Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu.
”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?”
Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut attaveqarunnaatallappoq. Attaveqarneq pilersinneqarpoq, isiginnaariallu tiguarneqarput.
Isiginnaartitseqatigiiupput tatiginassusillit, qalleraatiinnavissunik oqaluttuassallit, isiginnaagassiaq ”Killiliisa”-mit pissarsiarineqarsimasoq.
Isiginnaariat isiginnaartitsisunit tiguarneerutilersullu allatut tiguarneqapallaqqittarput.
Isiginnaagassiap pisatsersorsimanera tunuliaqutaalu pisariitsumik suliarineqarsimapput, saagut plastikkinik atoqqitanik amitsunngorlugillu killukkat atisanut nivinngaavinnut naatissorneqarsimasut, qulliit ikumanerisa qalipaaterpassuit pilersitai, saqqummersitsinermilu saaguni assitaliunneqarsimasut tiguaapput.
Isiginnaartitsiviup pisariitsumik pisatsersorneqarsimanini pissutigalugu isiginnaartitsisut tallimaattut uumassuseqartutut ippoq, isiginnaarianik tiguaasinnaassuqeqartoq isiginnaariallu isiginnaartitsisup oqaluttuarisaanut saatsittarlugit.
Oqaluttuarineqartut oqaloqatigiinnerinnarmi ingerlanneqanngillat. Isiginnaartitsisut kisimiillutik isiginnaartitsiffeqartarput, aammalu erinarsortoqarlunilu qitittoqartarpoq.
Oqaluttuarineqartut sunaluunniinnaanngillat. Oqaluttuarineqartut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasuupput. Meeqqanik, inuusuttuaqqanik, arnanik angutinillu atornerluinernut tunngasuupput. Oqaluttuarineqartut oqimaapput, oqaluttuarineqartulli aamma neriuuteqalernissamut asanninnermullu tunngasuupput. Oqaluttuaq, isiginnaartut nuanninngitsunik misigisaqarsimasut tarniisa eqqissinissaanut saaffiginnissutaavoq.
Isiginnaagassiaq
Hannep Gukkillu suliniumminnik aallaaserisimasaat tunngavigalugu, isiginnaagassiarineqartoq suliniutip ”Tarnima nammatai”-ta siulliit ilagaat, tamatuma kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ”Killiliisa”lu suleqatiseriumallugit attavigineqarsimallutik. Isumassarsiaq tamarmik isumaqatigaat tamatumalu kingorna suliarineqarnera aallartissinnaanngorluni.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmik ”Killiliisa”-millu naapitsinermi uppernarsarneqaannarpoq, oqaluttualiami maligassiuisut oqaluttuartussatut atorneqartariaqartut. Isiginnaartitsineq piviusoq tunngavigalugu oqaluttuarineqartoq isiginnaartitsissusiamut nukittorsaataaginnassaaq.
Hanne Friis Trapimut tamanna nutaarsiassaanngilaq Hannemi isiginnaagassiortarpoq inuit piviusumik misigisimasaat aallaavigalugit.
Suliami siullertut suliassatut inissinneqaqqaartut tassaasimapput isiginnaartitsivissap tunuliaquttatut pisatsersorneqarnermigut isikkussaa. Naja Rosing-Asvidip suliai piujuartitsineq atoqqiinerlu tunngavigalugit suliaasut isiginnaartitsivissap sinaakkutissaatut piareerlugit suliarineqarsimasut tassaapput isiginnaartitsisussat iserfigisaat piareersarnerminnilu sulinerminnilu avatangiisigisassaat.
Iginnaartitsisut tassaapput: Rasmus Lyberth, Karina Møller, Klaus Geisler Nukakkuluk Kreutzmannilu.
Isiginnaagassianik suliaqartarfiup FreezeProductionip pisortaa Hanne Trap Friis ilitsersuisuuvoq.
Oqaatigineqareersutut Naja Rosing-Asvid isiginnaartitsiviup tunuliaqutassatut pisatsersorneranut suliarinnittuuvoq. Qullilerisuulluni Naleraq Eugenius nipilerisuullunilu Hans-Ole Amossen.
Saqqummersitsineq
Hannep isiginnaagassiamik aqutsisutut inissimanerani Gukkip saqqummersitsineq nakkutigivaa. Gukki nammineq assilialiortuuvoq taassumalu assilialiortut arlallit katersorsimavai. Taakku tamarmik immikkut qulequttamik suliassaminnik tunineqarsimapput qulequtarissallugit; Atornerluineq, pissaaneq, akerliuneq, isumakkeerfiginninneq asanninnerlu. Qulequttat tunniunneqartut tunngavigalugit eqqumiitsuliortut sisamat paasiuminaatsunik (abstraktinik) suliassinneqarput. Suliarineqartut inernerinut qimerluuisussat namminneerlutik paasinninnertik tunngavigalugit nalilersuisussanngortinneqarput, allaallu eqqumiitsuliat suliarineqartut isiginnaartitsisusiami qullilersuinermi atorneqartussanngortinneqarsimallutittaaq.
Isiginnaagassiaq aprilip 29-ani Katuami takuteqqaarneqarnissani qaammat ataaseq sioqqullugu piareersimavoq, pilersaarusiallu takutinneqarnissaanut aallarniutaalluni.
Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliortut sisamat peqataasut tassaapput: Gukki Nuka nammineq, Rasmus Lyberth, Jukke Rosing aamma Paarma Brandt.
Atuakkiaq
Hanne Trap Friisip Nuummi paasisassarsiortilluni aaqqissuisoq Tupaarnaq Rosing Olsen naapippaa taannalu atuakkiamut aaqqissuisunngortinneqarpoq.
Atuakkiaq nammineq katersuuffittut atuutissaaq aammali pilersaarusiat katersuuffiattut nammineq inissisimassalluni. Suliap suliarilluarneqarneranut pissutaavoq Tupaarnaq nammineq sulinissaminut kiffaanngissusilerneqarami. Tupaarnap isiginnaartitsissut takusimavaa, suliarli aallaqqaataaniit peqataaffigisimanngilaa. Nammineq paasinninni tunngavigalugu oqaasertalersuivoq, naggaterpiaani Hannemit akuersissutigineqartumik.
Atuakkiarlu imanna pilersinneqarpoq, assit isiginnaartitsissummeersut, eqqumiitsuliat digitalemik assilisat assingi, isiginnaartitsissutillu oqaasertai Tupaarnamut nassiunneqarput. Tamatumalu kingorna Tupaarnap Hanne piumaffigaa oqaatsinik 23-nik tigulaakkanik nassiusseqqullugu, suliallu taakku pingasut tunngavigalugit Tupaarnaq atuakkiorpoq 40-nik qupperneqartumik taamaalillunilu pilersaarusiap ”Tarnima nammatai” pingaarnersaa atuakkiami saqqummersinneqarluni.
Assit atuakkami assitaliunneqartut isiginnaagassiameersuupput Angu Motzfeldtimit Katuamillu assilineqarsimasut.
Isiginnaagassiap 29. april 2021 takuteqqaarneqarneraniilli ukiup affaa qaangiuttoq atuakkiap Tarnima nammatai saqqummerseqqaarneqarnera malunnartinniarlugu NAPA-mi ilassinnittoqarpoq.
Oktoberi naangajallugu isiginnaagassiaq sinerissami takuteqattaarneqarpoq, isiginnaartitsisartullu qasoqisut aammali naammagisimaaqisut NAPA-miinnerminni qujassuteqarfigineqarput. Takutitseqattaarluni tikiffigineqartut tamani isiginnaarianik ulikkaarluinnartarsimapput, atornerluinermillu oqaluttuap tamaanga killeqannginera qaamaneqartorli kalaallinut inuiaqatigiit amerlanersaannut anngunneqarsimavoq.
Isiginnaagassiornermik suliaqarfiup freezeProductionsip isiginnaagassiap Danmarkimi kingusinnerusukkullu Canadami isiginnaartitsissutigineqarnissaa sulissutigaa.
Isiginnaagassiaq, saqqummersitsineq atuakkiarlu ukunannga tapiiffigineqarpoq Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Statens Kunstfond, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Nuummi sumiiffimmi ataatsimiititaliaq, Aarhus Kommune aammalu Nuna Fonden.
- 18. November 2021
- Kalaallit Nunaat, Kinaassuseq, Nutaarsiassat, Suliniutit tapiiffigineqarsimasut
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
NNK 25.-28. maj piareersarneqalereerpoq
Nuuk Nordisk Kulturfestival 2021 anersaartorfiullunilu siunissamut qaamanerusumut tikkuussisutullusooq issimavoq. Eqqumiitsuliortut kulturilerisullu assigiinngitsorpassuit oktoberip naanerani Nuuk tikeraarsimavaat. Ullut sisamat ingerlaneranni inuit 2.500-t missaat ullut 4-t ingerlaneranni ornigussimapput. Nunarsuarmit tamaneersut eqqumiitsuliortut kulturilerisullu 200-t saqqummersitsivinni nipilersorfinnilu allanilu 15-ini aliikkusersuillutillu saqqummiisimapput. Kommuneqarfik Sermersuup kulturimut immikkoortortaqarfiata festivali kingulleq aaqqissuuppaa, isumaqarpullu
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani
NAPA nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarimi peqataassaaq
NAPA-p nunani avannarlerni oqaatsit pillugit podcastia (N)ORD aallaavigalugu podcastiliortut Malin Corlin aamma Per Bloch Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarianut “Har Norden et språkfellesskab?” (Nunat Avannarliit oqaatsitigut ataatsimoorfeqarpat?) pillugu peqataanissamut qaaqqusaasimapput. Webinari pissaaq sisamanngorneq 18. marts nal. 13-14.30 (CET). Malin