Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttunut periarfissaq immikkut ittoq
Students on Ice Foundation aamma Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiat suleqatigiillutik inuusuttut Nunani Avannarlerni nunarsuarmilu tamaneersut North-to-North-imik taaguutilimmik, tamakkiisumik aningaasaliiffigineqartumik, angalanissamut katersorpaat. Angalaneq Nuummiit Iqalunnut ingerlanneqassaaq, 2026-imi juulip arfernanit 22-at ilanngullugu.
Nunani Avannarlerni inuusuttut inuusuttunik nunarsuarmi tamanit aggerfilinnit, misilittagartuunik, peqateqarlutik angalanissamut peqataassapput. Inuusuttut 60-it, ilisimasalinnik, ilinniartitsisunik aammalu nunat inoqqaavinik ilisimasalinnik 35-nik ilaqarlutik Kalaallit Nunaanni Nuummiit Canadamut Iqalunnut angalassapput. Taakkua peqatigiillutik sumiiffiup tikitamik pinngortitaa, uumassusillit avatangiisaat, kulturii, inuiaqatigiivi aqutsineralu misissuiffigissavaat. Angalanermi immikkut ukkatarineqartussat tassaapput: Nunani Avannarlerni pingaartitat: piujuartitsineq, naligiissitaaneq, unammillernartunut piareersimaneq kiisalu nunat akornanni suleqatigiinneq.
North-to-North Mobility-mik taagutilimmi angalanermi kulturit akimorlugit paaseqatigiittoqarnerulissaaq, inuusuttullu Nunani Avannarlerni isiginnittaaseqarnermik siammarterinissamut nukittorsaanissamullu kiisalu Nordisk Vision 2030-ip anguniagaasa piviusunngortinneqarnissaannut kajumissuseqalernissaat anguniagaavoq.
Inuusuttut Nuummut tallimanngornermi tikissapput. Tassanngaanniillu umiarsuarmik MV Ocean Nova-mik angalaneq ingerlaqqissaaq sumiiffinnut ukununnga: Qeqertarsuatsiaat, Paamiut, Arsuk, Ikersuaq Davis, Torngat Mountains National Park, Monumental Island. Angalaneq naggaserlugu Iqaluit tikinneqassaaq.
Students on Ice Expedition 2026 tassaavoq Issittumi Nunat Avannarliit Suleqatigiiffiata ukiunik 30-nngortorsiorneranik nalliuttorsiutiginnilluni malunnartitsineq. Suliaq taanna NAPA-mit ilassilluarneqarpoq.
Student on Icep suliaanut annertunerusumik uani atuagaqarsinnaavutit: https://soifoundation.org/en/youth/expeditions/
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
Issittormiut sammiviliiffiat aamma nunani avannarlermiut nipaat Arctic Soundsimi Sisimiuni
NAPA-p Kalaallit Nunaanni nipilersornikkut pikialaaqatigiinnermi annerpaami Arctic Sounds Festivalimi Sisimiuni pisumi workshoppertitsinerni, attaveqarfeqalerfiusuni nunanilu avannarlernit nipinik tusarnaartitsinerni peqataaneranit oqaluttuaqArctic Sounds 2021 aprilimi sapaatip akunnerisa naanerini marlunni ingerlanneqarpoq. Kalaallit issittormiullu nipilersortartut eqqumiitsuliortullu Sisimiuni nipilersorneq, nipilersoqatigiinneq aamma nipilersornikkut piginnaasalinnik paarlaateqateqarneq ataatsimoorutigaat. Tusarnaartitsinernut tamarluinnarnut isissutissat nunguissimaneranni – tusarnaariarnissamut