Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq, suliniutinik inuiaqatigiinnk patajaallisaanermik ukkataqartunik tapiisarpoq. Taamaattumik NAPA-p ass ilinniarfiit, kommunit, katersugaasiviit aamma inuit ataasiakkaat tapiisarfiup siunertaanik piumasaqaataanillu atuaqqullugit kaammattorpai – qinnuteqaqqullugillu.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) Nunat Avannarliit akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqqarnissaanut atorneqarsinnaavoq. Piumasaqaataavormi minnerpaamik nunat avannarlermiut pingasut suliniummi peqataasoqarnissaa. Siusinnerusukkut NAP-p ilaatigut MIO, meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissivik tapersiivigisimavaa, aamma Kujataani immap naqqani Ikait misissuiffigineqarnerat tapersiivigisimallugu.
NAPA-p pisortaa, Susanne Andreasen, oqarpoq: ”NAP-imut 2025-imi aatsaat taama amerlatigisunik qinnuteqarfigineqarpugut. Soqutiginninnerujussuup kinguneratut, ukioq kingulleq Nunani Avannarlerni suliniutinut assigiinngitsorujussuarnut patajaalluinnartunullu aningaasaliisimavugut. Neriuppugut 2026-mi taama soqutiginninneq annertutigiumaartoq. Suleqatigiinneq aamma ataatsimoorluni ineriartorneq pingaaruteqarput aamma Nunani Avannarlerni akornanni ataatsimuussusermut ataqqinninnermullu pisariaqarlutik.”
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqarnissamut killigaa ulloq 15. februar, aamma NAPA-mi siunnersorneqarsinnaavusi ilitsersorneqarlusilu.
Attavigiuk: Susanne Andreasen / susanne@napa.gl / 58 88 49
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat suua?
Tapiisarfiup siunertaraa Nunani Avannarlerni Ministerit Siunenrsuisartoqatigiivisa takorluugaasa piviusunngortinneqarnissaannut suleqataaneq. Nunat Avannarliit 2030-mi nunap immikkoortuini nunarsuarmi piujuartitsiffiunerpaallunilu peqataatitsinerpaajunissaa takorluugaavoq.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiani nunat avannarliit aamma Issittormiuni Avannaamiunit-Avannaamiunut suleqatigiinnerisigut inuiaqatigiinnik akiuulluarsinnaasunik patajaatsunillu qulakkeerinninnissaq ukkatarineqarpoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat anguniagaa tassaavoq:
- Issittumi kinguaariit akornanni najukkani inuiaqatigiinnik orniginartunik aamma inooqatigiinnikkut attanneqarsinnaasunik ineriartortitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermik aamma Issittumi aningaasaqarnikkut piujuartussamik siuariartornermik tapersersuineq
- Mingutsitsinngitsumik nukssiornermut allannguinermut siuarsaanermut aamma nunap immikkoortortaani atajuartussamik aningaasaqarnikkut kaaviiaartitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiat, Nutaarsiassat
- Assiliap allannertai: Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat 2026-mut 8,4 millionit missaat agguaatissavai. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) qinnuteqartoqarsinnaavoq suliniummi Nunat Avannarlermiut minnerpaamik pingasut peqataappata: Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Island, Danmark, Åland, Norge, Sverige aamma Finland. (Assiliisoq: Aningaaq Rosing Carlsen).
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
Atuakkiortunik oqaloqateqarneq – Niviaq Korneliussen aamma Johanne Lykke Holm
Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut 2021-mut atatillugu atuakkiortut innersuussaasimasut oqaloqatigiissapput. Pingasunngorneq 5. maj nal. 14 (kalaallit piffissaat) Niviaq Korneliussenip svenskeq innersuussaasimasoq Johanne Lykke Holm oqaloqatigissavaa. april Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit nutaamik nangeqattaartuliaani livestreami atorlugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut atuakkiortut innersuunneqarsimasut atuakkiortutut oqaloqatigiittassapput. Sapaatip akunneri tamaasa
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p
Creative Business Academy Greenland novembarip 23-ani aallarniineq
Nunatsinni kulturerput immikkuullarippoq, nunatsinnilu pinngorartitsisartut pikkorissorpassuupput. Soorlu ilusilersuisartut, eqqumiitsuliortartut, atisaliortartut, filmiliortartut aamma nipilersortartullu. Inuussutissarsiutigalugu kulturilerisut aamma pinngorartitsisut niuernermut ilippanartut atorluarneq ajorpagut. Tamanna NAPAp allanngortikkusuppaa. Taamaammat niuernermik ineriartornermut tunngasumik kulturilerisunut pinngorartitsisunullu ilinniarfik pilersipparput. Inuussutissarsiutigalugu kulturilerisut pinngorartitsisullu ineriartussagunik, taava pisariaqartitaat tunngavigalugit suliaq ingerlasariaqassaaq. Creative Business Academy novembarip