NAPA-mi siunnersortitta (Nina Skydsbjerg) erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerani erninermut sulinngiffeqarnermi paarlattaagallartumik atorfinitsitivugut. Tassunga atorfinippoq Pauliina Oinonen, suullu pikkoriffiginerlugit takutitsinissaminut piareersimalluinnarpoq!
Pauliina Finlandimeersuuvoq, nunanili avannarlerni assigiinngitsuni arlalinni Islandimi Savalimmiuni Qallunaat Nunaanni Ålandimilu najugaqareersimavoq. Taassuma saniatigut aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqarluni siullermiilinngilaq. Ukiummi affaani 2019/2020-mi Nuummi najugaqareersimavoq.
Kalaallit Nunaanni najugaqarnermini NAPA-mi sungiusarluni sulisimavoq, kulturikkut tapiissutinut sulianut aammalu sulianut allanut tapiissutinut suliaqarluni ikiuuttarsimalluni.
– Oqaatsit, kulturi nunanilu avannarlerni suleqatigiinnernut tunngasut soqutigisarilluinnarpakka. Aamma nutserisutut suliaqartarpunga, atuakkiorumaarnissannillu pileriginnillunga, taama oqarpoq Pauliina.
Siunnersortitut sulinermut akisussaaffik
Pauliinap NAPA-mi pingaarnertut suliarai aningaasaateqarfinnut tunngassuteqartut tamaasa. NAPA-p kulturikkut tapiisarfianut tunngasut aamma Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik suleqataaffigai. Qinnuteqartut apeqquteqaatigisaat aamma akissuteqarfigisarpai mailikkut oqarasuaatikkullu aamma siunnersortarlugit.
– Siunnersuineq aamma allatigut ingerlanneqartarpoq. Alajangiineq ajorpunga, qinnuteqaatilli nalunaarusiallu atuartarpakka tamatumalu kingorna nalilersuisussanut aalajangiiffigisassanngorlugit ingerlateqqittarpakka. Aamma aningaasaqarnernut tunngasunik annikikkaluartunik suliaqartarpunga. Aammattaaq suliffeqarfiit allat sulerisarnersut malinnaavigikulasarpakka, nunani avannarlerni tapiissutit allat suut periarfissaanersut pillugit, taama oqarpoq Pauliina.
Siunnersortitut inissisimaffimmini aamma attaveqaatigiinnissamut piginnaaneqarluartuusariaqarpoq, NAPA-milu aningaasaateqarfiit assigiinngitut qanoq ingerlanneqarnersut paasisimasaqarfigisariaqarlugit.
– Inuit assigiinngitsut naapittartussaavakka, qinnuteqaatinillu suliarinnittariaatsip qanoq ingerlanneqartarnera tamanut paasinartumik nassuiaatigisartussaallugu. Aamma NAPA-p tapiissutit suut qanorlu ittut tapersersorusuttarnerai paasisimasaqarfigisariaqarpara. Taamaalillunga qinnuteqartunut pitsaanerusumik siunnersuisutut inissisimasinnaavunga. Suliniutit tapiissuteqarfigeqqullugit qinnuteqaatigineqartunut naliliiffigisassanngorlugit ingerlateqqittakkakka eqqortumik pisortamut oqaaseqarfiginissaanut ilisimasakka iluaqutaasussaapput. Aatsaat siullermeerlunga tamakkiisumik atorfilittut siunnersortitut atorfeqarpunga. Tunuliaqutakka innuttaasunik sullissinermiipput aammali namminersorlunga sullissisinnaanermik piginnaasaqarlunga taakkulu marluk piginnaaneqarfigalugit uani suliffimmi imminnut tulluartorujussuupput! Taama Pauliina naggasiinermini nassuiaateqarpoq.
Siunnersorti oqaatsinut piginnaaneqarluartoq
Pauliinap oqaatsit arlallit atussallugit piginnaaneqarluarfigai. Finlandimiusut svenskisut danskisut aammalu tuluttut oqalussinnaavoq. Aamma allaat kalaallisut oqaatsit ilinniarlugit aallartereersimavoq. Oqaatsinut ilikkarusussuseqarnera gymnasiarnerata nalaanili aallartissimavoq ilinniarnertuunngorniarnermini nunat avannarlermiut pillugit sammisaqartarsimagamik.
– Svenskisut ilikkarluaruma norskit danskillu oqaasii, immaqalu aallaat islandimiut savalimmiormiut oqaasii ilanngullugit paasisinnaallugit paasivara. Ilaa tamanna torralluinnarpoq! Tamatuma kingorna nunani avannarlerni arlalinni najugaqarsimavunga, taamalu nunami oqaatsit ilikkarsinnaanerlugit misilittarsimavara. Iluatsilluarsimavorlu. Kalaallilli oqaasii oqaatsit nagguii eqqarsaatigalugit allaalluinnartumik inissisimasuupput uannullu ilikkassallugit ajornarnerulaarput. Kisianni! Inunnguuseralu oqaaserisama oqaasilerinertaa pillugu iluaqusersorluarpaannga! Taama Pauliina naggasiilluni oqaaseqarpoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)
Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Naturfortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu
NAPA Avannaanut paasisitsiniaalluni angalavoq
NAPA Avannaanut piffissami 24. august – 8. september 2021 angalavoq. NAPA-p meeqqat, innuttaasullu nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuutissavai, aamma meeqqat sinnattui pillugit workshoppertittassallugit. NAPA aamma nunani avannarlerni qinnuteqarfissat pillugit Tamassa aqqutigalugu ammasumik siunnersuisassaaq. Kiisalu innuttaasut nunani avannarlerni nuunnissamut, sulinissamut, suliffeqarfimmillu aallartitsinissamut aamma ilinniariarnissamut periarfissat oqaluttuarissallugit.
Atuakkiortunik oqaloqateqarneq – Niviaq Korneliussen aamma Johanne Lykke Holm
Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut 2021-mut atatillugu atuakkiortut innersuussaasimasut oqaloqatigiissapput. Pingasunngorneq 5. maj nal. 14 (kalaallit piffissaat) Niviaq Korneliussenip svenskeq innersuussaasimasoq Johanne Lykke Holm oqaloqatigissavaa. april Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit nutaamik nangeqattaartuliaani livestreami atorlugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut atuakkiortut innersuunneqarsimasut atuakkiortutut oqaloqatigiittassapput. Sapaatip akunneri tamaasa