Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq. NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat. Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film
Eqqumiitsuliornermut kulturimullu suliniutinut annertuunut NAPAmut qinnuteqarfissaq qanilliartorpoq
1. septembari tassaavoq NAPAp Kulturimut Tapiisarfianut 100.000 aamma 200.000 kr.-it akornanni qinnuteqarfissaq kingulleq. Eqqumiitsuliornikkut kulturikkulluunniit nunatsinni attuumassuteqartumik aammalu Nunani Avannarlerni suleqatigisanik suleqateqaruit, qinnuteqaatit nassinnissaa qanilliartorpoq. Septembarip aallaqqaataa tassaavoq NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut qinnuteqaatit nassiunnissaanut periarfissaq kingulleq. NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunani Avannarlerni tamaneersut inuit ataasiakkaat, suliniaqatigiiffiit aamma
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit