Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput.
Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq.
Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni aamma ilinniagaqarfinni atuartut amerlanerulernissaat, aamma minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni immakkut angalasartut isumannaallisaanermi pissutsinik pitsaanerusumik atugaqalersinnissaat. Suliniut 2019 aallartissimavoq, 2022-llu naanerani naammassineqarluni.
Pipaluk Lykke Kalaallit Nunaanneersoq, NorSafemut suliniummik aqutsisuusimavoq. Aamma oqarpoq, suliniut Nunani Avannarlerni tamani immakkut-angalanermi-isumannaatsuunermut tunngaqqaarsimasoq, kisianni erniinnaq paasisimavaat Kalaallit Nunaanni tamatigut immakkut-angalatilluni ajutoornerit toqukkut qimagulluni ajunaarnernik kinguneqartartut.
Kalaallit Nunaanni ajoraluartumik puttaqutit kiapequtit atinissaat atortarnissaallu pikkoriffigivallaanngilarput. Kalaallit Nunaanni Politiit ilimatitsipput 2021-mi politiit immami ajutoortoqartillugu 45-nik amerlassuseqartuni ujaasinerannit ajutoornerni marlunni inuit tallimat toqukkut qimagussimasut.
– Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik, nunatsinni ujaasinernik ingerlatsisartut nalunaarput, ajutoornerit tamatigut umiatsiani mikisuni ammasunilu pikkajuttartut, oqaluttuarpoq Pipaluk Lykke nangillunilu:
– Soorlu kisitsisit aamma tamanna takutikkaat, immakkut ajunaarlutik toqusut amerlanersaat nassaarineqanngisaannarput. Akerlianik imarsuarmi kivisarput, qimatatik eqqissinaveersillugit aamma nalunorniunnaartinnagit. Ajunaarlutik toqukkut qimaguttut amerlanerpaartaat puttaqutinik kiapequtinik atortarsimanngillat imaluunniit arlaannik puttasinnaasunik peqartarsimanatik.
Tamatigut angutit sulisinnaasut, amerlanertigut ilaqutallit taama toqukkut qimaguttarput, aamma taama toqukkut qimaguttut amerlanersaat Nuup eqqaani, Tunumi Tasiilap eqqaani aamma Kitaani Qeqertarsuup Tunuani pisarput.
Puttaqutit kiapequtit pillugit inatsimmik amigaateqartoqartoq
Pipaluk Lykkep uparuarpaa, taama kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermut aliasunnartumut pissutaasoq annertooq tassaasoq immakkut angalanermi puttaqutinik kiapequtinik atuisoqartarnissaa pillugu inatsiseqannginnerput.
Angallammi ilaasunut tamanut akuerisanik puttaqutinik kiapequteqartoqarnissaa taamaallaat piumasaqaataavoq. Puttaqut kiapequt pisariunngitsoq assorsuaq isumaqarsinnaavoq. Puttaqut kiapequt inuunermik annaassisinnaavoq, immami inuk puttatissinnaammagu. Ajornerpaaffiani ajutoortoq toqukkut qimaguppat, taava inuk nassaarineqarsinnaasarpoq.
– Uanga nammineq suliniummi aallartikkama aamma isumaqarsimavunga, imarmut nakkaruma minutsit marluk ingerlanerini toqussallunga. Kisianni tamanna ilumuunngilaq, Pipaluk Lykke nassuiaavoq nangillunilu:
– Kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit tamarmik takutippaat, assersuutigalugu pingasunik kissassuseqartumut immamut nakkaruit, aamma puttaqummik kiapequteqaruit, taava uummatit minutsit 60-it missaanni ingerlasinnaavoq, immamullu nakkarsimaguit taama piffissap iluani inunnit allanit imaluunnit helikopterimit nassaarineqarsinnaanissat periarfissaqarpoq.
Pipaluk Lykke isumaqarpoq, puttaqutit kiapequtit pillugit inatsit Kalaallit Nunaanni naleqqussarneqartariaqartoq, taamaalilluni immakkut angallanermi puttaqummik kiapequteqartoqartarnissaa piumasaqaataalersillugu. Aammattaaq immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissarsimagaanni aalisarnermut piniarniarmullu akuersissummik aatsaat qinnuteqartoqarsinnaasariaqartoq siunnersuutigaa.
Inuusuttut immakkut-isumannaallisaaneq pillugu ilinniarput
NorSafe suliniummut atatillugu Imarsiornermik Ilinniarfik, tunngaviusumik immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu, ikiueqqaarnermik aamma umiartornermik inuusuttunut 13-init – 19-inut ukiulinnut pikkorissaanernik neqerooruteqartarsimavoq, tassani kinguaariit tulli immami ulorianarsinnaasut pillugit ilikkagaqarnissaat qulakkeerniarlugu.
Coronavirusip ajoraluartumik suliniutip meeqqat atuarfiinut anngussinnaanera ukiuni siullerni marlunni ajoqusersorsimavaa. Kisianni ukioq manna NorSafe atuarfinni arlalinniissimavoq meeqqat atuarfiini angajulliit pikkorissariartorlugit.
– Ajoraluartumik covid-19 pissutigalugu killilersugaaffigineqarsimavugut aamma suliniutip ingerlanerani ukiut siulliit marluk suna tamarmi matoqqasimalluni, kisianni Sisimiut angumerisimavarput, tassanilu atuartut angajulliit ilinniartissimallugit, upernaarlu manna Imarsiornermik Ilinniarfik meeqqat atuarfiiniissimavoq arlalinni. Augustimi meeqqat atuarfiinut pikkorissarnermut peqataanissamut neqeroorutit nassiussorsimavagut amerlasuullu peqataaniarlutik nalunaarsimapput, Pipaluk Lykke oqarpoq .
Naak suliniut-NorSafe naammassigaluartoq, taava Imarsiornermik Ilinniarfik inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissaasarnerminik unitsitsinianngilaq. Taamaattumik imarsiornermik ilinniarfik ukiumi nutaassami pikkorissaanissaa siunertaralugu attavigineqarsinnaavoq.
Immakkut-isumannaallisaaneq pillugu isumassarsiat
Grønlandsvogterne/Kalaallit Nunaata Alapernaatsui pillugu app’i aaneqarsinnaavoq, taanna Issittumi Sakkutooqarfiup suliarisimavaa. App’i ajutoorsimasut paasineqarnissaannut, imaluuunniit nammineq naviartorsiornermi atorneqarsinnaavoq.
Puttaqutip kiapequtip tamatigut atorneqartuaannarnissaa Søfartstyrelsip kaammattuutiga. Aammattaaq puttaqut kiapequt ilumut ajunnginnersoq pillugu misissorneqartarnissaa kaammattuutigaa.
Immami nillertumi annannissaq pillugu ilitsersuut atuarneqarsinnaavoq, IMO-p, nunat tamalaat akornanni immakkut suliniuteqarfiup (den internationale maritime organisation) allataa, uani:
https://eng.navigation.gl/media/9707/imo-guide-for-cold-water-survival-msc-1-circ-1185-rev-1.pdf
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPAmi Kulturimut Tapiisarfik 200.000 kr. tungaanut aningaasanik qinnuteqarfissaq kingusinnerpaamik qinnuteqarfigineqarsinnaavoq oktobarip 15-ianni
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Kulturimut Tapiisarfia qinnuteqaatinik amerlasuunik nuannersunik pisarpoq. Kisianni kulturilerinermi siunissaq piujuartoq pillugu suliniutinik qinnuteqartut amerlavallaanngillat. NAPA suliniutinik piujuartitsinermut immikkut sammisaqartunik ujartuivoq. 100.000-niit 200.000 kr. tungaanut NAPAp Kulturimut Tapiisarfimmut qinnuteqarnissaq oktoberip 15-ianni killeqarpoq. NAPA, Kulturimut Tapiisarfia nunarsuarput siunissaa ukkataralugu eqqumiitsuliornikkut kulturilerinikkullu
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit
IMARSUAQ – Havets Veje – Sikuiuitsoq Avannarlermi eqqanilu naapittarnerit
Nuummi Nuutoqqaq tallimanngornermi 15. oktober 2021 nal. 18 – 20 silami qulliit nipillu atorlugit allanngortinneqassaaq. Silami qulliit iikkanut, sikunut qaarsunullu seqersinneqassapput aamma nipit tusarsaassallutik. NAPA-p eqqumiitsuliortoqatigiit TURA YA MOYA-kkut suliniutaat ”IMARSUAQ – Havets Veje” tapiiffigisimavaa, tassani nunanit avannarlermiut matumani kalaallit eqqumiitsuliortut nipilersortartullu suliniummi suleqataapput. Aamma
NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput. Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq. – Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu