Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq.
NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat.
Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film Festival (NIFF) aamma Nuuk Nordisk Kulturfestival (NNK) – kingulleq NAPA-p piginneqataaffigisaa – isiginnaarianut tusarnaarianullu nuannaarutaasimaqisut ingerlanneqarsimapput. NIFF-ipp aaqqissuussaa septembarip naanerani nunarsuarmit tamarmeersunik filmiaqqanik filminillu assigiinngitsorpassuarnik takusassiisimavoq, NNK-lu aaqqissuussaa oktoberip naanerani tusintilinnik tusarnaartitsinernut pikkunartunut saqqummersitsinernullu pissanganartunut takusassiisimalluni.
Hanne Trap Friis aamma Gukki Nuka suliniutiminnik pingasoqiusaasumik ”Tarnima nammatai – jeg bærer min sjæl” upernaaq aallartitsipput, Kalaallit Nunaata sineriaani oktoberimi angallataminnik, atuakkamillu saqqummersitsinermik Nuummi oktoberip 28-ani naggasikkaminnik. Suliniut isiginnaagassiamik, eqqumiitsulianik saqqummersitsinermik aamma atuakkiamik, kinguaassiutitigut atornerluinermik, isumatsassimanermik neriunnermillu imaqarpoq.
Tilioq – Inuit Innarluutillit Oqaaseqartartuat inuusuttut innarluuteqartut nunanit avannarlerneersut naapinnissaannik aaqqissuimmat peqataasut inuit innarluutilittut aporfiit aqqusaartakkatik inuiaqatigiinni, politikerinit aamma inuusuttunit allanit eqqumaffigineqartariaqartut oqallisigaat. Napinnerat peqatigiiffimmik KIIP-imik pilersitsinermik ilaatigut kinguneqarpoq, taanna Kalaallit Nunaanni inuusuttunut innarluutilinnut tunngavoq.
Taakku sisamat aaqqissuussinerpassuarnut misigisassaqartitsinerpassuarnullu NAPA-p issittumi inuunerup Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarnerulernissaanut akuerineqarnissaanullu tapiiffigisartagaanut takussutissaapput.
Januarimi aallarteqqissaaq
”Aningaasaliissutit qaammat ataaseq sioqqullugu nungunnerisa takutippaa, kulturilerisut nutaanik sammisaqartitsinernik suliniutinillu amerlasuunik, issittumi inuunermik eqqumaffiginninnerulernissamik siunertalinnik, aallusserusulerluinnartut”, pisortaq Anne Mette Gangsøy oqarpoq.
Qinnuteqarniartut qujanartumik utaqqivallaassanngillat, tassami NAPA-p Kulturimut tapiissuteqartarfianut januarip 15-ianiutinnagu qinnuteqarsinnaavutit. Taapiissuteqartarfiup 2022-mi 3 millionit koruunit agguaassassarai.
”Suliniutit pissanganartut suut 2022-mi taperneqarnissamut qinnuteqaatigineqassanersut takussallugit qilanaareqaarput”, Anne Mette Gangsøy naggasiivoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq
Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler. Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq. Isiginnaartitsissut Kujataani
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisussaq sullarissoq
Maannguaq Rosing NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisunngorpoq. Taanna Formel-1-imi sukkaniuttartutut sukkatigaluni aallartilluareerpoq. Ataasinngornermi aggustip 15-iani Maannguaq Rosing nuannaarluni NAPAmut iserpoq. Suliniutinut ataqatigiissaarisussatummi ulloq taanna Maannguaq sulileqqaarpoq. Maannguaq kajumissuseqarluarluni suliassaq siulleq aallartippaa. Suliassarli imaannaanngitsuuvoq. Taassumami allagarpassuit digitalinngortittussaammagit. Ullulli pingasuinnaat qaangiutereersut pappilissat tuusintilikkaat skannereerlugit suliaq naammassivaa. Maannguaq eqqissisimasuuvoq sukkasuumillu
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni