Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu.
”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?”
Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut attaveqarunnaatallappoq. Attaveqarneq pilersinneqarpoq, isiginnaariallu tiguarneqarput.
Isiginnaartitseqatigiiupput tatiginassusillit, qalleraatiinnavissunik oqaluttuassallit, isiginnaagassiaq ”Killiliisa”-mit pissarsiarineqarsimasoq.
Isiginnaariat isiginnaartitsisunit tiguarneerutilersullu allatut tiguarneqapallaqqittarput.
Isiginnaagassiap pisatsersorsimanera tunuliaqutaalu pisariitsumik suliarineqarsimapput, saagut plastikkinik atoqqitanik amitsunngorlugillu killukkat atisanut nivinngaavinnut naatissorneqarsimasut, qulliit ikumanerisa qalipaaterpassuit pilersitai, saqqummersitsinermilu saaguni assitaliunneqarsimasut tiguaapput.
Isiginnaartitsiviup pisariitsumik pisatsersorneqarsimanini pissutigalugu isiginnaartitsisut tallimaattut uumassuseqartutut ippoq, isiginnaarianik tiguaasinnaassuqeqartoq isiginnaariallu isiginnaartitsisup oqaluttuarisaanut saatsittarlugit.
Oqaluttuarineqartut oqaloqatigiinnerinnarmi ingerlanneqanngillat. Isiginnaartitsisut kisimiillutik isiginnaartitsiffeqartarput, aammalu erinarsortoqarlunilu qitittoqartarpoq.
Oqaluttuarineqartut sunaluunniinnaanngillat. Oqaluttuarineqartut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasuupput. Meeqqanik, inuusuttuaqqanik, arnanik angutinillu atornerluinernut tunngasuupput. Oqaluttuarineqartut oqimaapput, oqaluttuarineqartulli aamma neriuuteqalernissamut asanninnermullu tunngasuupput. Oqaluttuaq, isiginnaartut nuanninngitsunik misigisaqarsimasut tarniisa eqqissinissaanut saaffiginnissutaavoq.
Isiginnaagassiaq
Hannep Gukkillu suliniumminnik aallaaserisimasaat tunngavigalugu, isiginnaagassiarineqartoq suliniutip ”Tarnima nammatai”-ta siulliit ilagaat, tamatuma kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ”Killiliisa”lu suleqatiseriumallugit attavigineqarsimallutik. Isumassarsiaq tamarmik isumaqatigaat tamatumalu kingorna suliarineqarnera aallartissinnaanngorluni.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmik ”Killiliisa”-millu naapitsinermi uppernarsarneqaannarpoq, oqaluttualiami maligassiuisut oqaluttuartussatut atorneqartariaqartut. Isiginnaartitsineq piviusoq tunngavigalugu oqaluttuarineqartoq isiginnaartitsissusiamut nukittorsaataaginnassaaq.
Hanne Friis Trapimut tamanna nutaarsiassaanngilaq Hannemi isiginnaagassiortarpoq inuit piviusumik misigisimasaat aallaavigalugit.
Suliami siullertut suliassatut inissinneqaqqaartut tassaasimapput isiginnaartitsivissap tunuliaquttatut pisatsersorneqarnermigut isikkussaa. Naja Rosing-Asvidip suliai piujuartitsineq atoqqiinerlu tunngavigalugit suliaasut isiginnaartitsivissap sinaakkutissaatut piareerlugit suliarineqarsimasut tassaapput isiginnaartitsisussat iserfigisaat piareersarnerminnilu sulinerminnilu avatangiisigisassaat.
Iginnaartitsisut tassaapput: Rasmus Lyberth, Karina Møller, Klaus Geisler Nukakkuluk Kreutzmannilu.
Isiginnaagassianik suliaqartarfiup FreezeProductionip pisortaa Hanne Trap Friis ilitsersuisuuvoq.
Oqaatigineqareersutut Naja Rosing-Asvid isiginnaartitsiviup tunuliaqutassatut pisatsersorneranut suliarinnittuuvoq. Qullilerisuulluni Naleraq Eugenius nipilerisuullunilu Hans-Ole Amossen.
Saqqummersitsineq
Hannep isiginnaagassiamik aqutsisutut inissimanerani Gukkip saqqummersitsineq nakkutigivaa. Gukki nammineq assilialiortuuvoq taassumalu assilialiortut arlallit katersorsimavai. Taakku tamarmik immikkut qulequttamik suliassaminnik tunineqarsimapput qulequtarissallugit; Atornerluineq, pissaaneq, akerliuneq, isumakkeerfiginninneq asanninnerlu. Qulequttat tunniunneqartut tunngavigalugit eqqumiitsuliortut sisamat paasiuminaatsunik (abstraktinik) suliassinneqarput. Suliarineqartut inernerinut qimerluuisussat namminneerlutik paasinninnertik tunngavigalugit nalilersuisussanngortinneqarput, allaallu eqqumiitsuliat suliarineqartut isiginnaartitsisusiami qullilersuinermi atorneqartussanngortinneqarsimallutittaaq.
Isiginnaagassiaq aprilip 29-ani Katuami takuteqqaarneqarnissani qaammat ataaseq sioqqullugu piareersimavoq, pilersaarusiallu takutinneqarnissaanut aallarniutaalluni.
Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliortut sisamat peqataasut tassaapput: Gukki Nuka nammineq, Rasmus Lyberth, Jukke Rosing aamma Paarma Brandt.
Atuakkiaq
Hanne Trap Friisip Nuummi paasisassarsiortilluni aaqqissuisoq Tupaarnaq Rosing Olsen naapippaa taannalu atuakkiamut aaqqissuisunngortinneqarpoq.
Atuakkiaq nammineq katersuuffittut atuutissaaq aammali pilersaarusiat katersuuffiattut nammineq inissisimassalluni. Suliap suliarilluarneqarneranut pissutaavoq Tupaarnaq nammineq sulinissaminut kiffaanngissusilerneqarami. Tupaarnap isiginnaartitsissut takusimavaa, suliarli aallaqqaataaniit peqataaffigisimanngilaa. Nammineq paasinninni tunngavigalugu oqaasertalersuivoq, naggaterpiaani Hannemit akuersissutigineqartumik.
Atuakkiarlu imanna pilersinneqarpoq, assit isiginnaartitsissummeersut, eqqumiitsuliat digitalemik assilisat assingi, isiginnaartitsissutillu oqaasertai Tupaarnamut nassiunneqarput. Tamatumalu kingorna Tupaarnap Hanne piumaffigaa oqaatsinik 23-nik tigulaakkanik nassiusseqqullugu, suliallu taakku pingasut tunngavigalugit Tupaarnaq atuakkiorpoq 40-nik qupperneqartumik taamaalillunilu pilersaarusiap ”Tarnima nammatai” pingaarnersaa atuakkiami saqqummersinneqarluni.
Assit atuakkami assitaliunneqartut isiginnaagassiameersuupput Angu Motzfeldtimit Katuamillu assilineqarsimasut.
Isiginnaagassiap 29. april 2021 takuteqqaarneqarneraniilli ukiup affaa qaangiuttoq atuakkiap Tarnima nammatai saqqummerseqqaarneqarnera malunnartinniarlugu NAPA-mi ilassinnittoqarpoq.
Oktoberi naangajallugu isiginnaagassiaq sinerissami takuteqattaarneqarpoq, isiginnaartitsisartullu qasoqisut aammali naammagisimaaqisut NAPA-miinnerminni qujassuteqarfigineqarput. Takutitseqattaarluni tikiffigineqartut tamani isiginnaarianik ulikkaarluinnartarsimapput, atornerluinermillu oqaluttuap tamaanga killeqannginera qaamaneqartorli kalaallinut inuiaqatigiit amerlanersaannut anngunneqarsimavoq.
Isiginnaagassiornermik suliaqarfiup freezeProductionsip isiginnaagassiap Danmarkimi kingusinnerusukkullu Canadami isiginnaartitsissutigineqarnissaa sulissutigaa.
Isiginnaagassiaq, saqqummersitsineq atuakkiarlu ukunannga tapiiffigineqarpoq Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Statens Kunstfond, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Nuummi sumiiffimmi ataatsimiititaliaq, Aarhus Kommune aammalu Nuna Fonden.
Nutaarsiassat allat
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
ALLATTARL!
Allattarl! tassaavoq suliniut inuusuttunut rap taalliornerlu atorlugit saqqummerfiusoq. Danmarkimi Det Starter Med Musikken (DSMM) aamma Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaataat (NAPA) qanimut suleqatigiillutik Nuummi, Paamiuni Nanortalimmilu inuusuttunut rappernermik sungiusartitsinissamik pilersitsipput. Allattarl!-ip inuusuttut assigiinngitsunik tunuliaqutallit katersorpai, nipilersorneq ataatsimoornerlu atorlugit inuusuttut tassani piviusorsiorlutik peqataatinneqarlutillu ilinniartinneqassapput. Inuusuttut taakkua imminnut
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit