Issittormiut sapaatip akunnerat Nunallu Avannarlermiut ulluat
Ullut 21. – 26. marts 2022 arlalinnik sammisassaqartitsiffiullutillu nalliuttorsiorfiupput. Siullermik Kulturip Illorsuata Katuap Katuarpalaaq, qilaatersornermik festival ingerlappaa. Aappassaanik ulloq 23. marts Nunat Avannarlermiut ullorivaat + Nunallu Avannarlermioqatigiit ukiumik ataasinngortorsiuffigalugu! Nalliuttorsiorneq nuannersoq!
Sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik Inuit qilaatersortarnerat pillugu ataqqinninnermik aaqqissuissagaanni, taava pikkunartukullammik aallarnertariaqarpoq! Katuarpalaaq taama aallartippoq. Aamma taama aaqqissuussinissamut piffissaq naleqqulluinnartuuvoq. Tassami Inuit qilaatersortarnerat inngertarnerallu UNESCO-p kulturikkut kingornussanut tigussaanngitsunut allattorsimaffiannut piffissami qanittumi ilanngunneqarput!
Ulloq siullermi ammasumik mumertoqarpoq, Katuap taama taasimasaatut. Tassani tallimanngornermi pisussaq inersuarmi aaqqissuussaq qanoq issamaarnersoq pillugu takusassinneqalaarpugut. Tassami Inuit-kulturianni naggueqatigiinni ataasiakkaani qilaatersoriaatsit assigiinngitsut takuagut. Tamatuma saniatigut inuit qilaatit assigiinngitsut takuaat, tusaallugillu qanoq nipeqarnersut.
Sylvia Cloutier qilaatersortartut Canadamit aaqqissuussamut peqataasut ilagaat. Sylvia manna tikillugu ukiut 25-t missaanni qilaatersortartuusimavoq. Ikinngutigilluarsimasaminik Phanuelie Palluq-mit assut ilikkagaqarsimavoq, taannali peerutereersimavoq, ksianni naminneq qilaatersortarneq ingerlatiinnarpaa, ikinngummi ilitsersuussisimanera aallaavigalugu.
– Qilaatigut taaneqartarput ’qilaatit’, uangalu paasinnittaasera malillugu qilaap nipilersuutigai, tassami oqaatsitsinni ‘qila’ qilaavoq. Pinngortitarput, naalliuutigut aamma asanninnerput pillugu inngerlutalu qilaatersortarpugut, oqarpoq Sylvia.
Nalliuttorsiorpalaarneq ilikkagaqarfiutigisoq
Sapaatip akunnera aliikkusersuiffiuginnanngilaq. Inuit aamma sapaatip akunnerata ingerlanerani pingasunut assigiinngitsunut workshoppinut peqataasinnaasimapput. Marlunngornermi kalaallisut qilaatersorneq ilinniarneqarsinnaasimavoq. Pingasunngormi Alaskamiut (Yup’ik) qilaatersortariaasiat ilinniarneqarsinnaasimagaluarpoq. Qilaatersortartup suli Nuummut tikissimannginnera pissutigalugu arfininngornermut nuunneqarsimavoq. Naggataatigut Canadamiut /Nunavummiut qilaatersortarnerat sisamanngornermi sammineqarsimavoq. Tassani inuit Inuit qilaatersortariaasii assigiinngitsut takullugillu ilinniarsimavaat, aamma qilaatersortartut qanoq pissusilersortarnersut ilanngullugit.
Sylvia Cloutierimut Inuit taama katersuunnerat pingaaruteqarsimavoq, tassami avitseqatigiinissaq aammali imminut ilinniarfiginissaq periarfissaasimammat. Isiginnaartitsinerit aammattaaq ileqqutoqqanik inuuttaasunut amerlanerusunut ingerlatitseqqiiffiupput.
– Inuusuttuullunga Nunavimmi qilaatersortartoqarsimanngilagut. Ajoqersuiartortitat aataakkutta/aanaakkutta ileqqutoqqagut malillugit inngertarnerat qilaatersortarnerallu inerteqqutigisimavaat. Uagut kinguaariit inuusuttuusugut alapernaannerusimavugut sukataarnerusimallutalu. Taamaattumik aataakkugut/aanaakkugullu ornissimavagut ileqqugullu pillugit apersorsimallugit. Maanna uanga inngertartuni utoqqaanerit ilagilersimavaannga, tassami utoqqaanersagut ileqqutoqqagut malillugit torlorsortartut peerussimalerput, soorlu uannik torlorsernermik ilinniartitsisimasut peerutereersimammata. Taamaattumik maanna uanga ilisimasatsinnik ingerlatitseqqiisarpunga.
Sapaatip akunnerata ingerlanerani qilaatersortartut 20-t missaat peqataasimapput. Alaskamit marluk, Iqalunnit (Canada) arfinillit + ataaserlu Iqalunneersuullunilu Montrealimeersuuvoq. Kingulliit qulit nunatsinni Kitaaneersuullutillu Tunumeersuupput.
Nunat Avannarlermiut hurraartornerat!
Pingasunngorneq 23. marts 2022 ulluuvoq nuannersoq. Tassani Katuarpalaartoqaannanngilaq. Aama Nunat Avannarlermiut ullorivaat. AAMMA Nunat Avannarlermioqatigiit ukiumik 1-nngortorsiorfigaat! Ullorlu malunnartinniarlugu Nunat Avannarlermioqatigiit peqatigalugit kaffillerpugut.
Kaffillerneq pivoq qilaatersortatut Sylvia Cloutier, Iqaluit/Montreal, Keenan Carpenter, Iqaluit aamma Nuka Alice Lund, Sisimiut Katuarpalaami oqallitsitnerup kinguninngua. Oqallitsitsinermi inuit qilaatersortartut ataasiakkat qilaatersortarnertik siunissartillu pillugu eqqarsaataat tusagaqarfigaat. Tamatuma saniatigut qilaatersortartut ataasiakkaat qilaatersortarneq pillugu misilittagarisimasaat tusagaqarfigaagut, aamma qanoq ilillutik qilaatersortalersimanersut ilanngullugu.
Soqutiginartumik ilikkagaqarnarfiusumillu oqallitsitereernerup kingorna kaffillerneq kaagisornerlu tullinnguupput. Katuap saqqummersitsiviani kaffillertoqarpoq. Tassani KIMIK-up saqqummersitsinerani saqqummersitat isiginnaajutigalugit kaffisortoqarpoq mamartunillu kaagisortoqarluni. Marlene Kongsted Nunat Avannarlermioqatigiit siulittaasuat sivikitsumik qujaniarluni tikilluaqqusivoq.
Nunat Avannarliit Ulluat tassaavoq Helsingforsaftalenip, aamma nunat avannarlermiut tunngaviusumik inatsisaattut taaneqartartup atsiorneqarfia. Ukioq manna ukiut 60 matuma siorna 1962-mi atsiorneqarpoq! NAPA-p aamma Nunat Avannarlermioqatigiit aaqqissuussinermi peqataallutik nalliuttorsioqataasut tamaasa qutsavigaat.
Sapaatip akunnerata naanera
Katuarpalaaq naggaserlugu Katuami ‘Katuarpalaaq Show 2022’ aaqqissuunneqarpoq. Tassani qilaatersortut tamarmik katersorneqarput akunnerni ataatsimi affarmilu sivisutigisumik isiginnaartitsillutik. Aaqqissuussineq pikkunartukullammik aallartillunilu naggasernerqarpoq! Tassani inuit Inuit qilaatersortarneranni assut kusanartumik ataatsimoorfiusoq misigisaqarfigaat.
Sandi Vincent, Canadameersumut aamma misigisaq puigunaappoq.
– Sungiusartilluta Kalaallit Nunaannit, Canadamit Alaskamillu peqataasut tamarmik isiginaartitsisarfimmi nikorfavugut utoqqaap Ittukitsip ataatami inngerutaa atormagu. Peqataasut tamaasa qanillugit, qilaatersorneq aqqutigalu ataqatigiinnermik misigisaqarlunga misigaanga. Festivalip siunertaa taamaalilluni naammassineqartoq misigaanga. Tassani pilluarneq misigaarput, oqarpoq Sandi.
Katuami Hans Lyngep Inersua qilaatersorpalaamik, torlorsornermik inngernermillu nipinik nippanneqarpoq. Misigisaq inuit qaqugorsuarmut eqqaamasassaat. Inuit qilaatersortartut qilaataasa angisuut “itisuumik” nipaat, kalaallit canadamiullu inngerpalaarnerat torlorsorpalaarnerallu. Kalaallit qilaataasa mikinerit nipaat “qatannnerusut”, canadarmiut qilaataasa nipaannik ataatsikkut akuleruullugit. Tassa aatsaat isiginnaartitsinertialak!
Katuarpalaami ataatsimoorluni qilaatersorneruvoq, aamma imminut ilinniarfiulluni. Taamaattumik workshoppeqarlunilu minnerusunik saqqummiisoqarpoq aam Hans Lyngep inersuaani annerusumik isiginnaartitsisoqarluni.
– Qilaatersorneq, Inuit qilaatersortarnerat inngertarnerallu UNESCO-p kulturikkut kingornussanut tigussaanngitsunut allattorsimaffiannut piffissami ungasinngitsumi ilanngunneqarput, tamannalu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suleqatigalugit nalliuttorsiutigivarput, oqarpoq Katuap pisortaa Arnakkuluk Jo Kleist.
Uani Katuarpalaaq pillugu atuarnerusinnaavutit: (Kingusinnerulaartukkut ikkunneqassaaq)
- Issitor miunut sammiliviiffik, Kalaallit Nunaat, Kinaassuseq, Nunat Avannarliit, Nutaarsiassat
- ©Foto af Vincent Desrosiers
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik
Kalaallit Nordjobbimut qinnuteqarsimasut marloriaatinngorput
NAPA-mit paasisitsiniaaneq sukumiisoq kinguneqarpoq Nordjobb tassaavoq inuusuttunut nunani avannarlerni najugalinnut Nunani Avannarlerni nunamut allamut aasaanerani ukiulluunniit ilaani suliartorsinnaanermut periarfissaq. Kalaallit Nunaannut inuusuttut suliartorlutik tikittartut ukiumut 80-90-it missaanniittarput. Kalaallit nunanut allanut suliartortartut taama amerlatiginngillat. Kalaallimmi qinnuteqartartut aggguaqatigiissillugu ukiumut 5-6-iusarput. NAPA ukioq manna angalatitaqarsimavoq, Nordisk Ministerrådip ataani
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput. Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq. 2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput,