Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput.
Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq Katuamiittumilu allaffimmi sulilluni.
Pipaluk NAPA-p nammineq kulturimut tapisarfianut aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfianut siunnersortaavoq, taanna kingulleq NAPA-p Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi sinnerlugit ingerlataraa.
Kulturi aamma suliniutit isiginnittariaatsinit tamanit
Kulturi aamma inooqataaneq pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniagaqarsimalluni Pipaluk nammineq suliffiutimini aamma tjenestemandisut sulisimavoq, kulturilerineq, suliniutinik ineriartortitsineq aamma aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnermik suliaqartarsimalluni.
Najukkami najugaqartut isiginnittariaasii aamma Inuit ilisimasaasa ilanngutitinneqartarnissaat suliniutini amerlanerni suliarisimasaani ilaasimapput, aamma tamatigut ataatsimuussuseq aallaavigalugu kulturilerinermi politikkikkullu pilersitsineq paasisitsiniaanerlu ukkatarinniffiusimalluni. Tamanna pisimavoq najukkami aamma nunarsuarmi nunani tamalaani ilisimatuut suleqatigalugit – suleqatigiinnerlu taamaattoq Pipaluup immikkut soqutiginartippaa:
“Nunani tamalaani aamma nunap immikkoortuini suleqatigiinneq assut soqutigisaraara, aamma inuit kulturi aallavigalugu oqaatigiumasatik oqaatigisinnaagaat upperalugu.”
Kulturilerinermik suleqatigiinnermik nuannarinnilluinnarnerata aamma NAPA-mi sulilersissimavaa. NAPA-mik nuannersumik misigisaqarsimanerata ataatsimoorussanillu naleqartitaqarnerup suliffiup qinnutiginissaanut pileritissimavaa:
“NAPA nalunngereerpara, siulersuisuni siunnerusukkut ilaareernikuugama, taamaattumillu nunani avannarlerni demokratii aamma ilanngutitsisarneq pillugit naleqartitat ilisimallugit. Naleqartitat uanga aamma upperisakka aamma aallaavigalugit suliffigerusutakka. Taamaattumik tunngaviusumik misigisimavunga ikiuutaasinnaallunga – suliffeqarfimmut, kisianni aamma kulturilerisunut aamma suliniutinik ineriartortitsisartunut NAPA-p sullittagaanut.”
Pikkunartumik aallartinneq
Ukiup aallartinnera Pipalummut pissanganarlunilu ulapaarfiusimavoq. NAP-p nutaamik qinnuteqartarfia ulapputigisimavaa. Neriupporlu systemip nutaap qinnuteqartartut aamma NAPA qinnuteqaatit pitsaanerusumik suliarisarnissaannut ikiorumaarai.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiata ukioq manna nutarterneqarluni saqqummiunneqartup ilinniarnera suliassaasimavoq assut annertooq pissanganartorlu. Qinnuteqartartut siunnersortarsimavai aamma paasisimasallit suliffiup iluaneersut avataaneersullu suleqatigalugit nalilersuineq ingerlassimallugu.
Qinnuteqartartut tapersersorneqartarnerat eqqarsaatigalugu qinnuteqartartut suliniutiminnik suliaqaraangata marlunnik pingaarutilinnik eqqumaffiginneqquai:
“Suleqatigiinneq pingaarnerpaarpasippoq. Aamma missingersuutit! Missingersuutisi paasinartumik suliarisarisigit.”
Kulturi tamaat
NAPA-p avataani Pipaluup piffissami kingullermi allanik soqutiginartunik suliniuteqarsimavoq: Namminersorlutik Oqartussanut aamma danskit naalagaaffeqatigiiannut filmiliornermut tunngasutigut nalilersuinermik aamma qinnuteqartarneq pillugit suleqataaffigisimavai, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani filmfestivalit juryi suleqataaffigisarsimallugit.
Pipaluup sunngiffimmini arpanneq aamma Metallicakkut tusarnaarnissai nuannarai!
Naggataatigut aperaarput Pipaluup oqaaseq nuannarinerpaasaa sunaanersoq, soorlu taannaanersoq:
“Kulturi. Uannut oqaatsimiipput atassuteqaatit aamma inooqtigiinneq, aamma pilersitseqatigiinnerit, imminut ilisimaarineq aamma allanut alapernaatsuuneq.”
Pipaluk attavigiuk
Pipaluk Kulturimut tapiisarfik aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat pillugit apeqqutissaqaruit, ilitsersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsiguit attavigisinnaavaat. Aamma kalaallit kulturilerinermut, inuiaqatigiinnut aamma nalinginnaasumik oqaluttuarisaaneq pillugit tunnngasutit ikiuukkusuppoq.
Pipaluk kalaallisut, danskisut tuluttulluunniit attavigisinnaavat.
+299 28 60 15
pipaluk@napa.gl
Nutaarsiassat allat
ALLATTARL! CYPHER – nipilersornermik videoliaq nutaaq saqqummerpoq!
Meeqqat inuusuttullu Nuummeersut inuuniutigalugu rappertartut Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimeersullu suliniummit Allattarl! nipilersornermik videoliami nutaami rappeqatigaat ulloq 17. auugust saqqummertumi. Nutaaliorneq, ataatsimoorneq, nipilersornermik pilersitsisinnaaneq aamma quiasaarsinnaaneq nipilersornermik videoliamik sunniipput tassanilu angusaqarluarusussuseq, imminut tatiginninneq aamma kinaassuseq pillugu eqqarsaaatit inuusuttut rappimi taalliaanni inissaqarlutik. Tamannattaarlu tassaavoq cypherip suunerani paasisitsisoq; rappeqatigiit
Workshop: Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermik kulturimillu suliaqartunik ataqqinnittumik suleqateqarneq
Kalaallit Nunaanni najugaqarpit, eqqumiitsuliornermillu kulturimilluunniit suliaqarpit? Workshopimut peqataagit. Tassani Kalaallit Nunaata avataaneersut maani eqqumiitsuliornermik kulturimillu suliaqartunik suleqateqarusukkaangamik suut ilisimassagaat ataatsimoorluta oqaasertaliissavagut. Kalaallit Nunaat pillugu soqutiginninneq annertusiartorpoq. Tamanna suleqatigiinnernut nutaanut suleqatigeeriaatsinullu nutaanut pissanganartunik periarfissiivoq. Peqatigisaanik suleqatigiinnerit qanoq pilersinneqartarnissaat ingerlanneqartarnissaallu piumasaqaateqarfigineqarput. Taamaattumik suleqatigiinnissamut pitsaasumut tunngavissanik ataatsimoorussanik ineriartortitserusuppugut.
Avannaanit Avannaanut angalaneq
Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttunut periarfissaq immikkut ittoq Students on Ice Foundation aamma Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiat suleqatigiillutik inuusuttut Nunani Avannarlerni nunarsuarmilu tamaneersut North-to-North-imik taaguutilimmik, tamakkiisumik aningaasaliiffigineqartumik, angalanissamut katersorpaat. Angalaneq Nuummiit Iqalunnut ingerlanneqassaaq, 2026-imi juulip arfernanit 22-at ilanngullugu. Nunani Avannarlerni inuusuttut inuusuttunik nunarsuarmi tamanit aggerfilinnit, misilittagartuunik,
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat ukioq manna 10,3 mio. DKK-ninik suliniutinut 23-nut tapiisimavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffiata Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiata ukioq manna katillugit 10,3 mio. DK-nit suliniutinut qaffasissumik pitsaassusilinnut 23-nut agguaassimavai.Programmi Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, NAPA-mit, Ilisimatusarfik suleqatigalugu ingerlanneqarpoq. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat 2025–2027: Issittormiut akiuussinnaasut (Et resilient Arktis)qinnuteqarfissami kingullermi katillugit 60-inik assut attuumassuteqartunik qinnuteqaatinik tigusaqarsimavoq.