Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq.
Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni.
2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq.
Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq, kiisalu Katuami ilinniartitsisutut aaqqissuussinermullu ataqatigiissaarisutut sulisimalluni.
Andreasen Aarhus Universitetimi isiginnaartitsinermik ilinniarsimasuuvoq aqutsinermillu ilinniagaqarluni.
– Eqqumiitsuliortut kulturimillu suliaqartut tusarnaarnissaat taakkulu peqatigalugit suliamik tapersersuisinnaaneq ineriartortitsisinnaanerlu qilanaareqaakka. Isumaqarpunga NAPA suliffeqarfittut aamma issittumi nunani avannarlerni takuneqarsinnaanissaat akuerineqarsinnaanissaallu pingaartut.
Andreasen NAPA-mi pisortatut septembarip aallaqqaataani atorfinissaaq Søren Würtz taarserlugu.
NAPA Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataani kulturikkut ingerlatsiviuvoq Kalaallit Nunaata illoqarfiisa pingaarnersaanni, Nuummi, allaffeqarluni. NAPA-p nunatsinni nunallu avannarliit kulturiannik ineriartortitsillunilu tapersersuillunilu siuarsaasarpoq, meeqqanut inuusuttunullu immikkut sammisaqartitsilluni.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqassaaq
Kulturimut tapiisarfimmut qinnuteqartunut NAPA-mi, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi sulisut juulimi aasaanerani sulinngiffeqassapput. Tamanna isumaqarpoq juulimi qinnnuteqaatinik suliarisinnaanngilavut. Suliniutit aggustimi septembarimiluunniit ingerlanneqassappat taava innersuutigaarput qinnuteqaatit kingusinnerpaamik juunip 15-ianni nassiunnissaa, taamaalilluni qinnuteqaatit juunimi suliarineqarsinnaaniassammata. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq tulliuttoq tassaavoq aggustip 15-iat. Qinnuteqaatisi tigunissaat qilanaaraarput aasarsiorluarisilu. Apeqquteqaruit
Qinnuteqarnissamut piffissarititaasup tullia tassaavoq januarip 15-at
NAPAp Kulturimut Tapiisarfia ukioq 2023-mi aningaasaliissutissatut immikkoortitarisimasai nungupput. Taamaalilluni aamma qinnuteqarneq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq taamaatinneqarpoq. Kulturimut Tapiisarfimmut soqutiginnittoqarsimaqaaq. Inuit amerlasuut NAPA atorluarnikuuaat, tamannalu pillugu qinnuteqartorpassuarnut tamanut qujarusuppugut. 2024-mi aningaasanik agguaasseqqinnissatsinnut qilanaarpugut, qinnuteqarnissamut piffissarititaasoq tullia pissaaq januaarip 15-ianni. 2024-mi 3.000.000 koruuninik Kulturimut Tapiisarfik aningaasaliissutissanik agguagassaqassaaq.
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit