Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput.
Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq.
Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni aamma ilinniagaqarfinni atuartut amerlanerulernissaat, aamma minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni immakkut angalasartut isumannaallisaanermi pissutsinik pitsaanerusumik atugaqalersinnissaat. Suliniut 2019 aallartissimavoq, 2022-llu naanerani naammassineqarluni.
Pipaluk Lykke Kalaallit Nunaanneersoq, NorSafemut suliniummik aqutsisuusimavoq. Aamma oqarpoq, suliniut Nunani Avannarlerni tamani immakkut-angalanermi-isumannaatsuunermut tunngaqqaarsimasoq, kisianni erniinnaq paasisimavaat Kalaallit Nunaanni tamatigut immakkut-angalatilluni ajutoornerit toqukkut qimagulluni ajunaarnernik kinguneqartartut.
Kalaallit Nunaanni ajoraluartumik puttaqutit kiapequtit atinissaat atortarnissaallu pikkoriffigivallaanngilarput. Kalaallit Nunaanni Politiit ilimatitsipput 2021-mi politiit immami ajutoortoqartillugu 45-nik amerlassuseqartuni ujaasinerannit ajutoornerni marlunni inuit tallimat toqukkut qimagussimasut.
– Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik, nunatsinni ujaasinernik ingerlatsisartut nalunaarput, ajutoornerit tamatigut umiatsiani mikisuni ammasunilu pikkajuttartut, oqaluttuarpoq Pipaluk Lykke nangillunilu:
– Soorlu kisitsisit aamma tamanna takutikkaat, immakkut ajunaarlutik toqusut amerlanersaat nassaarineqanngisaannarput. Akerlianik imarsuarmi kivisarput, qimatatik eqqissinaveersillugit aamma nalunorniunnaartinnagit. Ajunaarlutik toqukkut qimaguttut amerlanerpaartaat puttaqutinik kiapequtinik atortarsimanngillat imaluunniit arlaannik puttasinnaasunik peqartarsimanatik.
Tamatigut angutit sulisinnaasut, amerlanertigut ilaqutallit taama toqukkut qimaguttarput, aamma taama toqukkut qimaguttut amerlanersaat Nuup eqqaani, Tunumi Tasiilap eqqaani aamma Kitaani Qeqertarsuup Tunuani pisarput.
Puttaqutit kiapequtit pillugit inatsimmik amigaateqartoqartoq
Pipaluk Lykkep uparuarpaa, taama kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermut aliasunnartumut pissutaasoq annertooq tassaasoq immakkut angalanermi puttaqutinik kiapequtinik atuisoqartarnissaa pillugu inatsiseqannginnerput.
Angallammi ilaasunut tamanut akuerisanik puttaqutinik kiapequteqartoqarnissaa taamaallaat piumasaqaataavoq. Puttaqut kiapequt pisariunngitsoq assorsuaq isumaqarsinnaavoq. Puttaqut kiapequt inuunermik annaassisinnaavoq, immami inuk puttatissinnaammagu. Ajornerpaaffiani ajutoortoq toqukkut qimaguppat, taava inuk nassaarineqarsinnaasarpoq.
– Uanga nammineq suliniummi aallartikkama aamma isumaqarsimavunga, imarmut nakkaruma minutsit marluk ingerlanerini toqussallunga. Kisianni tamanna ilumuunngilaq, Pipaluk Lykke nassuiaavoq nangillunilu:
– Kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit tamarmik takutippaat, assersuutigalugu pingasunik kissassuseqartumut immamut nakkaruit, aamma puttaqummik kiapequteqaruit, taava uummatit minutsit 60-it missaanni ingerlasinnaavoq, immamullu nakkarsimaguit taama piffissap iluani inunnit allanit imaluunnit helikopterimit nassaarineqarsinnaanissat periarfissaqarpoq.
Pipaluk Lykke isumaqarpoq, puttaqutit kiapequtit pillugit inatsit Kalaallit Nunaanni naleqqussarneqartariaqartoq, taamaalilluni immakkut angallanermi puttaqummik kiapequteqartoqartarnissaa piumasaqaataalersillugu. Aammattaaq immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissarsimagaanni aalisarnermut piniarniarmullu akuersissummik aatsaat qinnuteqartoqarsinnaasariaqartoq siunnersuutigaa.
Inuusuttut immakkut-isumannaallisaaneq pillugu ilinniarput
NorSafe suliniummut atatillugu Imarsiornermik Ilinniarfik, tunngaviusumik immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu, ikiueqqaarnermik aamma umiartornermik inuusuttunut 13-init – 19-inut ukiulinnut pikkorissaanernik neqerooruteqartarsimavoq, tassani kinguaariit tulli immami ulorianarsinnaasut pillugit ilikkagaqarnissaat qulakkeerniarlugu.
Coronavirusip ajoraluartumik suliniutip meeqqat atuarfiinut anngussinnaanera ukiuni siullerni marlunni ajoqusersorsimavaa. Kisianni ukioq manna NorSafe atuarfinni arlalinniissimavoq meeqqat atuarfiini angajulliit pikkorissariartorlugit.
– Ajoraluartumik covid-19 pissutigalugu killilersugaaffigineqarsimavugut aamma suliniutip ingerlanerani ukiut siulliit marluk suna tamarmi matoqqasimalluni, kisianni Sisimiut angumerisimavarput, tassanilu atuartut angajulliit ilinniartissimallugit, upernaarlu manna Imarsiornermik Ilinniarfik meeqqat atuarfiiniissimavoq arlalinni. Augustimi meeqqat atuarfiinut pikkorissarnermut peqataanissamut neqeroorutit nassiussorsimavagut amerlasuullu peqataaniarlutik nalunaarsimapput, Pipaluk Lykke oqarpoq .
Naak suliniut-NorSafe naammassigaluartoq, taava Imarsiornermik Ilinniarfik inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissaasarnerminik unitsitsinianngilaq. Taamaattumik imarsiornermik ilinniarfik ukiumi nutaassami pikkorissaanissaa siunertaralugu attavigineqarsinnaavoq.
Immakkut-isumannaallisaaneq pillugu isumassarsiat
Grønlandsvogterne/Kalaallit Nunaata Alapernaatsui pillugu app’i aaneqarsinnaavoq, taanna Issittumi Sakkutooqarfiup suliarisimavaa. App’i ajutoorsimasut paasineqarnissaannut, imaluuunniit nammineq naviartorsiornermi atorneqarsinnaavoq.
Puttaqutip kiapequtip tamatigut atorneqartuaannarnissaa Søfartstyrelsip kaammattuutiga. Aammattaaq puttaqut kiapequt ilumut ajunnginnersoq pillugu misissorneqartarnissaa kaammattuutigaa.
Immami nillertumi annannissaq pillugu ilitsersuut atuarneqarsinnaavoq, IMO-p, nunat tamalaat akornanni immakkut suliniuteqarfiup (den internationale maritime organisation) allataa, uani:
https://eng.navigation.gl/media/9707/imo-guide-for-cold-water-survival-msc-1-circ-1185-rev-1.pdf
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Eqqumiitsuliorneq kulturilu piujuartitsinissamut siuarsaaqataasinnaapput
Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) Nuuk Nordisk Kulturfestivalimi oqalugiarpoq. Pinngortitaq inunniit anginerusoq eqqaasippaa. Uagullu inuusugut iliuuseqanngikkutta nunarsuarput piuneerukkiartorumaartoq Kalistat aamma oqarpoq. Kulturi iliuuseqarnissatsinnut periarfissiisinnaavoq. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisooqatigiiffiat maajip 26-iani 2023 Nuuk Nordisk Festivalimi ”Nunat Avannarlerni piujuartitsineq/mingutsitsinnginnerunissaq: Eqqumiitsuliorneq kulturilu siuarsaasut?” pillugu aaqqissuusivoq. Tassunga
Issittormiut sapaatip akunnerat Nunallu Avannarlermiut ulluat
Ullut 21. – 26. marts 2022 arlalinnik sammisassaqartitsiffiullutillu nalliuttorsiorfiupput. Siullermik Kulturip Illorsuata Katuap Katuarpalaaq, qilaatersornermik festival ingerlappaa. Aappassaanik ulloq 23. marts Nunat Avannarlermiut ullorivaat + Nunallu Avannarlermioqatigiit ukiumik ataasinngortorsiuffigalugu! Nalliuttorsiorneq nuannersoq! Sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik Inuit qilaatersortarnerat pillugu ataqqinninnermik aaqqissuissagaanni, taava pikkunartukullammik aallarnertariaqarpoq! Katuarpalaaq taama
Inuit aamma Sámi inuusuttaasaa siunissami suleqatigiinnerulissapput
Issittormiut akornanni inuusuttut misilittakkaminnik avitseqatigiipput suleqatigiilerlutillu, ataatsimoorfiusumik aamma siunissaminnik namminneq aqutsiffiulersumik Suliniut, Naapitta – Let´s meet! Septemberimi weekendimi siullermi ingerlanneqarpoq, tassani kalaallit saamillu inuusuttai Nuummi naapeqatigiipput Inuit aamma saamit kulturianni assigiinngissutsit assigiissutsillu misissorlugit. Weekendimi assigiinngitsunik sammisaqarput pulaartarlutillu kiisalu workshoppertoqarpoq saqqummiussisoqarlunilu, inuusuttunik siunissami suliniuteqarnissaannut aamma kulturit
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani