Smilende kvinde med armene på kryds

Siunnersuinissamut piareersimasoq

NAPA-mi siunnersortitta (Nina Skydsbjerg) erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerani erninermut sulinngiffeqarnermi paarlattaagallartumik atorfinitsitivugut. Tassunga atorfinippoq Pauliina Oinonen, suullu pikkoriffiginerlugit takutitsinissaminut piareersimalluinnarpoq!
Pauliina Finlandimeersuuvoq, nunanili avannarlerni assigiinngitsuni arlalinni Islandimi Savalimmiuni Qallunaat Nunaanni Ålandimilu najugaqareersimavoq. Taassuma saniatigut aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqarluni siullermiilinngilaq. Ukiummi affaani 2019/2020-mi Nuummi najugaqareersimavoq. Kalaallit Nunaanni najugaqarnermini NAPA-mi sungiusarluni sulisimavoq, kulturikkut tapiissutinut sulianut aammalu sulianut allanut tapiissutinut suliaqarluni ikiuuttarsimalluni. – Oqaatsit, kulturi nunanilu avannarlerni suleqatigiinnernut tunngasut soqutigisarilluinnarpakka. Aamma nutserisutut suliaqartarpunga, atuakkiorumaarnissannillu pileriginnillunga, taama oqarpoq Pauliina. Siunnersortitut sulinermut akisussaaffik Pauliinap NAPA-mi pingaarnertut suliarai aningaasaateqarfinnut tunngassuteqartut tamaasa. NAPA-p kulturikkut tapiisarfianut tunngasut aamma Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik suleqataaffigai. Qinnuteqartut apeqquteqaatigisaat aamma akissuteqarfigisarpai mailikkut oqarasuaatikkullu aamma siunnersortarlugit. – Siunnersuineq aamma allatigut ingerlanneqartarpoq. Alajangiineq ajorpunga, qinnuteqaatilli nalunaarusiallu atuartarpakka tamatumalu kingorna nalilersuisussanut aalajangiiffigisassanngorlugit ingerlateqqittarpakka. Aamma aningaasaqarnernut tunngasunik annikikkaluartunik suliaqartarpunga. Aammattaaq suliffeqarfiit allat sulerisarnersut malinnaavigikulasarpakka, nunani avannarlerni tapiissutit allat suut periarfissaanersut pillugit, taama oqarpoq Pauliina. Siunnersortitut inissisimaffimmini aamma attaveqaatigiinnissamut piginnaaneqarluartuusariaqarpoq, NAPA-milu aningaasaateqarfiit assigiinngitut qanoq ingerlanneqarnersut paasisimasaqarfigisariaqarlugit. – Inuit assigiinngitsut naapittartussaavakka, qinnuteqaatinillu suliarinnittariaatsip qanoq ingerlanneqartarnera tamanut paasinartumik nassuiaatigisartussaallugu. Aamma NAPA-p tapiissutit suut qanorlu ittut tapersersorusuttarnerai paasisimasaqarfigisariaqarpara. Taamaalillunga qinnuteqartunut pitsaanerusumik siunnersuisutut inissisimasinnaavunga. Suliniutit tapiissuteqarfigeqqullugit qinnuteqaatigineqartunut naliliiffigisassanngorlugit ingerlateqqittakkakka eqqortumik pisortamut oqaaseqarfiginissaanut ilisimasakka iluaqutaasussaapput. Aatsaat siullermeerlunga tamakkiisumik atorfilittut siunnersortitut atorfeqarpunga. Tunuliaqutakka innuttaasunik sullissinermiipput aammali namminersorlunga sullissisinnaanermik piginnaasaqarlunga taakkulu marluk piginnaaneqarfigalugit uani suliffimmi imminnut tulluartorujussuupput! Taama Pauliina naggasiinermini nassuiaateqarpoq. Siunnersorti oqaatsinut piginnaaneqarluartoq Pauliinap oqaatsit arlallit atussallugit piginnaaneqarluarfigai. Finlandimiusut svenskisut danskisut aammalu tuluttut oqalussinnaavoq. Aamma allaat kalaallisut oqaatsit ilinniarlugit aallartereersimavoq. Oqaatsinut ilikkarusussuseqarnera gymnasiarnerata nalaanili aallartissimavoq  ilinniarnertuunngorniarnermini nunat avannarlermiut pillugit sammisaqartarsimagamik. – Svenskisut ilikkarluaruma norskit danskillu oqaasii, immaqalu aallaat islandimiut savalimmiormiut oqaasii ilanngullugit paasisinnaallugit paasivara. Ilaa tamanna torralluinnarpoq! Tamatuma kingorna nunani avannarlerni arlalinni najugaqarsimavunga, taamalu nunami oqaatsit  ilikkarsinnaanerlugit misilittarsimavara. Iluatsilluarsimavorlu. Kalaallilli oqaasii oqaatsit nagguii eqqarsaatigalugit allaalluinnartumik inissisimasuupput uannullu ilikkassallugit ajornarnerulaarput. Kisianni! Inunnguuseralu oqaaserisama oqaasilerinertaa pillugu iluaqusersorluarpaannga! Taama Pauliina naggasiilluni oqaaseqarpoq.
Ingerlateqqiguk
En sprogkyndig rådgiver

Pauliina har flere sprog under bæltet. Hun kan snakke finsk, svensk, dansk og engelsk. Hun er endda i gang med at lære grønlandsk! Hendes interesse inden for sprog startede en gang i gymnasiet, hvor de havde læst om nordiske temaer i timen.

– Jeg opdagede, at hvis man blev rigtig god til svensk, så ville man kunne forstå norsk, dansk og måske endda lidt islandsk og færøsk. Hvor fedt er det! Jeg har derefter boet i forskellige nordiske lande og prøvet at lære sproget for at teste teorien. Det har fungeret ret godt. Men grønlandsk tilhører en helt anden sproggruppe, og er derfor sværere for mig at lære. Men! For en gangs skyld får jeg lidt hjælp af mit modersmål med grammatikken! Siger Pauliina til slut.
Rådgiver for NAPA, Pauliina Oinonen
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Inuummarilluni uteqqinneq

Nina Paninnguaq Skydsbjerg Kristiansen erninerminut atatillugu sulinngiffeqareerluni maanna NAPA-mut uteqqippoq. Nina august 2021-mi siunnersortitut sulilerpoq. Maanna uteqqikkami pissutsit allanngorsimapput. Nina maana pisortap tullersortaatut atorfinitsinneqarsimavoq – aamma pisortap sinniisuatut 1. august 2022-mi atorfeqalissalluni! Nina Paninnguaq Sisimiuni inunngorsimavoq, kisianni Nuummi peroriartorsimalluni. Isiginnaartitsisunngornissani sivisunerpaamik sinnattorisimavaa – kisianni 2004-mi

Læs mere »
Inuusuttut atuakkiortunngortussamaatit oqaluttualiatik ersinartulikkersaarutiliatik Nuummi allannermut bootcampini aaqqissorpaat

Inuusuttut allannermik piginnaasallit Allatta!-mut peqataasimapput. Peqataasullu Paninnguaq Boassen aamma Sørine Steenholdt peqatigalugit ersinartulikkersaarutitik pitsaanerulersillugit suliarisimavaat.  Atuakkialerineq aamma allannissamut kajumissuseq  kalaallit oqaasiisa ineriartortinnissaannut pingaaruteqarput, aamma nunat tamalaani atuakkiortunut naleqqiunneqarsinnaasunik amerlanerusunik atuakkiortoqalissagutta piginnaasanik ineriartortitsineq pingaaruteqarpoq.  Taamaattumik Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA) aamma Kalaallit Atuakkiortut piginnaasanut suliniuteqarfik Allatta!

Læs mere »
Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut

Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput. Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq. Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni

Læs mere »
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq

Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit

Læs mere »
NAPA-mit nutaarsiassat kingulliit