NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput.
Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq.
– Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu NAPA-mi toqqammavik Sørenimut ingerlattissallugu. Qularutiginngilaralu Søren pisortaalluarumaartoq.
Nina Paninnguaq S. Kristiansen pisortamut sinniisuujunnaalersoq taama oqarpoq. Taanna martsip aallaqqaataani namminersortut sulileqqissaaq.
Nina NAPA-mi, eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu inuussutissarsiutigalugu sulisunit aamma Nunat Avarnnarlerni suleqataanit assut nuannarineqarluartuuvoq. Taamaammat uninniarluni nalunaarmat NAPA-mi ugguangaarpugut, namminersortutulli sulerusunnera ataqqillugu.
Nina aggustimi 2021-imi NAPA-mi siunnersortitut sulilerpoq. Taamani naartulluni sulileqqammerpoq. Erneereerluni sulinngiffeqareerlunilu Nina maajimi 2022-imi NAPA-mi pisortap tullersortaatut sulilerpoq. Tamatuma kingorna aggustimi pisortap sinniisuatut inissinneqarpoq.
– Nina qaammatit kingulliit NAPA aaqqissorluarsimanera torersumillu inissilliarsimanera assut ataqqinarpoq. Assigiinngittutigut pisortanngornissara assut oqilisarnikuuaa. Pingaarnermik Nina pikkorissunik sulisunik atorfinitsitsinikuuvoq, pisortanngortussaq Søren Würtz oqarpoq.
Pisortanngortussaq misilittagaqarluartoq
NAPA-mi pisortanngortussaq Nuummi ukiuni pingasuni najugaqarnikuuvoq, Danmarkimilu peroriartornikuulluni, inuusuttuunermilu Nunat Avannerlerni kulturikkut suleqatigiinnikkut aallutaqarnikuuvoq. Søren Nunat Avannerlerni nunat assigiinngitsunilu nutaaliornermik kulturilernermilu misilittagaqartuuvoq. Søren aqutsisutut misilittagartuuvoq, ukiorpassuit ineriartortitsinermut, iliuusissatut pilersaarusiornermut suliaqarnikuuvoq aammattaaq pisortaqarfiit, nutaaliortut, suliffeqarfiillu suleqatigiinnerinut misilittagaqarpoq.
– Kommuneqarfik Sermersuumi suliassat assingi siuttuuffiginikuullugit tulluusimaarutiginikuuara ukiuni marlunni, maannalu misilittakkakka attaveqarfikkalu atorlugit NAPA siuttuufiginissaanut assut qilanaarpunga. Kalaallit Nunaat Nunat Avannarlernut ilanngussingaatsiarsinnaavoq, Nunat Avannarliit Issittormiullu kulturikkut ataqatigiinnerulernissaat periarfissaqarluartorujussuuvoq. Ukkatarerusutakka marluk tassaapput kulturi issittumi Nunat Avannarlernilu innuttaasunut allannguisinnaasoq aammalu nutaanik ilusiliisinnaasut inuussutissarsiortunut siuarsaaneq, Søren Würtz oqarpoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput
Digital Arctic Futures-isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaanni Issittumilu siunissami interneti ukkatarineqarpoq Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit? Apeqqutit taakku
Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik
Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit. Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni
Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut