Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Oqaluttaaraliat Allattamut nassiunnissaa angumerinngitsoorpiuk? Taava suli angumerisinnaavat!
Inuusuttut amerlanerit unammisitsinermut peqataanissaanut periarfissinniarlugit tunniussinissamut killigitinneqartoq ulloq 7. marts 2023-mut kinguartinneqarpoq. Allatta! Inuusuttunut oqaluttuaaralianik nuannersunik ersinarluinnartunillu NAPA-mi tigusisimavugut, tamannalu nuannaarutigeqaarput. Kisianni unammisitsinermut inuusuttut amerlanerit peqataatikkusuppagut, nalunnginnatsigummi suli amerlanerusunik ersinartulikkersaaruteqartoq, taamaammat Allatta! Inuusuttunut tunniussinissamut killigitinneqartoq kinguartinneqarpoq. Peqataaniaraanni piumasaqaatit annikittuararsuupput. Qulequtaq pingaarnersaq tassaavoq ”oqaluttuat ersinartut”, inuusuttullu
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani
ALLATTA! 4.0-mut ersinartulersaarlutit oqaluttuat oqaluttuariuk
Allalluni unammitsitsineq Allatta! maanna ukiami aallartilerpoq, unammisitsinermi inuusuttut atuakkiornermut ilippanaatiminnik sammisaqarsinnaapput. Tassani oqaluttuat ersinartulersaarutit sammineqassapput. NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip Kalaallit Atuakkiortut peqatigalugit allannermik unammisitsinermik ”Allatta!-“mik, qallunaatut ”Lad os skrive!” isumaqartumik unammisitsissapput. Unammisitsinermi inuusuttut 15-25-t akornanni ukiullit peqataasinnaapput. Kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit allattoqarsinnaavoq. Allatta!-mut qulequtaq pingaarneq