Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq.
2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA – Danmark) kattupput nakkutilliineq nukittorsarniarlugu. Suleqatigiinnerannut tunngaviuvoq Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa ataani Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit ukiuni pingasuni aningaasaliissutigineqarneq.
Nunat inoqqaavisa ujarlissavaat
IWGIA tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffik, taakkualu ataatsimoorlutik atortorissaarut Indigenous Navigator-imik ineriartortitsipput.
Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip nalunaarusiaata (UNRDIP, 2007) akuerineqarneranit ukiorpassuit qaangiutereersut piffiinilu ilaanni pisinnaatitaaffiit malinneqannginneranik malitsigisaanik Indigenous Navigatori atortorissaarutitut pilersitsinneqarnissaa tunngaviuvoq. Atortorissaarut nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffiit nakkutilliinissaq ajornannginnerulersippaa.
Paasissutissat katersorneqartut internetikkut atuarneqarsinnaapput.
2014-imi aallartinneraniilli nunani 29-ni inuiaqatigiit 320-t peqataatinneqarsimapput.
Paasissutissat innuttaaqatigiinnit pissarsiarineqartut
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit aningaasaliissutit atorlugit nunani pingasuni misissuisoqarsinnaaneranut pilersitsivoq, tamatumalu kingorna inuiaqatigiinnik pingasunik misissuisoqarsinnaalluni – Norgemi, Sverigemi Finlandimilu. Taamaalilluni nunani inatsisit nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik qanoq illersuinersut nalilerneqarpoq, aammali saamerit namminneq taakkuninnga qanoq atuinersut. Paasissutissat pissarsiarineqartut Indigenous Navigator-imut internetikkut atortorissaarutimut ilanngunneqarput, misissueqqissaarnerillu allat atuagassiani marlunni internetikkut tamanit atuarneqarsinnaasuni saqqummiunneqareerput.
Paasissutissat katersorneqarsimasut takutippaat nunani avannarlerni nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat akornanni pisussaaffimminnik naammassinnilluinnarsimanngillat. Taamaattumik pingaaruteqarpoq Norgep, Sverigep Finlandillu saamisut suliffeqarfiinik innuttaaqatigiinnillu ataavartumik isumaqatigiissutinillu tunngaveqartumik suleqateqarnissaat. Tamanna minnerunngitsumik pingaaruteqarpoq samit FN-ip piujuartitsisumik ineriartornissamut nunarsuarmi anguniagaanik piviusunngortitsinermi peqataasinnaanissaannut.
Ilisimasaqarneruneq, attaveqatigiilluarneruneq
Suliniummi nunani avannarlerni pingasuni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit aaqqissuussaasumik misissuisoqarpoq. Suliniut tamanna aqqutigalugu samit pisinnaatitaaffimminnik ilisimannilersimapput, aamma sammit suliffeqarfiisa, kattuffiisa inuillu ataasiakkaat najukkami, nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani sulisinnaanissaannut periarfissaqalerput.
Issittumi suleqatigiinnermut ukiuni 30-ni sammisaqarneq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi suleqatigiinnissaq ukiuni 30-ni ukkatarisimavaat.
Nunat avannarliit nunaata imartaallu ilarpassui issittumiipput, taamaattumillu nunap immikkoortuanut immikkorluinnaq ittumut, sakkortuumik sunnertiasumullu tamatumunnga tunngasut soqutigilluinnarpavut.
Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat 2025-2027-mi siunertaavoq issittumi inuiaqatigiit inuttut, aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu naleqqussarsinnaassuseqarnissaat tapersersornissaa. Inuiaqatigiinnik naleqqussarsinnaasunik siuarsaanikkut, piujuartitsisumik aningaasaqarnerup ineriartorneranik mingutsitsinngitsumillu allanngortitsinermik siuarsaaniarluni, pilersaarummi najukkami suliniutit suleqatigiinnerillu nunani avannarlerni issittumilu naleqqussarsinnaanermut isumassarsisitsisut tapersersorneqassallutik. Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat aqqutigalugu Issittumi suliniutit nutaaliortut Nordisk Ministerrådip 2030-mut takorluugaanut naapertuuttut Nordisk Ministerrådip tapersersorumavai.
Allaaserisani makkunani sammineqarput Nordisk Ministerrådip Issittumut tunngasunut suliniutai assigiinngitsut. Ukiut ingerlaneranni suliniutit assigiinngitsunik taaguuteqarsimapput, 2022-miit 2024-mut Issittumi Suleqatigiinnermut Suliniummik taaneqartarsimalluni, 2025-milu 2027-mi Nunat Avannarliit Issittumut tunngasunut suliniutaattut taaguuteqarluni.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu
Suliniut Issittumi nunanilu avannarlerni suleqatigiinneq qulakkeerniarlugu, suleqatigiinneq minnerpaamik nunanit avannarlerneersunit pingasunit tamatigut peqataaffigineqartariaqartarpoq. Tassa: Kalaallit Nunaat, Island, Norge, Sverige, Danmarki, Finland, Savalimmiut imaluunniit Åland.
Issittumi suleqataasoq ataaseq arlallilluunniit nunanit avannarlerneersuuppata tamanna ilaneqarsinnaavoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq,
Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik
Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit. Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni
Naapitta – Let’s meet! NAPA Sorlak-lu Nuummi inuusuttunik saamit inuusuttut naapinnissaanut kulturikkut avitseqatigiinnissaannullu ujaarlerput
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat aamma Sorlak Dansk Ungdomsfællesråd peqatigalugu Saamit kulturikkut avitseqatiginissaanut suleqatigiipput. Nuummi inuusuttunut periarfissatsialak. NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat aamma Sorlak, Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat, Dansk Ungdoms Fællesrådi peqatigalugu Nuummi inuusuttut saamillu inuusuttut kulturikkut avitseqatigiinneq pillugu suleqatigiipput. “Naapitta – Let’s meet!”-ip
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma