Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq
Eqqumiitsuliorneq kulturilu akiuussinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi tamanna inerniliunneqarpoq.
Ukioq manna NAPA-p Unnummi Kulturisiorfimmi internetikkut aaqqissuussivoq. Eqqumiitsuliortut kulturimillu aaqqissuussisut nunanit tamalaaneersut arfinillit qaaqquneqarput eqqumiitsuliornermut kulturimullu isiginnittaatsiminnik oqaluttuarinissaannut.
NAPA-p pisortaa Susanne Andreasen internetikkut aaqqissuussinermut aqutsisuuvoq, oqaloqatigiinnerlu uani isiginnaarneqarsinnaavoq.
Kuupik Kleist, politikeriusimasoq eqqumiitsuliortorlu misilittagaqarluartoq, aaqqissuussinermut peqataavoq oqaloqatigiinnerlu naggaserniarlugu.
Kuupik Kleistip Kalaallit Nunaanni kulturikkut nunallu immikkoortuini politikkikkut pissutsit pillugit isumani ima oqaatigaa: “Ataatsimoorpugut, tamannalu akiuussinnaanermut ersiutaavoq.”
Oqaloqatigiinnermi peqataasut:
Lisbeth Karline Poulsen, eqqumiitsuliortoq assigiinngitsunik suliaqartoq, isiginnaartitsissutinik atisalersoriaaserisartoq, isiginnaartitsinermi tv-milu filmiliortartoq, Kalaallit Nunaanni najugalik
Evgeny Goman, Norgemi najugalik eqqumiitsuliortoq, Pikene på Broen-imi suliniummik aqutsisoq aaqqissueqataasoq
Ruth Daniel, In Place of War-imi Islandimiittumi pisortaq eqqumiitsuliornermullu aqutsisoq
Sokio, New Latin Wavemik pilersitsisoq pisortaallunilu, USA-mi najugalik
Amund S. Sveen, Norgemi najugalik eqqumiitsuliortoq, Panarctic Visionimi politikkikkut eqqumiitsuliornikkullu aqutsisoq
Kristin Danielsen, Nordisk Kulturfondimi pisortaq Danmarkimi najugalik
Kuupik Kleist, eqqumiitsuliortoq, sociologi, politikeri aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut siulittaasuusimasoq, oqaloqatigiinnermut atatillugu isumaminik saqqummiussissaaq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p
Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput
Digital Arctic Futures-isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaanni Issittumilu siunissami interneti ukkatarineqarpoq Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit? Apeqqutit taakku
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,
Kalaallit Nunaanni kulturikkut eqqumiitsuliornermillu inuussutissarsiuteqartut pisariaqartitaannik misissuineq
Nunatsinni kulturerput nukittullunilu assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqarpoq – kisiannili tamatumani sinaakkutit pisariaqartitat periarfissallu pillugit ilisimasat killeqarput. Taamaattumik NAPA 2023-mi pisariaqartitanik misissuinermik aallartitsivoq, taannalu tunngavigalugu kulturikkut eqqumiitsuliornermillu suliaqartut suliffeqarfiillu niuernikkut periarfissaat nukittorsarneqassapput. 2023-mi aamma 2024-mi NAPA apeqqutinik immersugassamik, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu pissarsiarineqarsinnaasumik, katersuivoq. Inuit katillugit 170-it misissuinermi peqataapput.