NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq.
2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput, sinnerilu 70-it Nunat Avannarlerneersuullutik. Tamanna maluginiarnartuuvoq, tassami 2018-imiilli siullermeertumik NAPA-mut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimammata. Qinnuteqaatinit taakkunannga suliniutit 61-it tapiiffigineqarput.
Kulturimut Tapiissuteqarfik 2023-mi eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngasut tapiiffigineqartut assigiinngitsorpassuupput. Qinnuteqartut amerlanersaat nipilersorneq, filmit inuusuttunullu suliniutit sammivaat. Kulturimut Tapiissuteqarfik Kalaallit Nunaanni nunanilu allani Kalaallit Nunaannik suleqateqarnermik tapersersuinermut atorneqartarput.
Soorlu Ålandimi qaannamik sanaartorneq pillugu workshopertitsineq pivoq, taanna Kalaallit Nunaaninngaaniit nunani allani suliniut assersuutitut ilaanniippoq. Maligiaq Padilla, kalaaleq qaannamik sanaartornermi misilittagaqarluartoq qulingiluariarlunilu Kalaallit Nunaanni qaannamik pissartanngornikuusoq, Uummannami meeqqat angerlarsimaffianni nukappiaraq peqatigalugu Ålandimi qaannamik nuannarisaqarluartunut ilisimasaminik avitseqataajartorpoq. Ålandimi nunat avannarlerni attaveqaateqarfiat (NIPÅ) suleqatigalugu suliniut tamanna piviusunngortinneqarluni kulturikkut paarlaasseqatigiittoqarlunilu Ålandimi qaannamik pikkorissaaneq pivoq.
(Assi: Nya Åland)
Avannaani sapaatip-akunnerani suliniuteqarnermi Kullorsuarmi meeqqat atuarfianni atuartut skakkernermik, cirkusimik, filminik qitinnermillu ilinniartinneqarnerat nunatsinni suliniut tapiiffigineqartoq aamma assersuutitut ilaanniippoq. Suliniut tamanna Islandimi skakkertartut peqatigiiffiat, „Hrokurinn“, peqatigiiffillu „Vinátta í verki“ suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Suliniut eqqumiitsuliornermik assigiinngitsunik sammisaqarfiusoq, iluatsilluarpoq Islandillu Kalaallit Nunaatalu kulturikkut ataqatigiinnerulersitsisuullunilu.
(Assi: Avannaata Kommunia)
NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut soqutiginninneq annertusiartortoq isumalluarfigilluinnarpaa, aamma Kalaallit Nunaanni nunanilu avannarlerni eqqumiitsuliortut piginnaasaqarluartut assigiinngitsorpassuit tapersersortuarlugillu siuarsarnissaat sulissutigissuarput. Tamanna inuiaqatigiinnik pisuunngortitsissammat eqqumiitsuliortunillu kulturimillu suliaqartunik paarlaasseqatigiittarnerup ineriartornerlu pitsaasoq attatiinnarnissaa siuarsarnissaalu pingaaruteqarluinnarpoq.
NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunat Avannarliit nunarsuarmi akuutitsinerpaalernissaannut aamma piujuartitsinerpaalernissaannut suleqataanissaq siunertaraa. Nunat avannarlermiut aamma nunat avannarlermiut-issittormiut akornanni suliaqartartut kulturilerinermik suliniutigisaasa piviujuartitsisut tapersersornerisigut taamaaliussaagut. Kulturimut tapiisarfiup Nunani Avannarlerni innuttaasut kulturikkut atituumik suleqatigiinnerannik, ataatsimooqatigiinnerannik paaseqatigiinnerannillu ineriartortitsisoq qulakkiissavaa. Inuit amerlanerit aamma suliniaqatigiiffiit amerlanerit Kalaallit Nunaat ukkataralugu nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinneq pillugu annerusumik ilisimasaqalernissaat soqutiginninnerulernissaallu kissaatigaarput.
Kulturikkut tapiissuteqartarnerup qulakkeertarpaa kulturikkut suleqatigiinneq siammasissoq nunani avannarlerni innuttaasunik ataatsimoortitsisoq paasinnitsitsisorlu. Nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinnerup, Kalaallit Nunaat qitiutillugu, inunnit suliniaqatigiiffinnillu amerlanerusunit ilisimasaqarfigineqarnissaa soqutigineqarnerunissaalu kissaatigaarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa juulip 15-iat tikillugu tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
Suliniummut tunngatillugu isumassarsiaqaruit Napa@napa.gl aqqutigalugu Napamut saaffiginnittarit.
Kulturimut Tapiissarfimmi 2023-imi angusarisimasavut pillugit paasissutissatu uani takusinnaavatit:
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarimi peqataassaaq
NAPA-p nunani avannarlerni oqaatsit pillugit podcastia (N)ORD aallaavigalugu podcastiliortut Malin Corlin aamma Per Bloch Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarianut “Har Norden et språkfellesskab?” (Nunat Avannarliit oqaatsitigut ataatsimoorfeqarpat?) pillugu peqataanissamut qaaqqusaasimapput. Webinari pissaaq sisamanngorneq 18. marts nal. 13-14.30 (CET). Malin
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi