Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq.
Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni.
2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq.
Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq, kiisalu Katuami ilinniartitsisutut aaqqissuussinermullu ataqatigiissaarisutut sulisimalluni.
Andreasen Aarhus Universitetimi isiginnaartitsinermik ilinniarsimasuuvoq aqutsinermillu ilinniagaqarluni.
– Eqqumiitsuliortut kulturimillu suliaqartut tusarnaarnissaat taakkulu peqatigalugit suliamik tapersersuisinnaaneq ineriartortitsisinnaanerlu qilanaareqaakka. Isumaqarpunga NAPA suliffeqarfittut aamma issittumi nunani avannarlerni takuneqarsinnaanissaat akuerineqarsinnaanissaallu pingaartut.
Andreasen NAPA-mi pisortatut septembarip aallaqqaataani atorfinissaaq Søren Würtz taarserlugu.
NAPA Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataani kulturikkut ingerlatsiviuvoq Kalaallit Nunaata illoqarfiisa pingaarnersaanni, Nuummi, allaffeqarluni. NAPA-p nunatsinni nunallu avannarliit kulturiannik ineriartortitsillunilu tapersersuillunilu siuarsaasarpoq, meeqqanut inuusuttunullu immikkut sammisaqartitsilluni.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqassaaq
Kulturimut tapiisarfimmut qinnuteqartunut NAPA-mi, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi sulisut juulimi aasaanerani sulinngiffeqassapput. Tamanna isumaqarpoq juulimi qinnnuteqaatinik suliarisinnaanngilavut. Suliniutit aggustimi septembarimiluunniit ingerlanneqassappat taava innersuutigaarput qinnuteqaatit kingusinnerpaamik juunip 15-ianni nassiunnissaa, taamaalilluni qinnuteqaatit juunimi suliarineqarsinnaaniassammata. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq tulliuttoq tassaavoq aggustip 15-iat. Qinnuteqaatisi tigunissaat qilanaaraarput aasarsiorluarisilu. Apeqquteqaruit
NAPA siunnersortimik suliniutinullu aqutsisumik sulisussarsiorpoq (atorfik ataaseq)
Nunani avannarlernit issittumiillu kulturit arlallit ataatsimoorfianni sulinissat soqutigaajuk? Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni amerlanata nukittuujullutali suleqatigiippugut, suleqatitaartussaallutalu! Suliassatta pingaarnersaat tassaavoq, issittumut tunngassutillit nunani avannarlerni takuneqarlutillu naleqartinneqarnissaat – tamanna anguniarlugu arlalinnik iliuuseqartarpugut. Suliassatit ilaatigut tassaassapput, NAPA-p nammineerluni kulturikkut suliniutaanik suliniutinik aqutsinerit, sammisassaqartitsilluni pikialaartitsinerit, qinnuteqartunik siunnersuinerit aamma
NAPA Arctic Winter Gamesimut inuusuttunik isiginnaartitsisussanik ujartuivoq
Inuusuttut Kalaallit Nunaanni tamaneersut Arctic Winter Games 2026-imi kulturikkut aaqqissuussamut Canadami Whitehorsemi ingerlanneqartussamut misiliinissamut qaaqquneqarput. 14-it 20-llu akornanni ukioqaruit, kulturi, isiginnaartitsineq nunanullu allanut Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataanissaq nuannarigukkit, maannakkut Arctic Winter Games 2026-mi Canadami Whitehorsemi kalaallit kulturikkut aallartitaannut ilaanissamut periarfissaqarputit. NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut