Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Isiginnaartitsineq

NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai.

Immikkoortumi uani I Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut akisussaasuusoq oqaloqatigaagut.

Malugiuk: Susanne Andreassen qallunaatut oqaluppoq, Vivi Sørensenilu kalaallisut oqalulluni. 2022-imiunneqarpoq. Taamanili Susanne Andreassen Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortatut uninniarluni nalunaarsimavoq. Vivi Sørensen juunip aallaqqaataaniit Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortanngussaaq.

Ilisarititsineq

Januar 2016-imiilli Susanne Andreasen Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, uanilu Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnermi Vivi Sørensenilu, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut akisussaasuusoq kalaallit isiginnaartitsisartitsisarnerat ullumi siunissamilu oqaloqatigiissutigaat.

Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu pingaarnerit eqikkarnerat aana. Susanne Andreassenimik aamma Vivi Sørensenimik oqaloqateqarneq ataani isiginnaarsinnaavat tusarnaarluguluunniit.

Vivi Sørensen:

– Vivi Sørensenip inuttut kulturimi kingornussat attatiinnarnissaat ukkatarerusuppai, assersuutigalugu ileqqutoqqat malillugit qullermik ikitsisarneq, inngertarneq aamma uaajeertarneq ilinniartitsissutigerusuppai.

– Aamma isiginnaartitsisartutut ilinniagaqarneq ineriatortikkusuppaa, taamaalilluni nunat tamalaat akornanni akuerineqartumik bachelorimik ilinniagaqarninngortillugu.

– Silamiut assut qujassutissaqarfigaarput, kalaallit kulturiannik isiginnaartitsivimmi isiginnaartitsisarsimaneri pillugit, tamanna ulloq manna tikillugu ullumikkut isiginnaartitsisartunut assut isumassarsiorfiusarpoq aamma siunissami isiginnaartitsisartunngortussanut isumassarsiorfiusassalluni. Tuukkaq teateri aamma Silamiut isiginnaartitsisarfiat ullumikkut Kalaallit Nunaanni isigisinnaartitsisarnerup silarsuaanut qajannaatsumik tunngaviliisimapput, inuit-sumiiffiit allat taama uatsitut isiginnaartitsisarfeqarsimanngillat.

– Kalaallit isiginnaartitsisarnerat asseqanngilaq, tassami ukiorpassuit ingerlanerini qangaaniilli inngertarnerup uaajeertarnerullu kingorna ineriartortinneqarsimagami.

– Isiginnaartitsisartunngorniarluni ilinniagaqarneq ukiunik 2-nik sivisussuseqarpoq, kisianni pisortaq aamma ilinniagaqarnermut akisussaasoq isumaqarput ilinniagaqarneq ukiunut 3-nut sivitsortariaqartoq, taamaalilluni ilinniagaqarnermi itinerusumik sammisaqartoqarsinnaalerniassammat.

– Issittormiuni naggueqatitsinnut naleqqiulluta Kalaallit Nunaanni ingerlalluaqaagut, tassami Tuukkaq teateri aamma Silamiut isiginnaartitsisarfiat oqaluttuarisaanermi ullumimullu ineriartornermut tunuliaqutaapput.

Susanne Andreassen:

– Nunatta Isiginnaartitsisarfia amerlasuutigut ingerlalluarpoq, kisianni nunami kisiartaalluni isiginnaartitsisarfiuvoq, taamaattumik suliassarpassuaqarluni.

– Isiginnaartitsisarfiup nunami namminermi suleqatigiinnerunissaq qitiutikkusuppaa, kisianni isiginnaartitsisarfik aamma inuit-sumiiffiinut allanut qanimut suleqateqalerusuppoq.

– Isiginnaartitsisarfimmut sinaakkutit unammillernartuupput, tassami eqqumiitsuliornermut kulturilerinermullu politikki qaffasissumik salliutinneqanngilaq. Taamaattumik angorusutat anguniarnissaat ajornakusoornartarpoq, taama aningaasaqarnikkut sinaakkutissani killilersorneqartigaluni.

– Nunatta Isiginnaartitsisarfia Namminersorlutik Oqartussat ukiumoortumik inatsisaanit 10 millioninnattarpoq isiginnaartitsinermut inatsit malillugu pisussaaffinnik piviusunngortitsiniarnermini atugassaminik. Kisianni taama aningaasaqarnikkut atugassaqarluni illoqarfinnut allanut angalaarnissaq ajornakusoornartarpoq, aamma isiginnaartitsisarfik ikittuinnarnik atorfilittaqarpoq suut tamarmik ingerlalluarnissaat siunertaralugu, kisianni aamma suliniutit ataasiakkaarlugit namminersorlutik suliaqartartunik atorfinitsitsisarpoq.

– Nalinginnaasumik kisitsisit eqqarsaatigalugit, isiginnaartitsissutip ataatsip suliarineqarnera 1 million koruuninik akeqarsinnaasarpoq aamma angallanniaraanni millionip affaanik akeqartarluni.  Taamaattumik isiginnaartitsisarfik aningaasaateqarfinnit  sponosrinillu aningaasaliiffigineqarnissaminik pinngitsoorsinnaaneq ajorpoq.

– Susannep neriuutigaa nuna tamakkerlugu isiginnaartitsisarneq kivinneqarumaartoq, aamma Kalaallit Nunaanni amatørit isiginnaartitsisarfii amerlanerusut pilersinneqarumaartut.  Aamma inuit-sumiiffiinit allanit Nunatta Isiginnaartitsisarfiani ilinniariartoqartalerumaartoq.

Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarneq. Tuukkaq Teaterimit Nunatta Isiginnaartitsisarfianut

Nunatta Isiginnaartitsisarfia namminersortuulluni pisortanit aningaasalersorneqarluni suliffeqarfiuvoq, maanna ukiuni 11-ni ingerlasimasoq aamma ukiumut isiginnaartitsissusiortartoq 3-5-inik. Isiginnartitsisarfiup aamma isiginaartitsisartunngorniat ilinniagaqarnerat suliassaraa.

Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarneq nunatta kulturianut ilaavoq immikkut illuinnartoq aamma uumassuseqartoq. Naak nunatsinni inuit ikittunnguugaluartut aamma nunatsinni angallannermut atugassarititaasut imaannaanngikkaluartut, taava oqalulluni oqaluttuartarnernut isiginnaartitsisarnermullu pisuunik ileqqoqarpoq, piffissap ingerlanerani ineriartortinneqarsimasunik. Siullermik Tuukkaq Teaterimit 1975-imi isiginnaartitsisarfittut isiginnaartitsisartunngorniallu ilinniarfiatut pilersinneqartumit, kingornalu Tuukkaq Teaterimit ilinniarsimasunit Kalaallit Nunaanni siullertut inuussutissarsiutigalugu isiginnaartitsisarfimmit Silamiunit 1984-imi pilersinneqartumit.

Maannakkut isiginnaartitsissuterpassuarni ileqqutoqqanit inuit-oqaluttuartarneri aamma nunat killermiut isiginnaartitsinermut ileqqui atorneqartarput asseqanngitsunik uummaarissumillu isinnaartitsissutinik pilersitsiniaraanni.  Isiginnaartitsissutiliortarnerit sumiiffimmi eqqumiitsuliortunit aamma sumiiffimmi inuiaqatigiinni ilaasortanit pilersinneqarlutillu isiginnaartitsissutigineqartarput aamma inuiaqatigiinnut naleqquttut sammisat ajornartorsiutillut isiginnaartitsissutini imarisamikkut sammikkajuttarlugit.

Assersuutigalugu Holbergemit isiginnaagassiaq tusaamasaq “Jeppe på bjerget” Jappamik taallugu nunasiaataaneq pillugu quiasaarusiatut isiginnaartitsissutiliarineqarsimavoq.

PAASISSUTISSAT

Nunani Avannarlerni kulturi pillugu kalaallisut oqaloqateqarnerit suliarineqarnerat suliniummut Nordic Talks’imut atatillugu Nordisk Kulturfondimit taperneqarput.

Kalaallit eqqumiitsuliortut silarsuaanni suleriaatsit pillugit nutaanik oqaloqatiginneriaatsinik ineriartortitsinissamullu isumassarsisitsinissamik isummersuinissaq siunertaavoq. Sumiiffimmi, nunami namminermi aamma nunani avannarlerni nutaamik ineriartortinneqartumik oqallinnermut sunniinissaq  siunertaavoq – kisianni pingaarnerusumik Kalaallit Nunaannit issittormiut isiginnittariaasiannik eqqartuiffiuvoq. Eqqumiitsuliortut, kulturilerisut aamma kulturi pillugu politikerit eqqumiitsuliornermi atugassarititaasut aamma Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu politikkimik oqallisiginnissapput.

Neriuutigineqarpoq nunat avannarliit allat aamma Kalaallit Nunaat peqatigalugu nutaanik oqaloqatiginneriaatsinut suleqatigeeriaatsinullu isumassarsitinneqassasut.

Oqaloqatigiinnerit uku Nuuk Nordisk Kulturfestival 2023-p ingerlanneqarnerani oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaannut tunngaviliissapput.

Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit pillugit uani malinnaaffigisinnaavatit.