Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq, suliniutinik inuiaqatigiinnk patajaallisaanermik ukkataqartunik tapiisarpoq. Taamaattumik NAPA-p ass ilinniarfiit, kommunit, katersugaasiviit aamma inuit ataasiakkaat tapiisarfiup siunertaanik piumasaqaataanillu atuaqqullugit kaammattorpai – qinnuteqaqqullugillu.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) Nunat Avannarliit akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqqarnissaanut atorneqarsinnaavoq. Piumasaqaataavormi minnerpaamik nunat avannarlermiut pingasut suliniummi peqataasoqarnissaa. Siusinnerusukkut NAP-p ilaatigut MIO, meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissivik tapersiivigisimavaa, aamma Kujataani immap naqqani Ikait misissuiffigineqarnerat tapersiivigisimallugu.
NAPA-p pisortaa, Susanne Andreasen, oqarpoq: ”NAP-imut 2025-imi aatsaat taama amerlatigisunik qinnuteqarfigineqarpugut. Soqutiginninnerujussuup kinguneratut, ukioq kingulleq Nunani Avannarlerni suliniutinut assigiinngitsorujussuarnut patajaalluinnartunullu aningaasaliisimavugut. Neriuppugut 2026-mi taama soqutiginninneq annertutigiumaartoq. Suleqatigiinneq aamma ataatsimoorluni ineriartorneq pingaaruteqarput aamma Nunani Avannarlerni akornanni ataatsimuussusermut ataqqinninnermullu pisariaqarlutik.”
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqarnissamut killigaa ulloq 15. februar, aamma NAPA-mi siunnersorneqarsinnaavusi ilitsersorneqarlusilu.
Attavigiuk: Susanne Andreasen / susanne@napa.gl / 58 88 49
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat suua?
Tapiisarfiup siunertaraa Nunani Avannarlerni Ministerit Siunenrsuisartoqatigiivisa takorluugaasa piviusunngortinneqarnissaannut suleqataaneq. Nunat Avannarliit 2030-mi nunap immikkoortuini nunarsuarmi piujuartitsiffiunerpaallunilu peqataatitsinerpaajunissaa takorluugaavoq.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiani nunat avannarliit aamma Issittormiuni Avannaamiunit-Avannaamiunut suleqatigiinnerisigut inuiaqatigiinnik akiuulluarsinnaasunik patajaatsunillu qulakkeerinninnissaq ukkatarineqarpoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat anguniagaa tassaavoq:
- Issittumi kinguaariit akornanni najukkani inuiaqatigiinnik orniginartunik aamma inooqatigiinnikkut attanneqarsinnaasunik ineriartortitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermik aamma Issittumi aningaasaqarnikkut piujuartussamik siuariartornermik tapersersuineq
- Mingutsitsinngitsumik nukssiornermut allannguinermut siuarsaanermut aamma nunap immikkoortortaani atajuartussamik aningaasaqarnikkut kaaviiaartitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiat, Nutaarsiassat
- Assiliap allannertai: Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat 2026-mut 8,4 millionit missaat agguaatissavai. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) qinnuteqartoqarsinnaavoq suliniummi Nunat Avannarlermiut minnerpaamik pingasut peqataappata: Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Island, Danmark, Åland, Norge, Sverige aamma Finland. (Assiliisoq: Aningaaq Rosing Carlsen).
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Avannaanit Avannaanut angalaneq
Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttunut periarfissaq immikkut ittoq Students on Ice Foundation aamma Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiat suleqatigiillutik inuusuttut Nunani Avannarlerni nunarsuarmilu tamaneersut North-to-North-imik taaguutilimmik, tamakkiisumik aningaasaliiffigineqartumik, angalanissamut katersorpaat. Angalaneq Nuummiit Iqalunnut ingerlanneqassaaq, 2026-imi juulip arfernanit 22-at ilanngullugu. Nunani Avannarlerni inuusuttut inuusuttunik nunarsuarmi tamanit aggerfilinnit, misilittagartuunik,