Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq.
NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat.
Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film Festival (NIFF) aamma Nuuk Nordisk Kulturfestival (NNK) – kingulleq NAPA-p piginneqataaffigisaa – isiginnaarianut tusarnaarianullu nuannaarutaasimaqisut ingerlanneqarsimapput. NIFF-ipp aaqqissuussaa septembarip naanerani nunarsuarmit tamarmeersunik filmiaqqanik filminillu assigiinngitsorpassuarnik takusassiisimavoq, NNK-lu aaqqissuussaa oktoberip naanerani tusintilinnik tusarnaartitsinernut pikkunartunut saqqummersitsinernullu pissanganartunut takusassiisimalluni.
Hanne Trap Friis aamma Gukki Nuka suliniutiminnik pingasoqiusaasumik ”Tarnima nammatai – jeg bærer min sjæl” upernaaq aallartitsipput, Kalaallit Nunaata sineriaani oktoberimi angallataminnik, atuakkamillu saqqummersitsinermik Nuummi oktoberip 28-ani naggasikkaminnik. Suliniut isiginnaagassiamik, eqqumiitsulianik saqqummersitsinermik aamma atuakkiamik, kinguaassiutitigut atornerluinermik, isumatsassimanermik neriunnermillu imaqarpoq.
Tilioq – Inuit Innarluutillit Oqaaseqartartuat inuusuttut innarluuteqartut nunanit avannarlerneersut naapinnissaannik aaqqissuimmat peqataasut inuit innarluutilittut aporfiit aqqusaartakkatik inuiaqatigiinni, politikerinit aamma inuusuttunit allanit eqqumaffigineqartariaqartut oqallisigaat. Napinnerat peqatigiiffimmik KIIP-imik pilersitsinermik ilaatigut kinguneqarpoq, taanna Kalaallit Nunaanni inuusuttunut innarluutilinnut tunngavoq.
Taakku sisamat aaqqissuussinerpassuarnut misigisassaqartitsinerpassuarnullu NAPA-p issittumi inuunerup Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarnerulernissaanut akuerineqarnissaanullu tapiiffigisartagaanut takussutissaapput.
Januarimi aallarteqqissaaq
”Aningaasaliissutit qaammat ataaseq sioqqullugu nungunnerisa takutippaa, kulturilerisut nutaanik sammisaqartitsinernik suliniutinillu amerlasuunik, issittumi inuunermik eqqumaffiginninnerulernissamik siunertalinnik, aallusserusulerluinnartut”, pisortaq Anne Mette Gangsøy oqarpoq.
Qinnuteqarniartut qujanartumik utaqqivallaassanngillat, tassami NAPA-p Kulturimut tapiissuteqartarfianut januarip 15-ianiutinnagu qinnuteqarsinnaavutit. Taapiissuteqartarfiup 2022-mi 3 millionit koruunit agguaassassarai.
”Suliniutit pissanganartut suut 2022-mi taperneqarnissamut qinnuteqaatigineqassanersut takussallugit qilanaareqaarput”, Anne Mette Gangsøy naggasiivoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut
Kalaallit Nunaanni kulturikkut eqqumiitsuliornermillu inuussutissarsiuteqartut pisariaqartitaannik misissuineq
Nunatsinni kulturerput nukittullunilu assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqarpoq – kisiannili tamatumani sinaakkutit pisariaqartitat periarfissallu pillugit ilisimasat killeqarput. Taamaattumik NAPA 2023-mi pisariaqartitanik misissuinermik aallartitsivoq, taannalu tunngavigalugu kulturikkut eqqumiitsuliornermillu suliaqartut suliffeqarfiillu niuernikkut periarfissaat nukittorsarneqassapput. 2023-mi aamma 2024-mi NAPA apeqqutinik immersugassamik, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu pissarsiarineqarsinnaasumik, katersuivoq. Inuit katillugit 170-it misissuinermi peqataapput.
NAPA Avannaanut paasisitsiniaalluni angalavoq
NAPA Avannaanut piffissami 24. august – 8. september 2021 angalavoq. NAPA-p meeqqat, innuttaasullu nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuutissavai, aamma meeqqat sinnattui pillugit workshoppertittassallugit. NAPA aamma nunani avannarlerni qinnuteqarfissat pillugit Tamassa aqqutigalugu ammasumik siunnersuisassaaq. Kiisalu innuttaasut nunani avannarlerni nuunnissamut, sulinissamut, suliffeqarfimmillu aallartitsinissamut aamma ilinniariarnissamut periarfissat oqaluttuarissallugit.
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartipput
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartissimalerput. Tasiilami inuusuttut 21-t inuusuttunut kulturip illuani peqataapput. Maanna tamanut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit digitaliusut aallartipput. Arctic Winter Games 2024 Alaskami martsip qaammataani ingerlanneqassaaq. Kalaallit Nunaannit nunanillu peqataatitsisunit tamanit kulturimik takutitsillutik sinniisunik peqataatitsisoqassaaq, inuusuttut suliaannik isiginnaartitsisussanik. NAPA, kalaallit kulturilerinikkut ilanngussassaa