NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput.
Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq.
– Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu NAPA-mi toqqammavik Sørenimut ingerlattissallugu. Qularutiginngilaralu Søren pisortaalluarumaartoq.
Nina Paninnguaq S. Kristiansen pisortamut sinniisuujunnaalersoq taama oqarpoq. Taanna martsip aallaqqaataani namminersortut sulileqqissaaq.
Nina NAPA-mi, eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu inuussutissarsiutigalugu sulisunit aamma Nunat Avarnnarlerni suleqataanit assut nuannarineqarluartuuvoq. Taamaammat uninniarluni nalunaarmat NAPA-mi ugguangaarpugut, namminersortutulli sulerusunnera ataqqillugu.
Nina aggustimi 2021-imi NAPA-mi siunnersortitut sulilerpoq. Taamani naartulluni sulileqqammerpoq. Erneereerluni sulinngiffeqareerlunilu Nina maajimi 2022-imi NAPA-mi pisortap tullersortaatut sulilerpoq. Tamatuma kingorna aggustimi pisortap sinniisuatut inissinneqarpoq.
– Nina qaammatit kingulliit NAPA aaqqissorluarsimanera torersumillu inissilliarsimanera assut ataqqinarpoq. Assigiinngittutigut pisortanngornissara assut oqilisarnikuuaa. Pingaarnermik Nina pikkorissunik sulisunik atorfinitsitsinikuuvoq, pisortanngortussaq Søren Würtz oqarpoq.
Pisortanngortussaq misilittagaqarluartoq
NAPA-mi pisortanngortussaq Nuummi ukiuni pingasuni najugaqarnikuuvoq, Danmarkimilu peroriartornikuulluni, inuusuttuunermilu Nunat Avannerlerni kulturikkut suleqatigiinnikkut aallutaqarnikuuvoq. Søren Nunat Avannerlerni nunat assigiinngitsunilu nutaaliornermik kulturilernermilu misilittagaqartuuvoq. Søren aqutsisutut misilittagartuuvoq, ukiorpassuit ineriartortitsinermut, iliuusissatut pilersaarusiornermut suliaqarnikuuvoq aammattaaq pisortaqarfiit, nutaaliortut, suliffeqarfiillu suleqatigiinnerinut misilittagaqarpoq.
– Kommuneqarfik Sermersuumi suliassat assingi siuttuuffiginikuullugit tulluusimaarutiginikuuara ukiuni marlunni, maannalu misilittakkakka attaveqarfikkalu atorlugit NAPA siuttuufiginissaanut assut qilanaarpunga. Kalaallit Nunaat Nunat Avannarlernut ilanngussingaatsiarsinnaavoq, Nunat Avannarliit Issittormiullu kulturikkut ataqatigiinnerulernissaat periarfissaqarluartorujussuuvoq. Ukkatarerusutakka marluk tassaapput kulturi issittumi Nunat Avannarlernilu innuttaasunut allannguisinnaasoq aammalu nutaanik ilusiliisinnaasut inuussutissarsiortunut siuarsaaneq, Søren Würtz oqarpoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik agguaassivoq: Kalaallit Nunaanni piujuartitsinermik suliniutit tapiiffigineqarput
Nunat avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, nunat avannarliit Issittumi nunallu allat iluaqutissaannut suleqatigiinnermik siuarsaanissamik siunertalik, suliniutinut pissanganartunut arlalinnut aningaasaliissuteqarsimavoq, ilaatigut Siu-Tsiu-mut aamma MIO-mut. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, NAPA-mit – Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikku Attaveqaatimit aamma Ilisimatusarfimmit aqunneqartoq, ukioq manna suliniutinut 22-nut aningaasaliissuteqarpoq.
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut
Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat siunnersortissarsiorpoq
Nunani avannarlermiut arlalinnik kulturillit issittumi ataatsimoorfianni sulerusuppit? Uagut Nunani Avannarliit Ministeriisa Siunnersooqatigiivisa ataanni nunat avannarlermiutut suliffeqarfeeraavugut sulerusussuseqarluartunik sulisulik, suleqatitaarusuppugullu! Uagut pingaarnerpaatut suliassaraarput Issittormiut isiginnittariaasiannik takunnissitsisinnaalernissaq, tamassumalu akuersaarneqarnissaa – amerlasoorpassuartigullu taamaaliortarpugut. Illit pingaarnerpaatut suliassaraat Kulturimut tapiisarfitsinnut qinnuteqartartut siunnersortarnissaat aamma taassuminnga kiisalu nunat avannarlermiunut tapiissuteqartarfiit programmit allat