Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq.
NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat.
Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film Festival (NIFF) aamma Nuuk Nordisk Kulturfestival (NNK) – kingulleq NAPA-p piginneqataaffigisaa – isiginnaarianut tusarnaarianullu nuannaarutaasimaqisut ingerlanneqarsimapput. NIFF-ipp aaqqissuussaa septembarip naanerani nunarsuarmit tamarmeersunik filmiaqqanik filminillu assigiinngitsorpassuarnik takusassiisimavoq, NNK-lu aaqqissuussaa oktoberip naanerani tusintilinnik tusarnaartitsinernut pikkunartunut saqqummersitsinernullu pissanganartunut takusassiisimalluni.
Hanne Trap Friis aamma Gukki Nuka suliniutiminnik pingasoqiusaasumik ”Tarnima nammatai – jeg bærer min sjæl” upernaaq aallartitsipput, Kalaallit Nunaata sineriaani oktoberimi angallataminnik, atuakkamillu saqqummersitsinermik Nuummi oktoberip 28-ani naggasikkaminnik. Suliniut isiginnaagassiamik, eqqumiitsulianik saqqummersitsinermik aamma atuakkiamik, kinguaassiutitigut atornerluinermik, isumatsassimanermik neriunnermillu imaqarpoq.
Tilioq – Inuit Innarluutillit Oqaaseqartartuat inuusuttut innarluuteqartut nunanit avannarlerneersut naapinnissaannik aaqqissuimmat peqataasut inuit innarluutilittut aporfiit aqqusaartakkatik inuiaqatigiinni, politikerinit aamma inuusuttunit allanit eqqumaffigineqartariaqartut oqallisigaat. Napinnerat peqatigiiffimmik KIIP-imik pilersitsinermik ilaatigut kinguneqarpoq, taanna Kalaallit Nunaanni inuusuttunut innarluutilinnut tunngavoq.
Taakku sisamat aaqqissuussinerpassuarnut misigisassaqartitsinerpassuarnullu NAPA-p issittumi inuunerup Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarnerulernissaanut akuerineqarnissaanullu tapiiffigisartagaanut takussutissaapput.
Januarimi aallarteqqissaaq
”Aningaasaliissutit qaammat ataaseq sioqqullugu nungunnerisa takutippaa, kulturilerisut nutaanik sammisaqartitsinernik suliniutinillu amerlasuunik, issittumi inuunermik eqqumaffiginninnerulernissamik siunertalinnik, aallusserusulerluinnartut”, pisortaq Anne Mette Gangsøy oqarpoq.
Qinnuteqarniartut qujanartumik utaqqivallaassanngillat, tassami NAPA-p Kulturimut tapiissuteqartarfianut januarip 15-ianiutinnagu qinnuteqarsinnaavutit. Taapiissuteqartarfiup 2022-mi 3 millionit koruunit agguaassassarai.
”Suliniutit pissanganartut suut 2022-mi taperneqarnissamut qinnuteqaatigineqassanersut takussallugit qilanaareqaarput”, Anne Mette Gangsøy naggasiivoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
NAPA kujataanut angalalersoq: Suliniutinnut taperneqarnissat pillugu naapitsigut
Eqqumiitsuliornermut kulturilerinermilluunniit suliniutimik pilersaaruteqarpit? Imaluunniit atuarfit nunat avannarlerni paarlaateqatigiikkusuppa? Taava maanna nunat avannarlerni taperneqarnissannut siunnersortinnissat periarfissaraat. Naapinnissamut attavigitigut. Septembarip aallartinneranni NAPA, Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat kujataani sumiiffinnut assigiinngitsunut atuarfiit qinnuteqarusuttunullu naapinniarlugit angalaartussaavoq. Peqatigiiffiit atorfeqarfiillu meeqqanut inuusuttunullu suliaqartartut naapikkusuppagut. Inuit ataasiakkaat assinganik suliaqartartut aamma naapikkusuppagut. Immaqa
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit
New Arctic Kitchen – Issittumi najukkani nerisassat nutaaliorfigalugit
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa New Arctic Kitchen, nerisassat takornariallu pillugit suliniut tapersersorsimavaat, tassani Issittumi najukkani igaassat pisariitsumik mamarunarsarlugit takornarianut neqeroorfigineqartarput. Tamanna piviusunngorsimavoq Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat aqqutigalugu. New Arctic Kitchenip siunertaraa ileqqutoqqat malillugit neqinik aamma aalisakkanik nerisassiassanik, Issittumi najukkani pisiniarfigisartakkat, takornarialerisartut aamma igasut takornarialerinermik inuussutissarsiutillit