NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq.
2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput, sinnerilu 70-it Nunat Avannarlerneersuullutik. Tamanna maluginiarnartuuvoq, tassami 2018-imiilli siullermeertumik NAPA-mut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimammata. Qinnuteqaatinit taakkunannga suliniutit 61-it tapiiffigineqarput.
Kulturimut Tapiissuteqarfik 2023-mi eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngasut tapiiffigineqartut assigiinngitsorpassuupput. Qinnuteqartut amerlanersaat nipilersorneq, filmit inuusuttunullu suliniutit sammivaat. Kulturimut Tapiissuteqarfik Kalaallit Nunaanni nunanilu allani Kalaallit Nunaannik suleqateqarnermik tapersersuinermut atorneqartarput.
Soorlu Ålandimi qaannamik sanaartorneq pillugu workshopertitsineq pivoq, taanna Kalaallit Nunaaninngaaniit nunani allani suliniut assersuutitut ilaanniippoq. Maligiaq Padilla, kalaaleq qaannamik sanaartornermi misilittagaqarluartoq qulingiluariarlunilu Kalaallit Nunaanni qaannamik pissartanngornikuusoq, Uummannami meeqqat angerlarsimaffianni nukappiaraq peqatigalugu Ålandimi qaannamik nuannarisaqarluartunut ilisimasaminik avitseqataajartorpoq. Ålandimi nunat avannarlerni attaveqaateqarfiat (NIPÅ) suleqatigalugu suliniut tamanna piviusunngortinneqarluni kulturikkut paarlaasseqatigiittoqarlunilu Ålandimi qaannamik pikkorissaaneq pivoq.
(Assi: Nya Åland)
Avannaani sapaatip-akunnerani suliniuteqarnermi Kullorsuarmi meeqqat atuarfianni atuartut skakkernermik, cirkusimik, filminik qitinnermillu ilinniartinneqarnerat nunatsinni suliniut tapiiffigineqartoq aamma assersuutitut ilaanniippoq. Suliniut tamanna Islandimi skakkertartut peqatigiiffiat, „Hrokurinn“, peqatigiiffillu „Vinátta í verki“ suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Suliniut eqqumiitsuliornermik assigiinngitsunik sammisaqarfiusoq, iluatsilluarpoq Islandillu Kalaallit Nunaatalu kulturikkut ataqatigiinnerulersitsisuullunilu.
(Assi: Avannaata Kommunia)
NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut soqutiginninneq annertusiartortoq isumalluarfigilluinnarpaa, aamma Kalaallit Nunaanni nunanilu avannarlerni eqqumiitsuliortut piginnaasaqarluartut assigiinngitsorpassuit tapersersortuarlugillu siuarsarnissaat sulissutigissuarput. Tamanna inuiaqatigiinnik pisuunngortitsissammat eqqumiitsuliortunillu kulturimillu suliaqartunik paarlaasseqatigiittarnerup ineriartornerlu pitsaasoq attatiinnarnissaa siuarsarnissaalu pingaaruteqarluinnarpoq.
NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunat Avannarliit nunarsuarmi akuutitsinerpaalernissaannut aamma piujuartitsinerpaalernissaannut suleqataanissaq siunertaraa. Nunat avannarlermiut aamma nunat avannarlermiut-issittormiut akornanni suliaqartartut kulturilerinermik suliniutigisaasa piviujuartitsisut tapersersornerisigut taamaaliussaagut. Kulturimut tapiisarfiup Nunani Avannarlerni innuttaasut kulturikkut atituumik suleqatigiinnerannik, ataatsimooqatigiinnerannik paaseqatigiinnerannillu ineriartortitsisoq qulakkiissavaa. Inuit amerlanerit aamma suliniaqatigiiffiit amerlanerit Kalaallit Nunaat ukkataralugu nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinneq pillugu annerusumik ilisimasaqalernissaat soqutiginninnerulernissaallu kissaatigaarput.
Kulturikkut tapiissuteqartarnerup qulakkeertarpaa kulturikkut suleqatigiinneq siammasissoq nunani avannarlerni innuttaasunik ataatsimoortitsisoq paasinnitsitsisorlu. Nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinnerup, Kalaallit Nunaat qitiutillugu, inunnit suliniaqatigiiffinnillu amerlanerusunit ilisimasaqarfigineqarnissaa soqutigineqarnerunissaalu kissaatigaarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa juulip 15-iat tikillugu tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
Suliniummut tunngatillugu isumassarsiaqaruit Napa@napa.gl aqqutigalugu Napamut saaffiginnittarit.
Kulturimut Tapiissarfimmi 2023-imi angusarisimasavut pillugit paasissutissatu uani takusinnaavatit:
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Eqqumiitsuliornermut kulturimullu suliniutinut annertuunut NAPAmut qinnuteqarfissaq qanilliartorpoq
1. septembari tassaavoq NAPAp Kulturimut Tapiisarfianut 100.000 aamma 200.000 kr.-it akornanni qinnuteqarfissaq kingulleq. Eqqumiitsuliornikkut kulturikkulluunniit nunatsinni attuumassuteqartumik aammalu Nunani Avannarlerni suleqatigisanik suleqateqaruit, qinnuteqaatit nassinnissaa qanilliartorpoq. Septembarip aallaqqaataa tassaavoq NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut qinnuteqaatit nassiunnissaanut periarfissaq kingulleq. NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunani Avannarlerni tamaneersut inuit ataasiakkaat, suliniaqatigiiffiit aamma
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata
Inuummarilluni uteqqinneq
Nina Paninnguaq Skydsbjerg Kristiansen erninerminut atatillugu sulinngiffeqareerluni maanna NAPA-mut uteqqippoq. Nina august 2021-mi siunnersortitut sulilerpoq. Maanna uteqqikkami pissutsit allanngorsimapput. Nina maana pisortap tullersortaatut atorfinitsinneqarsimavoq – aamma pisortap sinniisuatut 1. august 2022-mi atorfeqalissalluni! Nina Paninnguaq Sisimiuni inunngorsimavoq, kisianni Nuummi peroriartorsimalluni. Isiginnaartitsisunngornissani sivisunerpaamik sinnattorisimavaa – kisianni 2004-mi
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik