Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Siunissamut ikaartarfik
Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA-p ukiorpaaluit inuusuttut namminneq ineriartorsinnaanissaannut periarfissanik tuniorartarsimavai. Periarfissat eqqumiitsuliornerminnaq atuutsinngillat, ilinniagaqarnermulli aamma attuummassuteqarlutik. Taamaammat NAPA ilinniartunutNuummi allaffeqarfitsinni praktikkersinnaanissamut periarfissiisarpoq. NAPA suliffeqarfiuvoq assigiingitsunik kulturimut tunngasunik suliaqartartoq. Anguniakkatta akornanniippoq, kalaallit nunallu avannarlermiut allat kulturilerisut inuunerannik ineriatortitseqataanissaq, tapiisarneq uummarissaanerlu, meeqqanut unuusuttunullu suliniutit salliutillugit.
Kulturimut Tapiisarfimmut suli qinnuteqartoqarsinnaavoq
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia ukioq manna qinnuteqarfissaq kingullermut suli agguaassassaqarpoq. Suliniutinut qinnuteqartut tamarmik 100.000 koruunit ataallugu qinnuteqartoqarsinnaapput. Ukioq 2022 NAPA-mut eqqumiitsuliornermik kulturilerinermillu suliaqartunutnuannerluinnarnikuuvoq, ilami ukioq ataaseq killilersuuteqartoqarnikuunngimmat. Tamatta katerissimaaqqissinnaalluta kulturinut aaqqissukkanullu peqataaqqilersimalluta Nunani Avannarlerniit suleqatit aamma nunatsinnukartartut killersugaanatik tikittalersimapput. Taamaakkaluartorli aningaasanik tapiiissutigisinnaasagut ukioq manna nungukkusuppagut. Kulturimut
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
NAPA-p suleqatit nutaat tikilluaqquai
NAPA-p siunnersortitut Nina Paninnguaq Skydsbjerg aamma attaveqatigiinnermi suleqatitut misiliisutut Maasi Brøns Chemnitz NAPA-mi atorfinitsinneqarnerat nuannaarutigeqalugu tikilluaqquai NAPA-p assut nuannaarutigalugu oqaluttuarisinnaavaa Nina Paninnguaq Skydsbjerg siunnersortitut nutaatut atorfinitsissimagamiuk. Atorfimmut tassunga 23-t nunatsinniit qinnuteqarsimapput, Nina Paninnguaq Skydsbjergillu inuit amerlasuut pikkorissut akornanni atorfik pivaa. Nina Paninnguaq Skydsbjergip siunnersortitut nunani