En dukke på en trone, med monke ved hendes side i et mørkt belyst scene

Kalaallit Nunaat, Kinaassuseq, Kulturi, Meeqqat inuusuttullu, Nutaarsiassat, Suliniutit tapiiffigineqarsimasut

’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq

30. March 2022 | by Malik Brøns |

0 Likes

Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq.

Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq

’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara pillugu oqaluttuarpoq. Isiginnaartitsissut qanga, ullumikkut siunissamilu oqaluttuartup isaanit pitinneqarluni oqaluttuarineqarpoq. ’Illernartunnguaq’-mi sammisat qanga ileqquusimasut/upperisat aamma isummat nutaat akornanni aaqqiagiinngissutsit imaraat, kiisalu inuit assigiinngitsunik upperisaqartarnerannik apeqqusiilluni. Isiginnaartitsissummi angakkuarnermik aamma piviusorsiorpalaartumik ilutsit akuleruunneqarput, tassanilu niviarsiaraq nunami politikkikkut pikitsitsiffiulerlaami kulturikkullu allangorfiusumi arnaq guuti uumasutut toqqagaasimasoq oqaluttuarineqarpoq.

Isiginnaartitsissut siullerpaamik 2018-imi Estonian National Drama Theaterimi takuteqqaarneqarpoq. Taanna Nepalimi arnanik guuteqartarnermit aamma Japanimi qangarsuarli Shinto-ritualimit isumassarsiaasimavoq. Kalaallit Nunaanni isiginnaagassiami kalaallit upperisatoqaata ilaat ilanngunneqarsimapput.

Arnaq isiginnaagassiortoq

Izumi Ashizawa isiginnaartitsissummik ilitsersuisuuvoq allattuullunilu. Ukiut 20-t kingulliit nunarsuaq tamakkerlugu arlalinnik isiginnaagassiortarsimavoq ilitsersuillunilu. Isiginnaariakaasartut nuannivissortunik kitaamiut kangiamiullu isiginnaartitseriaasiannik akuleruussilluni isiginnaartitsivigisarsimavai.

– Kulturit tamarmik anersaanut guutinulluunniit ritualeqartut ukiorpassuit ingerlanerini ilinniarsimavara. Arlaanik pilliuteqartarneq. Uangalu tamakku pillugit isiginnaagassiat meeqqat pinnguaataannik ilasarpakka, aamma meeraallungali isiginnaartitsinerit nuannarisuannarsimallugit, oqarpoq Izumi Ashizawa nangillunilu. – Inuusuttuullunga anersaanut isiginnaartitsisarpunga. Plakatiliortarpunga, cykilinnut pingasunik assakaasulinnut ileriarlugit isiginnaartitsissutissara ussassaarutigisarpara, aamma anersaat illumi angerlarsimaffinniittut qaaqqusarpakka isiginnaariartoqqullugit. Taava isiginnaartitsisarpunga. Kisima. Kisianni isumaqartarsimavunga anersaanik nakkutigineqartarlunga. Tassa isiginnaartitsisarfiga taama aallartissimavara, illaatigaluni naggasiivoq.

Isiginnaartitsissummik allanngortitsineq

Isiginnaartitsissut kitaamiusut (oqalunnnermik qitiutitsisoq) aamma kangiamiusut (maluginiutinik qitiutitsisoq ingerlanneqarpoq. Tassani oqaluttuartortaqarpoq, kisianni aamma inuusanik, kiinarpanik aalanerlu atorneqarlutik. Tassa “Illernartuarannguaq” taamaappoq. 2000-p aallartinnerani Izumi Ashizawap japanimiut isiginnaartitseriaasitoqaat oqaluttuatoqqallu assigiinngitsuneersut akuleruuttalersimavai, soorlu grækerit oqaluttuatoqaannik. Kisianni allanngortitsilaarsimavoq.

– Grækerit nalingninnaasumik angutit sapiitsuliortartut oqaluttuarisarsimavaat. Anersaat arnalluunniit pingaarnertut inuttaatittuaannarpakka. Eqqugaasup isiginneriaasiannik nalinginnaasumik oqaluttuatoqqat saqqummiuttarpai japanimiut kiinarpai, aalariaasii kusanartulerinerallu atorlugit. Tassanngaanniit ineriartortilersimavakka, maannalu isiginnaartitsissutiliarisartakkakka kulturit ataqatigiissusaannik tunngaveqarnerulersimapput, oqaluttuatoqqat atorpallaarunnaarlugit.

Isiginnaartitseriaatsit kisiisa akulerutiinnarsimanngilai. Uanili isiginnaartitseriaatsimi aamma isiginnaartitseriaatsit kattussimavai – aamma allatut ittumik inerniliilluni.

Isiginnaagassiornermut najoqqutaq igittarpaa

Izumi Ashizawa nunani isiginnaartitsivissamini isiginnaariartussanut saaffiginnittumik tamatigut isiginnaagassiortarpoq. Taamaattumik “Illernartunnguaq” Estlandimi takutinneqarmat, isiginnaagassiaq estlandimiut kulturianut tunngasumik ilaqarpoq. Kalaallit Nunaanni isiginnaariatunut kulturiat ilanngunneqarsimalluni. Sammisat pingaarnerit “Illernartunnguup” attugai tassaapput allaanerussuteqarneq, ileqqutoqqat aporaanneri, inuuneq, toqu aamma asanninneq. Isiginnaartitsissummi aamma meeqqanik naalliutsitsineq inuusuttullu imminut toquttarnerat eqqartorneqarput, oqaluttuatoqqat piffissaannut pisuusaartillugu aamma taalliarpalaartillugu. Isiginnaartitsissutip sammisai oqimaatsut pissutigalugit Izumi Ashizawa allaanerusumik pilersitsivoq.

– Kalaallit Nunaanni inooqataanermi apeqqutaasut tassunngannginninni eqqumaffigisimavakka. Ingammik inuusuttut akornanni imminut toquttarneq eqqarsaatigalugu. Taamaattumik uuminnga isiginnaartitsissutiliornissannik qaaqquneqarama, Nunatta Isiginnaartitsisarfialu uangalu inuit isiginnaartitsissut aqqutigalugu ajornartorsiutinik oqaluuserisaqartinniarlugit aalajangersimavarput. Inuusuttut ammartillugit oqalutsillugillu. Assut eqqarsartariaqarsimavunga. Qanoq ililluta inuusuttut kajungerilertissinnaavagut aamma namminneq piumassusertik atorlugu iliuuseqartissinnaallugit? Taamani isumassarsivugut isiginnaariat isiginnaartiinnarnagit kisianni aamma isiginnaagassiamut peqataatinniarlugit, eqqarsarpasilluni oqarpoq.

Illernartunnguaq ukiaq 2020-mi takutinneqarsimasussaagaluarpoq. Kisianni tuniluuttumik nappaalasoqarnera pissutigalugu pilersaarutit allanngorsimapput. Immaqalu pitsanngorsaataaginnarsimavoq.

– Aallaqqaammut pilersaarutigisimavarput isiginnaariat ilagalugit ammasunik oqaloqatigiittoqarnissaa tarnip pissusaanik ilisimasalimmik inimiittoqarluni. Januar 2022-llu tungaanut tamanna pilersaarutaasimavoq. Islandimili millatsiartillunga nutaamik isumassarsivunga. Isiginnaagassiat allaanerusumik naaneqartillugit. Soorlu spilerluni naanerit sukkasuumik allanngortuaannartarput, tassalu kissaatigilersimavara isiginnaartitsisut aamma taamaassasoq. Isiginnaartitsissummi arlaat allanngortissinnaagukku illit oqaluttuami suna allanngortissagaluarpiuk? Periaaseq taanna atorlugu kissaatigisimavara isiginnaartitsissutiga pisseriarfittut atorneqarsinnaasoq. Immaqa aamma taamaalillutik inuunitik allanngortisisnnaavaat.

Isiginnaariat oqaluttuap allanngortinnerasigut kinguneranik allannguinissaannut periarfissinnerisigut Izumi Ashizawa siusinnerusukkut ilitsersuisartut imaluunniit isiginnaagassiortartut iliuuserisarsimanngisaannagaannik iliuuseqarpoq. Isiginnaagassiaq allataq igissimavaa, suliarineqareersut allanngortillugit, aamma isiginnaariat tusaaneqarnissaminnut periarfississimallugit. Isiginnaartitsivik toqqagaq nutaaq tamatuma kingorna sumiiffimmi isiginnaartitsisartut apeqqutaatillugit piareersarsimaqqaaratik isiginnaartitsipput, tarnip pissusaanik ilisimasallip isiginnaarianik oqaloqateqarnerani, suna – soorlu allanngortinneqassanersqo pillugu.

– Isiginnaariat taama allanngortitsineq suli nuannarivaat. Uanga isiginnaariat sumik allanngortitserusullutik kissaataannik assut assigiittoqartoq tupaallallunga takusimavara. Meeqqani inersimasunilu. Tarap anaanaminit ajattorneqarnera. Upperaaralu isiginnaagassiami tassanerpiaq allanngortinneqarusuttoq isiginnaariat ilaannut sapernarsimassasut, aamma inuit amerlanerpaartaanut misigissusaasigut arlaatigut eqquisartut.

Isiginnaartitsissutip Kalaallit Nunaannukaannera

‘Sooq Kalaallit Nunaat?’ aamma ’sooq isiginaartitsissut taanna?’ aperineqarami Izumi Ashizawa erseqqisumik akissutissaqarsimavoq. Kalaallit upperisatoqaat Japanimilu nunanimi upperisatoqqat assigiissuteqarput.

– Isiginnaartitsissummi uumasut ilaapput, aammami arlaatigut anersaajupput. Aamma suut tamarmik anersaaqartut pillugit itisuumik upperisaqarnermut attuumassuteqarput imaluunniit uumasut uumanngitsullu tamarmik anersaaqartut pillugit eqqarsaatit assingupput. Tara meeraagami aalajangersimasunik atugaqartuusoq, eqqumiitsunut arlaatigut paasissalluanngitsunut ammaasinnaaneq eqqarsaat ineriartortilerpaa, imaluunniit uani silarsuaq takorluugaq tunngaviusumik meeqqap pinnguarneratut ittoq, kisianni aamma japanimiut kalaallillu upperisaannisut uumasut uumanngitsullu anersaaqarnerannut upperinninnermut assingusoq. Uagullu tamanna japanimiut kalaallillu kulturitsinni ataatsimooruteriaratsigu eqqarsarsimavunga kalaallit isiginnaariat uumasut aqqutigalugit assigiissutsit nuannarissagaat imaluunniit takusinnaassagaat. Uani takorluuisinnaanerup silarsuaani sammisat sapernartut pineqarput, kalaallillu isiginnaariat anersaat sungiusimasaat takutinneqarlutik.

Angalaarneq

Nuummi isiginnaartitsissutit takutinneqareermata nunatta sinnerinut illoqarfinnut arfinilinnut tikinneqassapput. Illoqarfiit tassaapput: Ilulissat, Qeqertarsuaq, Aasiaat, Sisimiut, Maniitsoq aamma Qaqortoq.

Angalaarneq pissaaq piffissami 21. marts – 13. april 2022.

Ilitsersuisup isiginnaagassiamillu allattup naggataarutaasumik oqaatigiumasai

– Assigiinngitsuni aningaasaliiffigineqarsimanngikkaluarutta angalaarsinnaasimanngikkaluarpugut uangalu Kalaallit Nunaannukarsinnaasimananga, qaammatinilu kingullerni marlunni sungiusartoqarnerani maanissimasinnaanngikkaluarlunga. Isiginnaartitsissummut atisat ilaat atorneqartut allanik aamma taarsersimavagut. Kalaallit Nunaanni pinngortitap qalipaatai atisani qalipaatigerusussimagatsigit. Aningaasaliiffigineqarsimanngikkaluarutta tamanna piviusunngorsimassanngikkaluarpoq.

“Qujanaq inuunera allanngortikkakku. Toqqaanerpit siunissara allanngortippaa. Inuunera allanngortikkaku, aamma illit inuunerit allanngortissinnaavat. ILLIT qanoq maanna iliussavit? – “Illernartuaqqami” angut oqaluttuartoq Haru.

Isiginnaartitsissut pillugu:

Ilitsersuisoq, isiginnaartitsissummik allattoq aamma nipilersuummik erinniortoq: Izumi Ashizawa

Nutserisoq: Hans-Henrik Suersaq Poulsen

Scenografi, atisat aamma atortut: Kristjan Suits

Kristjan Suitsip ikiortaa: Camilla Nielsen

Isiginnaartitsisut: Hans-Henrik Poulsen, Kimmernaq Kjeldsen, Ane-Marie Ottosen, Ujarneq Fleischer, Klaus Geisler, Nukakkuluk Kreutzmann aamma Miki Petrussen

Qulliit, plakati programmilu: Gerth Lyberth

Oqallinnermi aqutsisoq: Inuk L. Borup Bang

Isiginnaagassiortut: Nunatta Isiginnaartitsisarfia (Nunatta Isiginnaartitsisarfia)

Isiginnaagassiamik aqutsisoq: Pilutaq Lund

Aningaasaliisut: NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Selvstyrets Kulturmidler, Selvstyrets Tips- og Lottomidler, Sermeq Puljen, Aningaasaateqarfik Juullip Nipitittagaa (Julemærkefonden), Dronning Margrethes og Prins Henriks Fond, Helene og Svend Junges Fond, Air Greenland.

30. March 2022
Kalaallit Nunaat, Kinaassuseq, Kulturi, Meeqqat inuusuttullu, Nutaarsiassat, Suliniutit tapiiffigineqarsimasut
Foto af Izumi Ashizawa

Ingerlateqqiguk

Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?

Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa

10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata

Atuarnerugit »

Pauliina Oinonen NAPA-mi pisortaagallartutut atorfinippoq

Pisortamik nutaamik atorfinitsitsisoqarnissaata tungaanut ingerlalluartumik ikaarsaariartoqarnissaa qulakkeerniarlugu, NAPA-mi pisortaagallartussamik toqqaanissaq aalajangerneqarpoq. Søren Würtz, NAPA-mi pisortaq, nalunaarpoq NAPA-mi atorfimminit apriilip 30-ani soraarniarluni. Pisortassamik nutaamik nassaartoqarnissaata tungaanut NAPA ingerlalluarnissaa qulakkeerniarlugu, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Pauliina Oinonen pisortaagallartussatut toqqarsimavaat. Pauliina Finlandimeersoq januaarimi 2022-mi siunnersortitut NAPA-mi ilannguppoq. Taamanimiilli NAPA-p

Atuarnerugit »

Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik

Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit. Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni

Atuarnerugit »

Qinnuteqarnissamut piffissarititaasup tullia tassaavoq januarip 15-at

NAPAp Kulturimut Tapiisarfia ukioq 2023-mi aningaasaliissutissatut immikkoortitarisimasai nungupput. Taamaalilluni aamma qinnuteqarneq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq taamaatinneqarpoq. Kulturimut Tapiisarfimmut soqutiginnittoqarsimaqaaq. Inuit amerlasuut NAPA atorluarnikuuaat, tamannalu pillugu qinnuteqartorpassuarnut tamanut qujarusuppugut. 2024-mi aningaasanik agguaasseqqinnissatsinnut qilanaarpugut, qinnuteqarnissamut piffissarititaasoq tullia pissaaq januaarip 15-ianni. 2024-mi 3.000.000 koruuninik Kulturimut Tapiisarfik aningaasaliissutissanik agguagassaqassaaq.

Atuarnerugit »

NAPA-mit nutaarsiassat kingulliit

identitet, kultur