Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput

Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit?

Apeqqutit taakku oqallisigineqarput, Tænketanken Digital Infrastrukturip ulloq 26. marts isumasioqatigiinneq Digital Arctic Futures ingerlammassuk – siunissami Kalaallit Nunaanni Issittumilu interneteqarneq pillugu isumasioqatigiinneq.

Aaqqissuussineq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit tapiisarfiannit Nunat Avannarliit Issitttumut Tapiisarfiannit, NAPA-mit – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammit ingerlanneqartumit taperneqarsimavoq – aamma Issittumi kulturilerinikkut, nutaaliornikkut aamma inuiaqatigiinnik ineriartortitsinikkut suleqatigiinnerup aamma akiuulluarsinnaanerup patajaallisaavigineqarnissaat anguniagaasimalluni.

Interneti saassunneqariaannaasoq, kisianni pingaarutilik

Isumasioqatigiinnermi nunanit avannarlernit aamma issittumit tamanit oqalugiartoqarsimavoq – matumani Finland, Sverige, Danmark, Savalimmiut aamma Canadami Nunavummiut – aamma tassani sammisat pingasut qitiutinneqarsimallutik: Issittumi interneti saassunneqariaannaasoq, interneti akiuulluarsinnaasoq aamma interneti tamat oqartussaaqataaffigisaat.

Peqataasut ilaatigut oqallisigisimavaat, qanoq pinngortitap sakkortuumik pissuseqartarnerata, teknikkikkut ajoqutit aamma naalagaaffiit akeqqersimaartut nunap ilaani internetimi aaqqissuussaaneq qanoq aarlerinartorsiortittartigineraat.  Kalaallit Nunaata killilimmik amerlassusilinnik kabelinik immakkoortunik peqarnerata aamma nunap avinngarusimasumiinnerata nuna immikkut ittumik navianaatilimmik inissisimatippaat – tamanna siusinnerusukkut pisimasuni ersereerpoq soorlu Nuummi innaallagissap qamittoortarneratigut aamma Avannaani Kujataanilu kabelit immakkoortut ajoquserneqartarsimanerisigut.

“Issittoq – aamma nunarsuup sinnera – teknologiimik ataatsimik pinngitsuuisinnaajunnaariartuinnarpoq, tassa internetimik. Tamat oqartussaaqataaffigisaannik oqallinnermut, pisortat ingerlatsinerannut aamma suliffeqarfinnik ingerlatsinermut atortakkatsinnik internetimik pinngitsuuisinnaajunnaaqqavugut.  Tamanna aamma annertunerujartuinnartumik eqqorneqajassuseqartitsivoq aamma techimik-suliffeqarfinnut angisoorsuarnut ikittuinnarnut annertunerusumik pinngitsuuisinnaajunnaartitseqqalluni. Interneti matuppat Inuiaqatigiit tamarmik unissapput, aamma techimik-suliffeqarfiit namminneq isummatik atorlugit qanorluunniit akeqartitsisinnaapput atugassarititallu aalajangerlugit, uagut taakku apps-iutaannik isaaffinniillu atugaqarnata ingerlasinnaannginnatta. Taamaattumik uagut Tænketanken Digital Infrastruktur-imi nuannaarutigaarput, isumasioqatigiinnermi inuppassuit katersuutsissinnaasimagatsigit Issittup qanoq ililluta  akiuulluarsinnaalertinneqarsinnaanera pillugu oqallitsillugit, ” oqarpoq Signe Ravn-Højgaard, Tænketanken Digital Infrastruktur-imi pisortaq aamma isumasioqatigiinnermik aallarniisoq.

Inuit 100-t missaat isumasioqatigiissitsinermut onlinekkut aamma aggerlutik peqataapput.

Nunanit Avannarlernit Issittumillu oqalugiartut peqataasullu nuimasut

Nunani Avannarlernit Issittumillu isumasioqatigiinnermut peqataasoqarpoq, taakku assigiinngitsunik kisianni ilisarnartunik isiginnittariaaseqarlutik eqqartuipput. Oqalugiartut ilaat ukuupput:

Toke Binzer (Tusass, Kalaallit Nunaat) aamma Kristian Reinert Davidsen (Føroya Tele) nunani avannarlerni killerni sumiiffinni inukitsuni aamma silamit sunnerneqarajuttuni internetikkut aalajaatsumik attaveqarnerup qulakkeerniarnerani unammilligassat ataatsimoorussat oqaluuseraat.

Rógvi Olavson Savalimmiut Universitianeersup inuiaqatigiinni mikisuni digitalimik unammilligassat ukkataralugit oqaluuserai.

Hans Henrik Grabe, Kalaallit Nunaanni Nalunaarasuaateqarnermut Aqutsivimmeersoq Kalaallit Nunaanni digitalimik atassuteqaasersuutini isumannaallisaanerup qaffassarnissaanut aaqqiissutinik saqqummiivoq.

Marko Ala-Fossi, Tampere Universitet, Finlandimeersup takutippaa, Finlandimi  3G-mik atuiunnaartitsineq nunap sumiiffiini atassuteqaatini qanoq annertutigisumik ajornartorsiortitsilersimatiginersoq.

Michael Delaunay, OPSA-meersoq nassuiaavoq, Nunavummi telepolitikki najukkat sumiiffiit peqataatinnagit Canadami qitiusumit qanoq aqunneqarnersoq – tamatuma kinguneratut arriitsumik akisuumillu interneteqartoqarpoq satellitsinik pisariaqartitsisumik.

Carl Heath, RISE, Sverigemit ilisimatuujunerup oqaluuserai nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik ingerlatsinermut tunngatillugu nunani aalakkaanngitsuni digitalimik akiuussinnaassuseqarneq aamma nunat tamat oqartussaataqaaffigisaat aaqqissuulluakkamik digitalimik suleqatigiinnikkut qanoq illersorneqarsinnaanersut.

Signe, Sophus, Lai aamma Sofie Flensburg, Københavnip Universitetianeersut techimik suliffeqarfissuit angisoorsuit (tech-gigantit) internetsip aaqqissuussaanerata attaveqaasersuutaanik   annertunerujartuinnartumik aqutsigaluttuinnarnerat aamma tamat oqartussaaqataaffigisaannik inatsisiliornissamik pisariaqartitsineq – aamma Issittumi – ukkataralugit oqaluuseraat.

Maren Granlien, ilik konsulentfirmameersup silassorissusiusaq (kunstig intelligens) unammillernartutut aammali pisariaqartinneqartuusut eqqartorpai, aamma pisortat namminersortullu kattuffiinut ilippanaateqartoqartoq tikkuarlugu.

Nunat Avannarliit Issitttumut Tapiisarfiat: Innuinnaat inuiaqatigiivi akiuussinnaasut patajaatsullu

Nunat Avannarliit Issitttumut Tapiisarfiata, Issittumi innuinnaat inuiaqatigiivi akiuussinnaasut patajaatsullu ingerlanermini najoqqutarai. Issittumi innuttaasut, patajaassuseqarneq, ineriartorneq pigissaarnerlu suli qulakkeerneqassappata akiuussinnaassuseqarneq pisariaqartinneqarpoq.   Tapiisarfik avataanit qinnuteqartunut sammititaavoq – inunnut ataasiakkaanut aamma suliniaqatigiiffinnut/kattuffinnut – aamma Nunani Avannarlerni Issittumilu najukkani tunngaveqartunik suleqatigiinnernut tapersersuilluni.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Nunat Avannarliit 2030-mi nunarsuarmi piujuartitsinerpaaffinngortissimanissaat peqataatitsinerpaaffinngortissimanissaallu pillugit takorluugaannik tapersersuinissaq siunertaavoq. Tamanna pissaaq immikkut ittumik ukkataralugit:

• Issittumi kinguaariiaat akornanni kajungernartunik inooqataanikkullu atasinnaassuseqartunik  sumiiffinni najukkani inuiaqatigiinnik pilersitsisineq
• Sumiiffinni najukkani inuussutissarsiornermut periarfissanik piujuartitsisumillu aningaasaqarnikkut ineriartortitsinermik tapersersuineq
• Mingutsitsinngitsumik allanngoriartornerup aamma atortussiat tunisassiallu aningaasarsiornikkut kaaviiartitsinermiitiinnartarnissaasa siuarsaaffiginissaat

Issittumi Nunanilu Avannarlerni tunngaveqarneq qulakkeerniarlugu suliniutit nunani avannarlerni minnerpaamik nunanit pingasuneersuniit suleqateqassapput – ass. Kalaallit Nunaat, Island, Savalimmiut, Danmark, Norge, Sverige, Finland imaluunniit Åland. Tamatuma saniatigut suliniutit Nunat Avannarliit avataaniittunik issittormiunik suleqateqarsinnaapput, suleqatigiinni aqutsisuuneq nunanit avannarlermiuuppat.

Aningaasat 500.000 koruunit tikillugit qinnuteqartoqarsinnaavoq, taamaannerata Issittumi sivisunerusumik suleqatigiittoqarsinnaaneq patajaatsumillu attaveqarfeqarsinnaaneq periarfissippai.