Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput.
Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq Katuamiittumilu allaffimmi sulilluni.
Pipaluk NAPA-p nammineq kulturimut tapisarfianut aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfianut siunnersortaavoq, taanna kingulleq NAPA-p Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi sinnerlugit ingerlataraa.
Kulturi aamma suliniutit isiginnittariaatsinit tamanit
Kulturi aamma inooqataaneq pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniagaqarsimalluni Pipaluk nammineq suliffiutimini aamma tjenestemandisut sulisimavoq, kulturilerineq, suliniutinik ineriartortitsineq aamma aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnermik suliaqartarsimalluni.
Najukkami najugaqartut isiginnittariaasii aamma Inuit ilisimasaasa ilanngutitinneqartarnissaat suliniutini amerlanerni suliarisimasaani ilaasimapput, aamma tamatigut ataatsimuussuseq aallaavigalugu kulturilerinermi politikkikkullu pilersitsineq paasisitsiniaanerlu ukkatarinniffiusimalluni. Tamanna pisimavoq najukkami aamma nunarsuarmi nunani tamalaani ilisimatuut suleqatigalugit – suleqatigiinnerlu taamaattoq Pipaluup immikkut soqutiginartippaa:
“Nunani tamalaani aamma nunap immikkoortuini suleqatigiinneq assut soqutigisaraara, aamma inuit kulturi aallavigalugu oqaatigiumasatik oqaatigisinnaagaat upperalugu.”
Kulturilerinermik suleqatigiinnermik nuannarinnilluinnarnerata aamma NAPA-mi sulilersissimavaa. NAPA-mik nuannersumik misigisaqarsimanerata ataatsimoorussanillu naleqartitaqarnerup suliffiup qinnutiginissaanut pileritissimavaa:
“NAPA nalunngereerpara, siulersuisuni siunnerusukkut ilaareernikuugama, taamaattumillu nunani avannarlerni demokratii aamma ilanngutitsisarneq pillugit naleqartitat ilisimallugit. Naleqartitat uanga aamma upperisakka aamma aallaavigalugit suliffigerusutakka. Taamaattumik tunngaviusumik misigisimavunga ikiuutaasinnaallunga – suliffeqarfimmut, kisianni aamma kulturilerisunut aamma suliniutinik ineriartortitsisartunut NAPA-p sullittagaanut.”
Pikkunartumik aallartinneq
Ukiup aallartinnera Pipalummut pissanganarlunilu ulapaarfiusimavoq. NAP-p nutaamik qinnuteqartarfia ulapputigisimavaa. Neriupporlu systemip nutaap qinnuteqartartut aamma NAPA qinnuteqaatit pitsaanerusumik suliarisarnissaannut ikiorumaarai.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiata ukioq manna nutarterneqarluni saqqummiunneqartup ilinniarnera suliassaasimavoq assut annertooq pissanganartorlu. Qinnuteqartartut siunnersortarsimavai aamma paasisimasallit suliffiup iluaneersut avataaneersullu suleqatigalugit nalilersuineq ingerlassimallugu.
Qinnuteqartartut tapersersorneqartarnerat eqqarsaatigalugu qinnuteqartartut suliniutiminnik suliaqaraangata marlunnik pingaarutilinnik eqqumaffiginneqquai:
“Suleqatigiinneq pingaarnerpaarpasippoq. Aamma missingersuutit! Missingersuutisi paasinartumik suliarisarisigit.”
Kulturi tamaat
NAPA-p avataani Pipaluup piffissami kingullermi allanik soqutiginartunik suliniuteqarsimavoq: Namminersorlutik Oqartussanut aamma danskit naalagaaffeqatigiiannut filmiliornermut tunngasutigut nalilersuinermik aamma qinnuteqartarneq pillugit suleqataaffigisimavai, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani filmfestivalit juryi suleqataaffigisarsimallugit.
Pipaluup sunngiffimmini arpanneq aamma Metallicakkut tusarnaarnissai nuannarai!
Naggataatigut aperaarput Pipaluup oqaaseq nuannarinerpaasaa sunaanersoq, soorlu taannaanersoq:
“Kulturi. Uannut oqaatsimiipput atassuteqaatit aamma inooqtigiinneq, aamma pilersitseqatigiinnerit, imminut ilisimaarineq aamma allanut alapernaatsuuneq.”
Pipaluk attavigiuk
Pipaluk Kulturimut tapiisarfik aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat pillugit apeqqutissaqaruit, ilitsersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsiguit attavigisinnaavaat. Aamma kalaallit kulturilerinermut, inuiaqatigiinnut aamma nalinginnaasumik oqaluttuarisaaneq pillugit tunnngasutit ikiuukkusuppoq.
Pipaluk kalaallisut, danskisut tuluttulluunniit attavigisinnaavat.
+299 28 60 15
pipaluk@napa.gl
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq,
Aningaasaateqarfiit tapiissutillu pillugit unnuk paasissutissiineq
Pingasunngornermi januaarip 21-anni nal. 18.00 Katuap inersuaaqqaani paasissutissiisoqassaaq, tassani soqutiginnittut aningaasaateqarfiit tapiissuteqartarlullu assigiinngitsut naapinneqarsinnaapput. Uku naapissinnaavatit: NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat EU-p Nuummi Sinniisoqarfia Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfik Den Grønlandske Fond NunaFonden Aaqqissuussaq tamanut ammavoq peqataanerlu akeqanngilaq. Aningaasaliisarfiit peqataasut naatsumik saqqummiussissapput, apeqquteqartoqarsinnaallunilu. Nuummi peqataasinnaanngitsut aamma toqqaannartumik internetikkut
Qimusseq // Glenn Gear aamma AneMarie Ottosen
NAPA-p juullerluarnissassinnut kissaateqarluta eqqumiitsuliaq ”Qimusseq”, isiginnaartunut eqqarsartaatsikkut eqqissisarnartoq, ingerlateqqipparput. Glenn Gear aamma AneMarie Ottosen qujaffigerusuppagut Suialaa Arts Festivalimi maannalu nittartagakkut tamanut takuneqarsinnaasumik suliaminnik avitseqataarusummata. Qimusseq titartagaavoq animationimik eqqumiitsuliaq, Glenn Gear (animation) aamma AneMarie Ottosen (manuskripti aamma oqaluttuarnera) qanimut suleqatigiillutik suliarineqarpoq. Eqqumiitsuliaq Suialaa Arts Festival 2025-mut
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani