Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq.
2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA – Danmark) kattupput nakkutilliineq nukittorsarniarlugu. Suleqatigiinnerannut tunngaviuvoq Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa ataani Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit ukiuni pingasuni aningaasaliissutigineqarneq.
Nunat inoqqaavisa ujarlissavaat
IWGIA tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffik, taakkualu ataatsimoorlutik atortorissaarut Indigenous Navigator-imik ineriartortitsipput.
Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip nalunaarusiaata (UNRDIP, 2007) akuerineqarneranit ukiorpassuit qaangiutereersut piffiinilu ilaanni pisinnaatitaaffiit malinneqannginneranik malitsigisaanik Indigenous Navigatori atortorissaarutitut pilersitsinneqarnissaa tunngaviuvoq. Atortorissaarut nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffiit nakkutilliinissaq ajornannginnerulersippaa.
Paasissutissat katersorneqartut internetikkut atuarneqarsinnaapput.
2014-imi aallartinneraniilli nunani 29-ni inuiaqatigiit 320-t peqataatinneqarsimapput.
Paasissutissat innuttaaqatigiinnit pissarsiarineqartut
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit aningaasaliissutit atorlugit nunani pingasuni misissuisoqarsinnaaneranut pilersitsivoq, tamatumalu kingorna inuiaqatigiinnik pingasunik misissuisoqarsinnaalluni – Norgemi, Sverigemi Finlandimilu. Taamaalilluni nunani inatsisit nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik qanoq illersuinersut nalilerneqarpoq, aammali saamerit namminneq taakkuninnga qanoq atuinersut. Paasissutissat pissarsiarineqartut Indigenous Navigator-imut internetikkut atortorissaarutimut ilanngunneqarput, misissueqqissaarnerillu allat atuagassiani marlunni internetikkut tamanit atuarneqarsinnaasuni saqqummiunneqareerput.
Paasissutissat katersorneqarsimasut takutippaat nunani avannarlerni nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat akornanni pisussaaffimminnik naammassinnilluinnarsimanngillat. Taamaattumik pingaaruteqarpoq Norgep, Sverigep Finlandillu saamisut suliffeqarfiinik innuttaaqatigiinnillu ataavartumik isumaqatigiissutinillu tunngaveqartumik suleqateqarnissaat. Tamanna minnerunngitsumik pingaaruteqarpoq samit FN-ip piujuartitsisumik ineriartornissamut nunarsuarmi anguniagaanik piviusunngortitsinermi peqataasinnaanissaannut.
Ilisimasaqarneruneq, attaveqatigiilluarneruneq
Suliniummi nunani avannarlerni pingasuni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit aaqqissuussaasumik misissuisoqarpoq. Suliniut tamanna aqqutigalugu samit pisinnaatitaaffimminnik ilisimannilersimapput, aamma sammit suliffeqarfiisa, kattuffiisa inuillu ataasiakkaat najukkami, nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani sulisinnaanissaannut periarfissaqalerput.
Issittumi suleqatigiinnermut ukiuni 30-ni sammisaqarneq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi suleqatigiinnissaq ukiuni 30-ni ukkatarisimavaat.
Nunat avannarliit nunaata imartaallu ilarpassui issittumiipput, taamaattumillu nunap immikkoortuanut immikkorluinnaq ittumut, sakkortuumik sunnertiasumullu tamatumunnga tunngasut soqutigilluinnarpavut.
Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat 2025-2027-mi siunertaavoq issittumi inuiaqatigiit inuttut, aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu naleqqussarsinnaassuseqarnissaat tapersersornissaa. Inuiaqatigiinnik naleqqussarsinnaasunik siuarsaanikkut, piujuartitsisumik aningaasaqarnerup ineriartorneranik mingutsitsinngitsumillu allanngortitsinermik siuarsaaniarluni, pilersaarummi najukkami suliniutit suleqatigiinnerillu nunani avannarlerni issittumilu naleqqussarsinnaanermut isumassarsisitsisut tapersersorneqassallutik. Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat aqqutigalugu Issittumi suliniutit nutaaliortut Nordisk Ministerrådip 2030-mut takorluugaanut naapertuuttut Nordisk Ministerrådip tapersersorumavai.
Allaaserisani makkunani sammineqarput Nordisk Ministerrådip Issittumut tunngasunut suliniutai assigiinngitsut. Ukiut ingerlaneranni suliniutit assigiinngitsunik taaguuteqarsimapput, 2022-miit 2024-mut Issittumi Suleqatigiinnermut Suliniummik taaneqartarsimalluni, 2025-milu 2027-mi Nunat Avannarliit Issittumut tunngasunut suliniutaattut taaguuteqarluni.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu
Suliniut Issittumi nunanilu avannarlerni suleqatigiinneq qulakkeerniarlugu, suleqatigiinneq minnerpaamik nunanit avannarlerneersunit pingasunit tamatigut peqataaffigineqartariaqartarpoq. Tassa: Kalaallit Nunaat, Island, Norge, Sverige, Danmarki, Finland, Savalimmiut imaluunniit Åland.
Issittumi suleqataasoq ataaseq arlallilluunniit nunanit avannarlerneersuuppata tamanna ilaneqarsinnaavoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA, Nunat avannarliit Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut attaveqaataat attaveqarnermut akisussaasumik sulisussarsiorpoq
Saqqummiillaqqissuuit aammalu Nunani Avannarlerni issittumit isiginnittaatsinik saqqummiussisarusuppit? Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivi ataani nunat avannarliit akornanni attaveqaataavugut anginngitsoq, kajumittunik sulisoqarluta, suleqatissarsiorlutalu! Suliassat pingaarneq tassaavoq kikkunnut uagutsinnut attuumassuteqartunut tikillugit attaveqartassasutit kiisalu attaveqaatit atorlugit attaveqartassallutit. Nittartagarput napa.gl aamma nittartakkatigut inuit naapittarfiini attaveqaativut akisussaaffigissavatit kiisalu Kalaallit Nunaanni nunallu avannarliit
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq. 2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput,
Attaveqaqatigiinnermi suleqataasoq ingerlariaqqilersoq
Bula Larsen NAPA-p allaffianit ilisarisimaneqarluarpoq. Tassami ukiuni 2000-mit 2004-mut NAPA-meereersimavoq. NAPA-mut uterusulluni eqqarsaatigisarsimallugu 2019-imi inuttassarsiuutaq takugamiuk qinnutigaa atorfininnissaminillu neqeroorfigitilluni. Taanna nangaassuteqarani akueraa. Maannalu Bulap inuulluaqqunissaanut piffissanngungajalerpoq, tassami Danmarkimut ungasinngitsumi nuulermat. Bula Kulusumi Kitaamiunik angajoqqaaqarluni inunngorsimavoq, Ilisimatusarfimmillu Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiutilerinerlu Bacheloriuffigalugit. Bula sumiuunerluni aperineqaraangami akisarpoq kalaalliuni.
Indigenous Fashion Week Toronto 2022-mut qinnuteqaqqusineq
Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) ukiup tullissaanut sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani ilusilersuineq, eqqumiitsuliorneq il.il. pillugit sammisassaqartitsinissamut qinnuteqarnissamut ammaassipput. Nunap inooqqavi ilusilersuinermik, eqqumiitsuliornermik il.il. suliaqartut qinnuteqarnissaminnut kaammattorneqarput. Aamma kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik peqataanissamut qinnuteqarfigineqarsinnaavoq. Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) tassavoq ukioq allortarlugu nunat inoqqaavinit mutit, assassukkat aamma annoraaminernit