Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq.
2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA – Danmark) kattupput nakkutilliineq nukittorsarniarlugu. Suleqatigiinnerannut tunngaviuvoq Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa ataani Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit ukiuni pingasuni aningaasaliissutigineqarneq.
Nunat inoqqaavisa ujarlissavaat
IWGIA tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffik, taakkualu ataatsimoorlutik atortorissaarut Indigenous Navigator-imik ineriartortitsipput.
Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip nalunaarusiaata (UNRDIP, 2007) akuerineqarneranit ukiorpassuit qaangiutereersut piffiinilu ilaanni pisinnaatitaaffiit malinneqannginneranik malitsigisaanik Indigenous Navigatori atortorissaarutitut pilersitsinneqarnissaa tunngaviuvoq. Atortorissaarut nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffiit nakkutilliinissaq ajornannginnerulersippaa.
Paasissutissat katersorneqartut internetikkut atuarneqarsinnaapput.
2014-imi aallartinneraniilli nunani 29-ni inuiaqatigiit 320-t peqataatinneqarsimapput.
Paasissutissat innuttaaqatigiinnit pissarsiarineqartut
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit aningaasaliissutit atorlugit nunani pingasuni misissuisoqarsinnaaneranut pilersitsivoq, tamatumalu kingorna inuiaqatigiinnik pingasunik misissuisoqarsinnaalluni – Norgemi, Sverigemi Finlandimilu. Taamaalilluni nunani inatsisit nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik qanoq illersuinersut nalilerneqarpoq, aammali saamerit namminneq taakkuninnga qanoq atuinersut. Paasissutissat pissarsiarineqartut Indigenous Navigator-imut internetikkut atortorissaarutimut ilanngunneqarput, misissueqqissaarnerillu allat atuagassiani marlunni internetikkut tamanit atuarneqarsinnaasuni saqqummiunneqareerput.
Paasissutissat katersorneqarsimasut takutippaat nunani avannarlerni nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat akornanni pisussaaffimminnik naammassinnilluinnarsimanngillat. Taamaattumik pingaaruteqarpoq Norgep, Sverigep Finlandillu saamisut suliffeqarfiinik innuttaaqatigiinnillu ataavartumik isumaqatigiissutinillu tunngaveqartumik suleqateqarnissaat. Tamanna minnerunngitsumik pingaaruteqarpoq samit FN-ip piujuartitsisumik ineriartornissamut nunarsuarmi anguniagaanik piviusunngortitsinermi peqataasinnaanissaannut.
Ilisimasaqarneruneq, attaveqatigiilluarneruneq
Suliniummi nunani avannarlerni pingasuni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit aaqqissuussaasumik misissuisoqarpoq. Suliniut tamanna aqqutigalugu samit pisinnaatitaaffimminnik ilisimannilersimapput, aamma sammit suliffeqarfiisa, kattuffiisa inuillu ataasiakkaat najukkami, nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani sulisinnaanissaannut periarfissaqalerput.
Issittumi suleqatigiinnermut ukiuni 30-ni sammisaqarneq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi suleqatigiinnissaq ukiuni 30-ni ukkatarisimavaat.
Nunat avannarliit nunaata imartaallu ilarpassui issittumiipput, taamaattumillu nunap immikkoortuanut immikkorluinnaq ittumut, sakkortuumik sunnertiasumullu tamatumunnga tunngasut soqutigilluinnarpavut.
Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat 2025-2027-mi siunertaavoq issittumi inuiaqatigiit inuttut, aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu naleqqussarsinnaassuseqarnissaat tapersersornissaa. Inuiaqatigiinnik naleqqussarsinnaasunik siuarsaanikkut, piujuartitsisumik aningaasaqarnerup ineriartorneranik mingutsitsinngitsumillu allanngortitsinermik siuarsaaniarluni, pilersaarummi najukkami suliniutit suleqatigiinnerillu nunani avannarlerni issittumilu naleqqussarsinnaanermut isumassarsisitsisut tapersersorneqassallutik. Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat aqqutigalugu Issittumi suliniutit nutaaliortut Nordisk Ministerrådip 2030-mut takorluugaanut naapertuuttut Nordisk Ministerrådip tapersersorumavai.
Allaaserisani makkunani sammineqarput Nordisk Ministerrådip Issittumut tunngasunut suliniutai assigiinngitsut. Ukiut ingerlaneranni suliniutit assigiinngitsunik taaguuteqarsimapput, 2022-miit 2024-mut Issittumi Suleqatigiinnermut Suliniummik taaneqartarsimalluni, 2025-milu 2027-mi Nunat Avannarliit Issittumut tunngasunut suliniutaattut taaguuteqarluni.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu
Suliniut Issittumi nunanilu avannarlerni suleqatigiinneq qulakkeerniarlugu, suleqatigiinneq minnerpaamik nunanit avannarlerneersunit pingasunit tamatigut peqataaffigineqartariaqartarpoq. Tassa: Kalaallit Nunaat, Island, Norge, Sverige, Danmarki, Finland, Savalimmiut imaluunniit Åland.
Issittumi suleqataasoq ataaseq arlallilluunniit nunanit avannarlerneersuuppata tamanna ilaneqarsinnaavoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik
Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit. Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
Qaanaamit Qaqortumut saqqummersitsineq: Atuakkiornermi inuusuttut nipaat oqaluttualiani ataatsimoortuni saqqummersinneqarput
Arfininngorpat Kalaallit Nunaanni atuakkialerinermi pisoq malugisarialimmik pisoqassaaq, NAPA-p suleqatit allat peqatigalugit, oqaluttualiat ataatsimoortut asseqanngilluinnartut iliuusissami Allatta! inuusuttunit piukkunnaatilinnit arfinilinnit allanneqarsimasut avammut saqqummersissammagit. Qaammatit arlallit tunniusimalluarlutik allareersut inuusuttut piginnaasaqarluartut qaqutigoortut nunatsinni atuakkialerinermut tunniussassaat ilanngullugit nuannaaqaluta ilisaritissavagut. Oqaluttualiat katersat taakku pinngorartitsinermut piginnaasaqarnerisa, oqaluttuallaqqinnerisa aamma pikkorinnerisa inerneraat, uagullu
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut
Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /