Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq, suliniutinik inuiaqatigiinnk patajaallisaanermik ukkataqartunik tapiisarpoq. Taamaattumik NAPA-p ass ilinniarfiit, kommunit, katersugaasiviit aamma inuit ataasiakkaat tapiisarfiup siunertaanik piumasaqaataanillu atuaqqullugit kaammattorpai – qinnuteqaqqullugillu.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) Nunat Avannarliit akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqqarnissaanut atorneqarsinnaavoq. Piumasaqaataavormi minnerpaamik nunat avannarlermiut pingasut suliniummi peqataasoqarnissaa. Siusinnerusukkut NAP-p ilaatigut MIO, meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissivik tapersiivigisimavaa, aamma Kujataani immap naqqani Ikait misissuiffigineqarnerat tapersiivigisimallugu.
NAPA-p pisortaa, Susanne Andreasen, oqarpoq: ”NAP-imut 2025-imi aatsaat taama amerlatigisunik qinnuteqarfigineqarpugut. Soqutiginninnerujussuup kinguneratut, ukioq kingulleq Nunani Avannarlerni suliniutinut assigiinngitsorujussuarnut patajaalluinnartunullu aningaasaliisimavugut. Neriuppugut 2026-mi taama soqutiginninneq annertutigiumaartoq. Suleqatigiinneq aamma ataatsimoorluni ineriartorneq pingaaruteqarput aamma Nunani Avannarlerni akornanni ataatsimuussusermut ataqqinninnermullu pisariaqarlutik.”
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqarnissamut killigaa ulloq 15. februar, aamma NAPA-mi siunnersorneqarsinnaavusi ilitsersorneqarlusilu.
Attavigiuk: Susanne Andreasen / susanne@napa.gl / 58 88 49
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat suua?
Tapiisarfiup siunertaraa Nunani Avannarlerni Ministerit Siunenrsuisartoqatigiivisa takorluugaasa piviusunngortinneqarnissaannut suleqataaneq. Nunat Avannarliit 2030-mi nunap immikkoortuini nunarsuarmi piujuartitsiffiunerpaallunilu peqataatitsinerpaajunissaa takorluugaavoq.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiani nunat avannarliit aamma Issittormiuni Avannaamiunit-Avannaamiunut suleqatigiinnerisigut inuiaqatigiinnik akiuulluarsinnaasunik patajaatsunillu qulakkeerinninnissaq ukkatarineqarpoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat anguniagaa tassaavoq:
- Issittumi kinguaariit akornanni najukkani inuiaqatigiinnik orniginartunik aamma inooqatigiinnikkut attanneqarsinnaasunik ineriartortitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermik aamma Issittumi aningaasaqarnikkut piujuartussamik siuariartornermik tapersersuineq
- Mingutsitsinngitsumik nukssiornermut allannguinermut siuarsaanermut aamma nunap immikkoortortaani atajuartussamik aningaasaqarnikkut kaaviiaartitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiat, Nutaarsiassat
- Assiliap allannertai: Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat 2026-mut 8,4 millionit missaat agguaatissavai. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) qinnuteqartoqarsinnaavoq suliniummi Nunat Avannarlermiut minnerpaamik pingasut peqataappata: Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Island, Danmark, Åland, Norge, Sverige aamma Finland. (Assiliisoq: Aningaaq Rosing Carlsen).
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Info Nordenimut suliniummut akisussaasussarsiorpoq
Nunani tamalaani aamma ineriartorfiusumi avatangiisini sulinissat pilerinartippiuk, aammalu paasissutissiinermik nunap killeqarfii akimorlugit sulinermi aamma suliniutinik aqutsinermik piginnaasaqarluarpit? Taava Info Norden Kalaallit Nunaanni NAPA-p Nuummi allattoqarfiani august 2026 aallarnerfigalugu suliniummut akisussaasutut atorfimmut qinnuteqassaatit. Info Norden aamma suliassat pingaarnerit pillugit Info Norden Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa