omslag til bogen Tarnima Nammatai

Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu.

”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?”

Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut attaveqarunnaatallappoq. Attaveqarneq pilersinneqarpoq, isiginnaariallu tiguarneqarput.

Isiginnaartitseqatigiiupput tatiginassusillit, qalleraatiinnavissunik oqaluttuassallit, isiginnaagassiaq ”Killiliisa”-mit pissarsiarineqarsimasoq.

Isiginnaariat isiginnaartitsisunit tiguarneerutilersullu allatut tiguarneqapallaqqittarput.

Isiginnaagassiap pisatsersorsimanera tunuliaqutaalu pisariitsumik suliarineqarsimapput, saagut plastikkinik atoqqitanik amitsunngorlugillu killukkat atisanut nivinngaavinnut naatissorneqarsimasut, qulliit ikumanerisa qalipaaterpassuit pilersitai, saqqummersitsinermilu saaguni assitaliunneqarsimasut tiguaapput.

Isiginnaartitsiviup pisariitsumik pisatsersorneqarsimanini pissutigalugu isiginnaartitsisut tallimaattut uumassuseqartutut ippoq, isiginnaarianik tiguaasinnaassuqeqartoq isiginnaariallu isiginnaartitsisup oqaluttuarisaanut saatsittarlugit.

Oqaluttuarineqartut oqaloqatigiinnerinnarmi ingerlanneqanngillat. Isiginnaartitsisut kisimiillutik isiginnaartitsiffeqartarput, aammalu erinarsortoqarlunilu qitittoqartarpoq.

Oqaluttuarineqartut sunaluunniinnaanngillat. Oqaluttuarineqartut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasuupput. Meeqqanik, inuusuttuaqqanik, arnanik angutinillu atornerluinernut tunngasuupput. Oqaluttuarineqartut oqimaapput, oqaluttuarineqartulli aamma neriuuteqalernissamut asanninnermullu tunngasuupput. Oqaluttuaq, isiginnaartut nuanninngitsunik misigisaqarsimasut tarniisa eqqissinissaanut saaffiginnissutaavoq.

 

Isiginnaagassiaq

Hannep Gukkillu suliniumminnik aallaaserisimasaat tunngavigalugu, isiginnaagassiarineqartoq suliniutip ”Tarnima nammatai”-ta siulliit ilagaat, tamatuma kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik  ”Killiliisa”lu suleqatiseriumallugit attavigineqarsimallutik. Isumassarsiaq tamarmik isumaqatigaat tamatumalu kingorna suliarineqarnera aallartissinnaanngorluni.

Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmik ”Killiliisa”-millu naapitsinermi uppernarsarneqaannarpoq, oqaluttualiami maligassiuisut oqaluttuartussatut atorneqartariaqartut. Isiginnaartitsineq piviusoq tunngavigalugu oqaluttuarineqartoq isiginnaartitsissusiamut nukittorsaataaginnassaaq.

Hanne Friis Trapimut tamanna nutaarsiassaanngilaq Hannemi isiginnaagassiortarpoq inuit piviusumik misigisimasaat aallaavigalugit.

Suliami siullertut suliassatut inissinneqaqqaartut tassaasimapput isiginnaartitsivissap tunuliaquttatut pisatsersorneqarnermigut isikkussaa. Naja Rosing-Asvidip suliai piujuartitsineq atoqqiinerlu tunngavigalugit suliaasut isiginnaartitsivissap sinaakkutissaatut piareerlugit suliarineqarsimasut tassaapput isiginnaartitsisussat iserfigisaat piareersarnerminnilu sulinerminnilu avatangiisigisassaat.

Iginnaartitsisut tassaapput: Rasmus Lyberth, Karina Møller, Klaus Geisler Nukakkuluk Kreutzmannilu.

Isiginnaagassianik suliaqartarfiup FreezeProductionip pisortaa Hanne Trap Friis ilitsersuisuuvoq.

Oqaatigineqareersutut Naja Rosing-Asvid isiginnaartitsiviup tunuliaqutassatut pisatsersorneranut suliarinnittuuvoq. Qullilerisuulluni Naleraq Eugenius nipilerisuullunilu Hans-Ole Amossen.

 

Saqqummersitsineq

Hannep isiginnaagassiamik aqutsisutut inissimanerani Gukkip saqqummersitsineq nakkutigivaa. Gukki nammineq assilialiortuuvoq taassumalu assilialiortut arlallit katersorsimavai. Taakku tamarmik immikkut qulequttamik suliassaminnik tunineqarsimapput qulequtarissallugit; Atornerluineq, pissaaneq, akerliuneq, isumakkeerfiginninneq asanninnerlu. Qulequttat tunniunneqartut tunngavigalugit eqqumiitsuliortut sisamat paasiuminaatsunik (abstraktinik) suliassinneqarput. Suliarineqartut inernerinut qimerluuisussat namminneerlutik paasinninnertik tunngavigalugit nalilersuisussanngortinneqarput, allaallu eqqumiitsuliat suliarineqartut isiginnaartitsisusiami qullilersuinermi atorneqartussanngortinneqarsimallutittaaq.

Isiginnaagassiaq aprilip 29-ani Katuami takuteqqaarneqarnissani qaammat ataaseq sioqqullugu piareersimavoq, pilersaarusiallu takutinneqarnissaanut aallarniutaalluni.

Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliortut sisamat peqataasut tassaapput: Gukki Nuka nammineq, Rasmus Lyberth, Jukke Rosing aamma Paarma Brandt.

 

Atuakkiaq

Hanne Trap Friisip Nuummi paasisassarsiortilluni aaqqissuisoq Tupaarnaq Rosing Olsen naapippaa taannalu atuakkiamut aaqqissuisunngortinneqarpoq.

Atuakkiaq nammineq katersuuffittut atuutissaaq aammali pilersaarusiat katersuuffiattut nammineq inissisimassalluni. Suliap suliarilluarneqarneranut pissutaavoq Tupaarnaq nammineq sulinissaminut kiffaanngissusilerneqarami. Tupaarnap isiginnaartitsissut takusimavaa, suliarli aallaqqaataaniit peqataaffigisimanngilaa. Nammineq paasinninni tunngavigalugu oqaasertalersuivoq, naggaterpiaani Hannemit akuersissutigineqartumik.

Atuakkiarlu imanna pilersinneqarpoq, assit isiginnaartitsissummeersut, eqqumiitsuliat digitalemik assilisat assingi, isiginnaartitsissutillu oqaasertai Tupaarnamut nassiunneqarput. Tamatumalu kingorna Tupaarnap Hanne piumaffigaa oqaatsinik 23-nik tigulaakkanik nassiusseqqullugu, suliallu taakku pingasut tunngavigalugit Tupaarnaq atuakkiorpoq 40-nik qupperneqartumik taamaalillunilu pilersaarusiap ”Tarnima nammatai” pingaarnersaa atuakkiami saqqummersinneqarluni.

Assit atuakkami assitaliunneqartut isiginnaagassiameersuupput Angu Motzfeldtimit Katuamillu assilineqarsimasut.

Isiginnaagassiap 29. april 2021 takuteqqaarneqarneraniilli ukiup affaa qaangiuttoq atuakkiap Tarnima nammatai saqqummerseqqaarneqarnera malunnartinniarlugu NAPA-mi ilassinnittoqarpoq.

Oktoberi naangajallugu isiginnaagassiaq sinerissami takuteqattaarneqarpoq, isiginnaartitsisartullu qasoqisut aammali naammagisimaaqisut NAPA-miinnerminni qujassuteqarfigineqarput. Takutitseqattaarluni tikiffigineqartut tamani isiginnaarianik ulikkaarluinnartarsimapput, atornerluinermillu oqaluttuap tamaanga killeqannginera qaamaneqartorli kalaallinut inuiaqatigiit amerlanersaannut anngunneqarsimavoq.

Isiginnaagassiornermik suliaqarfiup freezeProductionsip isiginnaagassiap Danmarkimi kingusinnerusukkullu Canadami isiginnaartitsissutigineqarnissaa sulissutigaa.

Isiginnaagassiaq, saqqummersitsineq atuakkiarlu ukunannga tapiiffigineqarpoq Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Statens Kunstfond, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Nuummi sumiiffimmi ataatsimiititaliaq, Aarhus Kommune aammalu Nuna Fonden.

Nutaarsiassat allat
Bilde av direktørens kaffe og kake på sitt skrivebord
Nunat Avannarlermiunut iluaqutissat, suuppat?

Maanna ukiumoortumik nalunaarusiornissamut piffissanngoqqippoq. Maannakkorpiaq NAPA 2021-p ingerlanerani nunanut avannarlernernut iluaqutissanik sunik taperseeqataasimanersoq allaaseriniarsarivara. Nassuerutigissavara nalunaarusiortarneq suliassatut iluaqutaannngitsutut isigalugu. Nalunaarusiaq immini nunani avannarlerni ataatsimuussusermik misigisimanermut iluaqutaanngilaq. Kaagit kaffilu allannissamut kajungernerulersitsisarput 😉. Nunani avannarlerni suleqataanermi qanoq ililluta iluaqutaasimanerluta allaaserissallugu ajornakusoornarpoq. Kisiannili misiliissaanga. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivisa

Atuarnerugit »
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq

Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit

Atuarnerugit »
Bilde av isfjell
Siunissamut ikaartarfik

Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA-p ukiorpaaluit inuusuttut namminneq ineriartorsinnaanissaannut periarfissanik tuniorartarsimavai. Periarfissat eqqumiitsuliornerminnaq atuutsinngillat, ilinniagaqarnermulli aamma attuummassuteqarlutik. Taamaammat NAPA ilinniartunutNuummi allaffeqarfitsinni praktikkersinnaanissamut periarfissiisarpoq. NAPA suliffeqarfiuvoq assigiingitsunik kulturimut tunngasunik suliaqartartoq. Anguniakkatta akornanniippoq, kalaallit nunallu avannarlermiut allat kulturilerisut inuunerannik ineriatortitseqataanissaq, tapiisarneq uummarissaanerlu, meeqqanut unuusuttunullu suliniutit salliutillugit.

Atuarnerugit »
Børn og unges kunstværker fra workshop i Sisimiut
NAPA Kalaallit Nunaanni

Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p

Atuarnerugit »