Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttunut periarfissaq immikkut ittoq
Students on Ice Foundation aamma Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiat suleqatigiillutik inuusuttut Nunani Avannarlerni nunarsuarmilu tamaneersut North-to-North-imik taaguutilimmik, tamakkiisumik aningaasaliiffigineqartumik, angalanissamut katersorpaat. Angalaneq Nuummiit Iqalunnut ingerlanneqassaaq, 2026-imi juulip arfernanit 22-at ilanngullugu.
Nunani Avannarlerni inuusuttut inuusuttunik nunarsuarmi tamanit aggerfilinnit, misilittagartuunik, peqateqarlutik angalanissamut peqataassapput. Inuusuttut 60-it, ilisimasalinnik, ilinniartitsisunik aammalu nunat inoqqaavinik ilisimasalinnik 35-nik ilaqarlutik Kalaallit Nunaanni Nuummiit Canadamut Iqalunnut angalassapput. Taakkua peqatigiillutik sumiiffiup tikitamik pinngortitaa, uumassusillit avatangiisaat, kulturii, inuiaqatigiivi aqutsineralu misissuiffigissavaat. Angalanermi immikkut ukkatarineqartussat tassaapput: Nunani Avannarlerni pingaartitat: piujuartitsineq, naligiissitaaneq, unammillernartunut piareersimaneq kiisalu nunat akornanni suleqatigiinneq.
North-to-North Mobility-mik taagutilimmi angalanermi kulturit akimorlugit paaseqatigiittoqarnerulissaaq, inuusuttullu Nunani Avannarlerni isiginnittaaseqarnermik siammarterinissamut nukittorsaanissamullu kiisalu Nordisk Vision 2030-ip anguniagaasa piviusunngortinneqarnissaannut kajumissuseqalernissaat anguniagaavoq.
Inuusuttut Nuummut tallimanngornermi tikissapput. Tassanngaanniillu umiarsuarmik MV Ocean Nova-mik angalaneq ingerlaqqissaaq sumiiffinnut ukununnga: Qeqertarsuatsiaat, Paamiut, Arsuk, Ikersuaq Davis, Torngat Mountains National Park, Monumental Island. Angalaneq naggaserlugu Iqaluit tikinneqassaaq.
Students on Ice Expedition 2026 tassaavoq Issittumi Nunat Avannarliit Suleqatigiiffiata ukiunik 30-nngortorsiorneranik nalliuttorsiutiginnilluni malunnartitsineq. Suliaq taanna NAPA-mit ilassilluarneqarpoq.
Student on Icep suliaanut annertunerusumik uani atuagaqarsinnaavutit: https://soifoundation.org/en/youth/expeditions/
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
NAPA-mi sulisut: Susanne Andreasen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut pisortarput Susanne Andreasen ilisaritissavarput. Susanne Andreasen Danmarkimi Århus/Randersimeersuuvoq 2008-milu Nuummut nuuppoq. Aarhus Universitetimi isiginnaartitsinermik bacheloritut ilinniarsimavoq aamma aqutsinermik ilinniarsimalluni. Susanne NAPA-mi pisortatut 1. september