Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA, Nunat avannarliit Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut attaveqaataat attaveqarnermut akisussaasumik sulisussarsiorpoq
Saqqummiillaqqissuuit aammalu Nunani Avannarlerni issittumit isiginnittaatsinik saqqummiussisarusuppit? Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivi ataani nunat avannarliit akornanni attaveqaataavugut anginngitsoq, kajumittunik sulisoqarluta, suleqatissarsiorlutalu! Suliassat pingaarneq tassaavoq kikkunnut uagutsinnut attuumassuteqartunut tikillugit attaveqartassasutit kiisalu attaveqaatit atorlugit attaveqartassallutit. Nittartagarput napa.gl aamma nittartakkatigut inuit naapittarfiini attaveqaativut akisussaaffigissavatit kiisalu Kalaallit Nunaanni nunallu avannarliit
Naapitta – Let’s meet! NAPA Sorlak-lu Nuummi inuusuttunik saamit inuusuttut naapinnissaanut kulturikkut avitseqatigiinnissaannullu ujaarlerput
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat aamma Sorlak Dansk Ungdomsfællesråd peqatigalugu Saamit kulturikkut avitseqatiginissaanut suleqatigiipput. Nuummi inuusuttunut periarfissatsialak. NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat aamma Sorlak, Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat, Dansk Ungdoms Fællesrådi peqatigalugu Nuummi inuusuttut saamillu inuusuttut kulturikkut avitseqatigiinneq pillugu suleqatigiipput. “Naapitta – Let’s meet!”-ip
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,
Suialaa Arts Festival 2025-mut kingumut qiviarneq
Suialaa Arts Festival 2025 Nuummi ulluni 23.–26. oktober ingerlanneqarpoq. Festivali tassaavoq Kalaallit Nunaanni kulturilerinermik festivalit annersaat, taanna ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq. NAPA festivalimik tanngassimaarluni piginneqataavoq Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu. Ukioq manna festivalip Nuuk tamaat siaruarterfigisimavaa tusarnaartitsisoqarluni, qitinnermik isiginnaartitsisoqarluni, saqqummersitsisoqarluni, atuakkialerinermik aaqqissuisoqarluni, isumasiortoqarluni, workshoppertitsisoqarluni aamma eqqumiitsuliortunut isiginnaarianullu ataatsimut