu illoqarfinni Nuup avannaaniittuni isiginnaartitsissutigineqaqattaarluni.
Isiginnaartitsissut illoqarfinni Uummannaq, Qasigiannguit, Aasiaat, Qeqertarsuaq, Ilulissat, Sisimiut Maniitsumilu isiginnaarneqareerlunilu isiginaarneqarsinnaassaaq.
Angalaarneq
Nuummit timmisartorluta aallarpugut… aap timmisartut pingasut helikopterilu ataaseq ilaaffigalugit Uummannamukartussaavugut, tassanilu isiginnaartitseqqaartussaavugut. Uummannaq kusanartumik uummatitut ilusilimmik qaqqarsualik, kiisalu Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq ilisarisimaneqarluartoq. Qeqertaq qulaakkaangatsigu soorlu tassa uatsinnik qaaqqusisartoq. Qaamaneq qaqqakkut majuarpoq aamma illuatungaanut aqqaqqilluni. Illoqarfik sivingajaanik aqqusineqarpoq aamma sumi tamaani illoqarfimmi qaarsuniittunik qimmeqarluni.
Uummannaq assorsuaq kusanarpoq. Borgmesterip meeqqat angerlarsimaffianni pulaarpaatigut aamma illoqarfimmiunut kaffisoriartorpugut. Nerisassanillu mamangaartunik nukatsinneqarpugut oqaloqatiginnillutalu illartarluta.
Sapaat 3. oktober. Meeqqat angerlarsimaffiannit ungasinngitsumi hali inissisimavoq, tassani isiginnaartitsissaagut amma assiliat suliniummit saqqummersittakkagut saqqummersissavagut. Hali angivoq nuannerluinnarlunilu, piareersaavugullu. Isiginnaartitsisut takutitsiffissaat angivallaanngilaq, taamaattumik isiginnaartitsisartut aalaffissartik nalimmassarpaat, qulliillu isiginnaartitsiffissap angissusaanut naleqqussarneqarlutik. Inuit nal. 18.45 missaani takkussuutilerput, kisianni oqarsimavugut matut aatsaat nal. 19.15 ammarneqarumaartut, qujanartumillu inuppassuit Rasmus Lyberthip, Gukki Nukap, Jokke Rosingip aamma Paarma Brandtip qalipagaat assilisaallu isinnginnerminni isiginnaaqqaarsinnaavaat, taakkumi paarlersuarmi saqqummersissimavagut.
Nal. 19.30 qaangilaaraa inuit suli takkussuupput. Issiaviit 300-t missaat inissinneqarsimapput, kisianni suli amigarlutik – qujanartumilli hali takisuunik issiaveqarpoq inuillu inissipput. Isiginnaariat 375-it missaasa isiginnaartitsissut takuaat. Uatsinnut tamanut pingaaruteqarpoq kikkut tamarmik inissaqarnissaat. Aamma upalungaarsimasut ilaapput. Isiginnaartitsissut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngavoq, aamma asanninnermut neriuuteqarnermullu tunngalluni.. taamaattumik ilaat sakkortuumik qisuariaannaapput.
Taamaattumik Killiliisap/Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup suleqatigilluarnerat pitsaasoq una ingerlanneqarpoq. Kujataaneereeratta arlallit oqaloqatiginnikkiartorsimapput – taamaattumik kingusinnerusukkut upalungaarsimasoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Nalunngilarput isiginnaartitsissut sakkortusoq, aamma amerlanernut ajorunnaariartornertut pissuseqarsinnaasoq aamma kusanarluinnartuulluni. Isiginnaartitsineq aqqutigalugu oqallisigeqqusaanngitsut kipitsikkusuppagut, inuillu ikiorneqalersillugillu oqaloqatigiitsilersikkusuppagut. Kisianni inuit ilaat oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsipput, inuillu amerlanerit sassarlutik oqaluttuarsinnaalernissaminnik pisariaqartitsillutik, inuillu katsorsaasunut oqaluttuarsinnaalersinnaasut amerliartornerannut ikiorneqarsinnaalernerannut ikiuutaasinnaagutta aamma nuannaarutigaarput. Eqqumiitsuliorneq pitsaasoq aamma qaammarsaanermut ineriartortitsinermullu atorneqarsinnaavoq.
Unnuk ingerlalluarpoq, inuillu nikuillutik ersaattaallutik. Tassa nuanneq. Anersaajallaqqavugut, maannalu isiginnaartitseqattaarnerpassuassagut aallartippagut. Borgmesteri sulisuilu nuannaarput, sulisuisalu ilaasa ornippaanga pakkullungalu, oqarfigaangalu tunissutaasoq.
Kingorna Facebookikkut ima allassimavoq: ”Asasakka inoqatit. Unnummut Uummannami isiginnaartitsissut takutinneqartoq isiginnaarpara. Isiginnaartitsissummi kinguaassiutitigut atornerluineq aamma atornerlunneqarsimalluni misigissutsit pinngortartut tamarmik isiginnaartitsissutigineqarput.
Meeqqat misigissusaat, niviarsiaqqat misigissusaat, nukappiaqqat misigissusaat, angajoqqaat misigissusaat, atornerluisup misigissusai. Atornerluinermik ajornartorsiutit nunatsinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput, unitsittariaqarpullu. Uani isiginnaartitsinermi aqqutissiuisoqarpoq. Neriuppunga aggerlusi isiginnaartitsissut illoqarfissinnut annguppat isiginnaariassagissi. Atornerluinerit taamaatitinneqartariaqarput.”
Kujataani – aamma Nuummi sakkortuumik qisuariartoqartarpoq, aamma nuannaartorpassuullutik qisuariartarput. Nuannerluinnarpoq isiginnaartitsissut amerlasuunut annguttarmat.
Meeqqat angerlarsimaffianni nuannersumik naggataarpugut, uangalu eqqarsarpunga inuit qanoq ajunngitsigisut amerlasuut naapissimagigut. Aali siullerpaamik isiginnaartitsiffitsinni.
Aqagu Qasigianngualiassaagut. Angalaarneq pitsaasumk aallartippoq aamma isiginnaariartussat tulliinut isiginnaartitsinissarput qilanaarilereerparput.
Hanne Trap Friis / Isiginnaartitsisarfimmi pisortaq.
Isiginnaartitsisarfiup pisortaa Hanne Trap Friis
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Kulturimut Tapiisarfimmut suli qinnuteqartoqarsinnaavoq
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia ukioq manna qinnuteqarfissaq kingullermut suli agguaassassaqarpoq. Suliniutinut qinnuteqartut tamarmik 100.000 koruunit ataallugu qinnuteqartoqarsinnaapput. Ukioq 2022 NAPA-mut eqqumiitsuliornermik kulturilerinermillu suliaqartunutnuannerluinnarnikuuvoq, ilami ukioq ataaseq killilersuuteqartoqarnikuunngimmat. Tamatta katerissimaaqqissinnaalluta kulturinut aaqqissukkanullu peqataaqqilersimalluta Nunani Avannarlerniit suleqatit aamma nunatsinnukartartut killersugaanatik tikittalersimapput. Taamaakkaluartorli aningaasanik tapiiissutigisinnaasagut ukioq manna nungukkusuppagut. Kulturimut