Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu.
”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?”
Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut attaveqarunnaatallappoq. Attaveqarneq pilersinneqarpoq, isiginnaariallu tiguarneqarput.
Isiginnaartitseqatigiiupput tatiginassusillit, qalleraatiinnavissunik oqaluttuassallit, isiginnaagassiaq ”Killiliisa”-mit pissarsiarineqarsimasoq.
Isiginnaariat isiginnaartitsisunit tiguarneerutilersullu allatut tiguarneqapallaqqittarput.
Isiginnaagassiap pisatsersorsimanera tunuliaqutaalu pisariitsumik suliarineqarsimapput, saagut plastikkinik atoqqitanik amitsunngorlugillu killukkat atisanut nivinngaavinnut naatissorneqarsimasut, qulliit ikumanerisa qalipaaterpassuit pilersitai, saqqummersitsinermilu saaguni assitaliunneqarsimasut tiguaapput.
Isiginnaartitsiviup pisariitsumik pisatsersorneqarsimanini pissutigalugu isiginnaartitsisut tallimaattut uumassuseqartutut ippoq, isiginnaarianik tiguaasinnaassuqeqartoq isiginnaariallu isiginnaartitsisup oqaluttuarisaanut saatsittarlugit.
Oqaluttuarineqartut oqaloqatigiinnerinnarmi ingerlanneqanngillat. Isiginnaartitsisut kisimiillutik isiginnaartitsiffeqartarput, aammalu erinarsortoqarlunilu qitittoqartarpoq.
Oqaluttuarineqartut sunaluunniinnaanngillat. Oqaluttuarineqartut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasuupput. Meeqqanik, inuusuttuaqqanik, arnanik angutinillu atornerluinernut tunngasuupput. Oqaluttuarineqartut oqimaapput, oqaluttuarineqartulli aamma neriuuteqalernissamut asanninnermullu tunngasuupput. Oqaluttuaq, isiginnaartut nuanninngitsunik misigisaqarsimasut tarniisa eqqissinissaanut saaffiginnissutaavoq.
Isiginnaagassiaq
Hannep Gukkillu suliniumminnik aallaaserisimasaat tunngavigalugu, isiginnaagassiarineqartoq suliniutip ”Tarnima nammatai”-ta siulliit ilagaat, tamatuma kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ”Killiliisa”lu suleqatiseriumallugit attavigineqarsimallutik. Isumassarsiaq tamarmik isumaqatigaat tamatumalu kingorna suliarineqarnera aallartissinnaanngorluni.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmik ”Killiliisa”-millu naapitsinermi uppernarsarneqaannarpoq, oqaluttualiami maligassiuisut oqaluttuartussatut atorneqartariaqartut. Isiginnaartitsineq piviusoq tunngavigalugu oqaluttuarineqartoq isiginnaartitsissusiamut nukittorsaataaginnassaaq.
Hanne Friis Trapimut tamanna nutaarsiassaanngilaq Hannemi isiginnaagassiortarpoq inuit piviusumik misigisimasaat aallaavigalugit.
Suliami siullertut suliassatut inissinneqaqqaartut tassaasimapput isiginnaartitsivissap tunuliaquttatut pisatsersorneqarnermigut isikkussaa. Naja Rosing-Asvidip suliai piujuartitsineq atoqqiinerlu tunngavigalugit suliaasut isiginnaartitsivissap sinaakkutissaatut piareerlugit suliarineqarsimasut tassaapput isiginnaartitsisussat iserfigisaat piareersarnerminnilu sulinerminnilu avatangiisigisassaat.
Iginnaartitsisut tassaapput: Rasmus Lyberth, Karina Møller, Klaus Geisler Nukakkuluk Kreutzmannilu.
Isiginnaagassianik suliaqartarfiup FreezeProductionip pisortaa Hanne Trap Friis ilitsersuisuuvoq.
Oqaatigineqareersutut Naja Rosing-Asvid isiginnaartitsiviup tunuliaqutassatut pisatsersorneranut suliarinnittuuvoq. Qullilerisuulluni Naleraq Eugenius nipilerisuullunilu Hans-Ole Amossen.
Saqqummersitsineq
Hannep isiginnaagassiamik aqutsisutut inissimanerani Gukkip saqqummersitsineq nakkutigivaa. Gukki nammineq assilialiortuuvoq taassumalu assilialiortut arlallit katersorsimavai. Taakku tamarmik immikkut qulequttamik suliassaminnik tunineqarsimapput qulequtarissallugit; Atornerluineq, pissaaneq, akerliuneq, isumakkeerfiginninneq asanninnerlu. Qulequttat tunniunneqartut tunngavigalugit eqqumiitsuliortut sisamat paasiuminaatsunik (abstraktinik) suliassinneqarput. Suliarineqartut inernerinut qimerluuisussat namminneerlutik paasinninnertik tunngavigalugit nalilersuisussanngortinneqarput, allaallu eqqumiitsuliat suliarineqartut isiginnaartitsisusiami qullilersuinermi atorneqartussanngortinneqarsimallutittaaq.
Isiginnaagassiaq aprilip 29-ani Katuami takuteqqaarneqarnissani qaammat ataaseq sioqqullugu piareersimavoq, pilersaarusiallu takutinneqarnissaanut aallarniutaalluni.
Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliortut sisamat peqataasut tassaapput: Gukki Nuka nammineq, Rasmus Lyberth, Jukke Rosing aamma Paarma Brandt.
Atuakkiaq
Hanne Trap Friisip Nuummi paasisassarsiortilluni aaqqissuisoq Tupaarnaq Rosing Olsen naapippaa taannalu atuakkiamut aaqqissuisunngortinneqarpoq.
Atuakkiaq nammineq katersuuffittut atuutissaaq aammali pilersaarusiat katersuuffiattut nammineq inissisimassalluni. Suliap suliarilluarneqarneranut pissutaavoq Tupaarnaq nammineq sulinissaminut kiffaanngissusilerneqarami. Tupaarnap isiginnaartitsissut takusimavaa, suliarli aallaqqaataaniit peqataaffigisimanngilaa. Nammineq paasinninni tunngavigalugu oqaasertalersuivoq, naggaterpiaani Hannemit akuersissutigineqartumik.
Atuakkiarlu imanna pilersinneqarpoq, assit isiginnaartitsissummeersut, eqqumiitsuliat digitalemik assilisat assingi, isiginnaartitsissutillu oqaasertai Tupaarnamut nassiunneqarput. Tamatumalu kingorna Tupaarnap Hanne piumaffigaa oqaatsinik 23-nik tigulaakkanik nassiusseqqullugu, suliallu taakku pingasut tunngavigalugit Tupaarnaq atuakkiorpoq 40-nik qupperneqartumik taamaalillunilu pilersaarusiap ”Tarnima nammatai” pingaarnersaa atuakkiami saqqummersinneqarluni.
Assit atuakkami assitaliunneqartut isiginnaagassiameersuupput Angu Motzfeldtimit Katuamillu assilineqarsimasut.
Isiginnaagassiap 29. april 2021 takuteqqaarneqarneraniilli ukiup affaa qaangiuttoq atuakkiap Tarnima nammatai saqqummerseqqaarneqarnera malunnartinniarlugu NAPA-mi ilassinnittoqarpoq.
Oktoberi naangajallugu isiginnaagassiaq sinerissami takuteqattaarneqarpoq, isiginnaartitsisartullu qasoqisut aammali naammagisimaaqisut NAPA-miinnerminni qujassuteqarfigineqarput. Takutitseqattaarluni tikiffigineqartut tamani isiginnaarianik ulikkaarluinnartarsimapput, atornerluinermillu oqaluttuap tamaanga killeqannginera qaamaneqartorli kalaallinut inuiaqatigiit amerlanersaannut anngunneqarsimavoq.
Isiginnaagassiornermik suliaqarfiup freezeProductionsip isiginnaagassiap Danmarkimi kingusinnerusukkullu Canadami isiginnaartitsissutigineqarnissaa sulissutigaa.
Isiginnaagassiaq, saqqummersitsineq atuakkiarlu ukunannga tapiiffigineqarpoq Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Statens Kunstfond, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Nuummi sumiiffimmi ataatsimiititaliaq, Aarhus Kommune aammalu Nuna Fonden.
Nutaarsiassat allat
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik agguaassivoq: Kalaallit Nunaanni piujuartitsinermik suliniutit tapiiffigineqarput
Nunat avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, nunat avannarliit Issittumi nunallu allat iluaqutissaannut suleqatigiinnermik siuarsaanissamik siunertalik, suliniutinut pissanganartunut arlalinnut aningaasaliissuteqarsimavoq, ilaatigut Siu-Tsiu-mut aamma MIO-mut. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, NAPA-mit – Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikku Attaveqaatimit aamma Ilisimatusarfimmit aqunneqartoq, ukioq manna suliniutinut 22-nut aningaasaliissuteqarpoq.
Nunatsinni agiartartut Nunat Avannarlermiut
Nunanit Avannarlernit agiartartut, Unison Strings nunatsinni workshoppertitsillutillu tusarnaartitsisarsimapput – NAPAp kulturimut tapiisarfianit taperneqarlutik. 2014-imiilli agiarnermik festivalip Unison Strings Festival – Greenland, ukiut tamaasa nunanit avannarlermiunit nipilersortartut kalaallit, savalimmiormiut, islandimiut qallunaallu agiarnermik ilinniartut aamma inuuniutigalugu agiartartut ulluni 10-ni Kalaallit Nunaanni sungiusarnertalimmut tusarnaartitsinertalimmullu festivalimut qaaqqusarpai. 2018-imi festivali
Kalaallit inuusuttut marluk Nunat Avannarlermiut inuusuttaannik allanik naapitsisisut
Assimi takuneqarsinnaapput Karen Olsen-Lyberth, Sorlak, savalimmiormiu Sanna Nolsøe-Djurhuus aamma Nina Titussen, Sukorseq. Assiliisoq: Morten Rude Nunat Avannerlermiut tamat inuusuttaannit peqataaffigineqartumik Ungetræningimi ullut 1.-3. oktober 2021 ingerlanneqartumi kalaallit inuusuttut marluk Sorlammit Sukorsimillu peqataasimapput. Inuusuttut 50-it nunani avannarlerni arfineq pingasuneersut Københavnip eqqaani qeqertami ungdomsøenimiissimapput, nunat akornanni suliniutinik
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiata 2026 nuttaarsiassat
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiata 2026-mut qinnuteqatit qujassuteqarfigai. Qinnuteqartut julip aallartinnerata missaani akineqarnissartik naatsorsuutigisinnaavaat. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianut qinnuteqarfissaq tulliusoq tassaavoq ulloq 15. februar 2027. Qinnuteqartarfik ammassaaq ulloq 15. oktober 2026. Ingerlateqqiguk Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?