NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq.
2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput, sinnerilu 70-it Nunat Avannarlerneersuullutik. Tamanna maluginiarnartuuvoq, tassami 2018-imiilli siullermeertumik NAPA-mut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimammata. Qinnuteqaatinit taakkunannga suliniutit 61-it tapiiffigineqarput.
Kulturimut Tapiissuteqarfik 2023-mi eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngasut tapiiffigineqartut assigiinngitsorpassuupput. Qinnuteqartut amerlanersaat nipilersorneq, filmit inuusuttunullu suliniutit sammivaat. Kulturimut Tapiissuteqarfik Kalaallit Nunaanni nunanilu allani Kalaallit Nunaannik suleqateqarnermik tapersersuinermut atorneqartarput.
Soorlu Ålandimi qaannamik sanaartorneq pillugu workshopertitsineq pivoq, taanna Kalaallit Nunaaninngaaniit nunani allani suliniut assersuutitut ilaanniippoq. Maligiaq Padilla, kalaaleq qaannamik sanaartornermi misilittagaqarluartoq qulingiluariarlunilu Kalaallit Nunaanni qaannamik pissartanngornikuusoq, Uummannami meeqqat angerlarsimaffianni nukappiaraq peqatigalugu Ålandimi qaannamik nuannarisaqarluartunut ilisimasaminik avitseqataajartorpoq. Ålandimi nunat avannarlerni attaveqaateqarfiat (NIPÅ) suleqatigalugu suliniut tamanna piviusunngortinneqarluni kulturikkut paarlaasseqatigiittoqarlunilu Ålandimi qaannamik pikkorissaaneq pivoq.
(Assi: Nya Åland)
Avannaani sapaatip-akunnerani suliniuteqarnermi Kullorsuarmi meeqqat atuarfianni atuartut skakkernermik, cirkusimik, filminik qitinnermillu ilinniartinneqarnerat nunatsinni suliniut tapiiffigineqartoq aamma assersuutitut ilaanniippoq. Suliniut tamanna Islandimi skakkertartut peqatigiiffiat, „Hrokurinn“, peqatigiiffillu „Vinátta í verki“ suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Suliniut eqqumiitsuliornermik assigiinngitsunik sammisaqarfiusoq, iluatsilluarpoq Islandillu Kalaallit Nunaatalu kulturikkut ataqatigiinnerulersitsisuullunilu.
(Assi: Avannaata Kommunia)
NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut soqutiginninneq annertusiartortoq isumalluarfigilluinnarpaa, aamma Kalaallit Nunaanni nunanilu avannarlerni eqqumiitsuliortut piginnaasaqarluartut assigiinngitsorpassuit tapersersortuarlugillu siuarsarnissaat sulissutigissuarput. Tamanna inuiaqatigiinnik pisuunngortitsissammat eqqumiitsuliortunillu kulturimillu suliaqartunik paarlaasseqatigiittarnerup ineriartornerlu pitsaasoq attatiinnarnissaa siuarsarnissaalu pingaaruteqarluinnarpoq.
NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunat Avannarliit nunarsuarmi akuutitsinerpaalernissaannut aamma piujuartitsinerpaalernissaannut suleqataanissaq siunertaraa. Nunat avannarlermiut aamma nunat avannarlermiut-issittormiut akornanni suliaqartartut kulturilerinermik suliniutigisaasa piviujuartitsisut tapersersornerisigut taamaaliussaagut. Kulturimut tapiisarfiup Nunani Avannarlerni innuttaasut kulturikkut atituumik suleqatigiinnerannik, ataatsimooqatigiinnerannik paaseqatigiinnerannillu ineriartortitsisoq qulakkiissavaa. Inuit amerlanerit aamma suliniaqatigiiffiit amerlanerit Kalaallit Nunaat ukkataralugu nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinneq pillugu annerusumik ilisimasaqalernissaat soqutiginninnerulernissaallu kissaatigaarput.
Kulturikkut tapiissuteqartarnerup qulakkeertarpaa kulturikkut suleqatigiinneq siammasissoq nunani avannarlerni innuttaasunik ataatsimoortitsisoq paasinnitsitsisorlu. Nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinnerup, Kalaallit Nunaat qitiutillugu, inunnit suliniaqatigiiffinnillu amerlanerusunit ilisimasaqarfigineqarnissaa soqutigineqarnerunissaalu kissaatigaarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa juulip 15-iat tikillugu tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
99.999 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit qaammatit tamaasa tunniunneqartarput. 200.000 koruunit tikillugit aningaasartuutinut qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani septembarillu aallaqqaataani tunniunneqartarput.
Suliniummut tunngatillugu isumassarsiaqaruit Napa@napa.gl aqqutigalugu Napamut saaffiginnittarit.
Kulturimut Tapiissarfimmi 2023-imi angusarisimasavut pillugit paasissutissatu uani takusinnaavatit:
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Siunnersuinissamut piareersimasoq
NAPA-mi siunnersortitta (Nina Skydsbjerg) erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerani erninermut sulinngiffeqarnermi paarlattaagallartumik atorfinitsitivugut. Tassunga atorfinippoq Pauliina Oinonen, suullu pikkoriffiginerlugit takutitsinissaminut piareersimalluinnarpoq!Pauliina Finlandimeersuuvoq, nunanili avannarlerni assigiinngitsuni arlalinni Islandimi Savalimmiuni Qallunaat Nunaanni Ålandimilu najugaqareersimavoq. Taassuma saniatigut aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqarluni siullermiilinngilaq. Ukiummi affaani 2019/2020-mi Nuummi najugaqareersimavoq. Kalaallit Nunaanni najugaqarnermini
Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq. Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq,
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik
Team Kalaallit Nunaat Kultoorip Arctic Winter Gamesimut inuusuttut peqataasussat nanivai
Alaskami Arctic Winter Games 2024-imi ingerlasussamut nunatta kultoorikkut takutitassaanut inuttassarsiorneq taamaatippoq, inuusuttullu peqataasussat arfinillit nanineqarput. Septembarimi NAPA Tasiilamiippoq AWG-mut takutitsisussanik inuusuttunik kajumissaajartorlutillu ujaasiartorlutik. Tassani inuussuttut 21-t auditionerlutik peqataapput. Saniatigut inuusuttut nunatsinneersut periarfissaqarput digitalimik auditionernissaminnut. Inuusuttut piginnaaneqarluarput siunissamilu nutaaliorlutik suliaqalerumaartussat qularnanngillat. “Auditionerlutik videonik nassiussisut ikigisassaanngeqaat, assut