Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Issittormiut sammiviliiffiat aamma nunani avannarlermiut nipaat Arctic Soundsimi Sisimiuni
NAPA-p Kalaallit Nunaanni nipilersornikkut pikialaaqatigiinnermi annerpaami Arctic Sounds Festivalimi Sisimiuni pisumi workshoppertitsinerni, attaveqarfeqalerfiusuni nunanilu avannarlernit nipinik tusarnaartitsinerni peqataaneranit oqaluttuaqArctic Sounds 2021 aprilimi sapaatip akunnerisa naanerini marlunni ingerlanneqarpoq. Kalaallit issittormiullu nipilersortartut eqqumiitsuliortullu Sisimiuni nipilersorneq, nipilersoqatigiinneq aamma nipilersornikkut piginnaasalinnik paarlaateqateqarneq ataatsimoorutigaat. Tusarnaartitsinernut tamarluinnarnut isissutissat nunguissimaneranni – tusarnaariarnissamut
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
Kalaallit inuusuttai Nordjobbi aqqutigalugu suliartorusuttut amerleriangaatsiarsimasut
Assi: Siunissami kalaallit nordjobberit immaqa Geirangerimi, Norgemi saqisuusinnaapput. Nordjobb tassaavoq inuusuttunut 18-30-nik ukiulinnut, nunat avannarliit ilaanni allami ukiup ingerlanerani sulerusuttunut, neqeroorut. Kalaallit Nunaannit Nordjobbimut qinnuteqartartut amerleriangaatsiarsimapput. Nordjobb tassaavoq inuusuttunut 18 aamma 30-nik ukiulinnut, piffissami aalajangersimasumi nunat avannarliit ilaanni suliartorusuttunut, neqeroorut. Nordjobbi Nunani Avannarlerni tamani
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa