«Kalaallisut oqaluuttarpugut, kisianni kalaallit oqaasii ilaanni atorneq ajorpagut”

Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy norskiuvoq, Stavangerimilu 1967-imi inunngorsimalluni. Ukiuni 19-ini NRK-mi sulisimavoq, Gullbring Kulturanlegg AS-imi ulluinnarni aqutsisuusimalluni, ukiunilu kingullerni 11-ni Notodden mangfolds- og læringssenter pisortaaffigisimavaa. Maj 2020-miilli Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-mi pisortaavoq. Anne Mette allagartaqaatigalugu Mangfoldslederiuvoq attaveqaqatigiinneq aamma suleqatigiinneq soqutigisaralugit. Uani quppernermi inuttut nammineq Kalaallit Nunaanni misgisartakkani allaaserisarpai.

Suliffeqarfiuvugut nunat avannarlermiununik sulisulik, sulisullu qallunaatut, norskisut aamma kalaallisut inunnguuseralugu oqaaseqarput, peqatigitillugulu ataatsimik arlalinnilluunniit allanik oqaaseqarlutik.

 

Ukiaq sulisut marluk sulilerput, marluullutik 3-nik oqaaseqartuupput. Misilittakkakka malillugit nalunngilara nunat avannarlermiut allat norskisut oqaatsit ilaanni paasiuminaatsittaraat.  (lenke til tidligere blogg) Nina oqaloqatigisimavara oqaatsit sorliit atortassanerigut sulinermi ilaatitsinermik misigititsisassagutta. Oqaloqatigiinnitsinni oqaatsit uku tusaavakka.

«Kalaallisut oqaloqatigiippugut, kalaallilli oqaasii atuissortariaqanngilagut»

Tassanngaannaq oqaatsit oqalukkaangatta atortakkagut oqallisigiunnaarpagut, kisianni assigiinngitsutigut qanoq immitsinnut attaveqatigiittarnerluta oqallisigilerparput.

 

Kalaallit Nunaannut tikeqqammillunga Ilisimatusarfimmi ilinniarsimasoq oqaloqatigalugu oqarpunga Kalaallit Nunaanni oqaatsit ilitsoqqussat atorlugit ilinniagaqartoqarsinnaannginnera qanoq ajortigisoq isumaqarfiginerarlugu. Uanga isumaga malillugu inuusuttut ilinniarnertik naleqquttutut misigissagunikku minnerpaamik oqaatsit ilitsoqqussatik atorlugit oqalussinnaasariaqarput kinaassusertillu taamaalillutik takutillugu.

Uattulli aalassassimaartiginngilaq paasinngilaraalu.

 

Oqarpoq:

«…kalaallisut oqalussinnaanngikkaluarluni ilinniartitsisuulluartoqarsinnaavoq…»

Oqaloqatigiinnerput taamaatippoq tamatta immikkut pisassaqaratta, kisianni kingorna eqqarsarpunga. Qanoruna isumaqarluni taama oqartoq?

 

Ilinniagaqarnermi kalaallit oqaasii atussallugit pingaaruteqarluinnannginnami? Nunap inoqqaavisa ilisimasaannik pingaartitsineq ilisimatusarfigisani pivaa? Arlaleriarluni oqaaseqanngitsumik attaveqaqatigiissinnaaneq piginnaasanillu avitseqatigiissinnaaneq eqqaasarsimavaa, oqartarporlu kalaallit oqaasiini oqaatsit oqaaseqatigiillu kisimik atorneqarneq ajortut, kisianni aamma oqaatigineqarneq ajortut pineqartartut. ( lenke til tidl. Blogg)

Maannalu suleqatima kalaallisut qanoq oqaluttaaseqarnersoq pillugu nassuiaaniarnerani taassuma oqaasii eqqaaqqippakka, attaveqatigiinneq kalaallit oqaasii atunngikkaluarlugit attaveqatigiinneq. Kalaallisut attaveqatigiittarnermi sorpassuit allat pineqartarput kalaallisut oqaatsit atunngikkaluarlugit.

 

Kalaallisut attaveqatigiittarneq pillugu ilikkagaqarsimavunga – kisianni suli ilikkagassaqaqaanga.  Kalaallit oqaasii skandinaviamiut oqaasiinit indo-europeiskimik oqaasiusut akornanniittuni allaanerupput. Oqaaseqatigiit allaanerusumik pinngortarput, oqaluut anneq oqaaseqatigiit naaneranni tamatigut ersertarmat. Taamaattumik allat oqalunneranni unitsinnissaat ataqqinninnerunngilaq aamma pitsaanani. Tassami qanoq oqaaseqarniartut ilisimasinnaanngilat aatsaat oqaaseqatigiit naaneerpatigit tamanna paasisinnaagakku.

Nipitussuseq aamma allaavoq. Facebookimi atuarpara kalaaleq ajunngitsumik isumaqarluni nassuiaasoq sooq inuit nipituallaamik oqaluttartut uumitsaanneqartarnersut. Nipituumik oqalunneq toqqissisimanermik takutitsinerunngilaq, tatiginnilersitsineq ajorpoq aamma upperinnitsitineq ajorluni. Uanga norskisuissuaq perorsarneqarlunga ilinniarsimavara «nipituumik erseqqissumillu oqaluttassallunga». Paasinanngitsuliortoqartassanngilaq imaluunniit oqaatigerusutat oqaatiginiaraangakku tunuarsimaartassanngilatit. Norsk kulturianni ima oqartarpugut «Akuersisimagami oqaaseqanngilaq». Isumaqataanngikkuit nipituumik erseqqissumillu oqaatigisariaqarpat. (Imaluunniit «oqartariaqarputit» qallunaatut taallugu) Taamaasiunngikkuit isumaqataasimassaatit. Kalaallit Nunaanni tamanna ilumoortariaqanngilaq imaluunniit ataqqinninnertut paasisariaqanngilaq.

 

Atuakkami atuarpara kalaallisut inussiarnisaarnermut oqaaseparpallaanngitsoq – kisianni pingaaruteqartuusoq isikkut toqqarluni imminut isigaluni taamatullu imminut akueraluni ilassinninnissaq pingaaruteqartuusoq  – oqaatsit atorlugit kiinarluunniit ussersortillugu. ( lenke til Kumorn) Aamma kiinaq atorlugu akuersisoqarsinnaavoq naameerluniluunniit, nipituumik erseqqissumillu oqaaseqanngikkaluarluni, taamaalillunilu inuit ajornartoortinngikkaluarlugit.

Nunani avannarlerni suleqatigiinnitsinni skandinaviamiusut oqalunneq nunat avannarlermiusut oqalunnertut taasarparput. Skandinaviamiusut ataatsimut oqaaseqarpugut: qallunaatut, svenskisut norskisullu, taakkulu oqaatsit mikisuupput. Oqaatsigut imminnut assingusorujussuupput. Kisianni nunat avannarlermiut ataatsimoorussatsinnik oqaaseqanngilagut. Lenke til norsken, svensken og dansken.  Norskit, svenskit qallunaallu oqaasii assigiinngillat, kisianni uani eqqartorpara skandinaviamiusut ilitsoqqussaralugu oqaaseqartuuneq imaluunniit skandinaviamiusut aappassaatut oqaaseqartuuneq.

 

Assigiinngitsuunerput pitsaavoq – oqallinnermi assigiinngitsunik paasinnittariaaseqarneq takutissinnaavarput. Nunani Avannarlerni unammillikkatta aaqqiiviginiarnissaanut nutaanik aaqqiissutissaqartariaqarpugut assigiinngitsunillu paasinnittariaatsit pisariaqartippagut. Kisianni nunani avannarlerni suleqatigiinnermi pinngorartitsinerulissagutta, pitsaanerusunik aaqqiissuteqartassagutta aamma inuinnarnut attuumassuteqalissagutta tamatta paasinnittariaatsigut takuneqarsinnaalersillugit akuersaartillugillu attaveqatigiissinnaasariaqarpugut. Tamannalu nutserinarinnarmit allaanerusumut tunngassuteqarunarpoq…

Taava nunat avannarlermiusut allaffitsinni oqaatsit suut atortassavagut?

Allaffitsinni oqaatsit suut atortassanerigut uterfigeqqipparput. Eqqarsarsimavunga tuluttut ataatsimiittassasugut aamma ulluinnarni kalaallisut attaveqatigiittassasugut. Kisianni isumaqarpunga eqqartuineq oqaatsinuinnaq tunnganngitsoq. Kina qaqugukkut oqalunnersoq, immitsinnut oqaluukkaangatta, tusarnaaraangatta, aamma uanga pisortatut allat paasinnittariaasiannik inissaqartitsigaangama suut atorneqartarnersut apeqqutaapput. Oqaatsit arlallit atoraanni timitta oqaasii, nipitunerat aamma nipaanneq oqaatsitsinnut ilaapput.

 

Suliffeqarfittut paasinnittariaatsit tamaasa atussagutsigit suliffimmi tamarmik inissaqartinneqartariaqarput. Qanoq iliorluni pitsaanerpaanersoq misilerassavarput – paasinnittariaatsit sapinngisamik assigiinngitsut tamaasa atorlugit suliassagut suliarilluarnerusinnaavagut aamma ullut tamaasa ilaatinneqartutut naleqartinneqartutullu misigaluta.

#Nunani Avannarlerni Issittormiunik sammiviliineq
Pisortap blogiani allaaserisat allat