Kalaallit Nunaanni nersornaaserneqarnissamut innersuussat qaffasissumik pitsaassuseqarput
Ulloq 31. oktober Oslomi Operaen nunani avannarlerni eqqummiitsulianut kulturilerinermullu nalliuttorsiutiginninnermut qitiussaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit ataqqinaammik nersornaatinik agguaalerpata. Ukiumi pisumi Nunani Avannarlerni nunanit tamanit eqqumiitsuliortut, atuakkiortut, nipilersortartut aamma filmiliortartut alutornartut katersuutsinneqassapput, nunani avannarlerni kulturilerinermut malunnaatilimmik taperseeqataanerat nersorniarlugu.
Marlunngorneq ulloq 31. oktoberimi kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerinermillu suliaqartut arlallit Operaenimi inunnik tikilluaqqusisarfimmut appakaatissapput, taanna ukiumi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiinissaannut aallaaviussammat. Kalaallit Nunaannit pissangalluta malinnaassaagut aamma neriulluta innersuunneqarsimasut nunanit tamalaanit nersornaasiuttakkanik nassarlutik uterumaartut.
Nersornaasiuttassanut piumaneqaqisunut unammillerlutik innersuunneqarsimasut akornanniipput Kalaallit Nunaannit piginnaasallit arlallit, taakku qaffasissusilimmik pitsaassuseqartumik suliarisartakkatik pillugit maluginiarneqarsimapput.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaat: Pikumini
Pikumini Nuummi inuinnaat pikuannik atornikuerniarfiuvoq. Tassannga aallartitsisuuvoq Nivé Lynge Biilmann.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Nipilersornermut nersornaasiuttagaat: SIGU
Nipilersortartoqatigiit SIGU Johannes Sigurdsen siuttoralugu, rock, pop, jazz-funkimillu akuleruussillutik nipilersortartut.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Pipa Sulullu Qaangiipput, atuakkiortoq Naja Rosing-Asvid
Naja Rosing-Asvidip meeqqanut atuakkiaa assiliartalik Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut innersuussaasimavoq.
Atuakkami assiliartalimmi pineqarput timmiaaraqatigiinni ilaqutariit marluk, tassanilu oqaatsit aamma inersimasut “uagut-ilissilu” isummat pigiliutiinnagaat akimorlugit meeqqat ikinngutigiilersinnaanerat oqaluttuarineqaroq .
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaat: Alanngut Killinganni (The edge of the Shadows)
Filmi ersinartulikkersaarut/pissanganartuliaq ”Alanngut Killinganni”, Malik Kleistimit allanneqarsimasoq ilitsersorneqarsimasorlu kalaallinit filimiliat siullersaattut Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimavoq.
Filmi Malik Kleistip siullerpaamik filimiliaanut 2011-meersumut ”Qaqqat Alanngui”-nut nanginneruvoq.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq
Oqaluttualiatut atuakkiaq Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq, suliaavoq arajutsisassaanngitsoq, oqaluttuatut takisuutut ingerlaannavissumik allassimasoq, illoqarfinnit nunaqarfinnillu takuneqarsinnaanatik pinngortitami inoqartoq pillugu kalaallit upperisaannik tunngaveqartoq.
Innersuussinerit taakku ajasoornartut Kalaallit Nunaanni Nunanilu Avannarlerni tamani tupinnaannartumik piginnaasaqarnerit aallussinerillu takutitsiffigaat. Oslo Operaenimi ulloq 31. oktoberimi pisussat malinnaaviginissaat qilanaaraagut, tassani ajugaasut nunani avannarlerni kulturikkut kingornussanut tapeeqataanertik pillugu nalliuttorsiutigineqassammata.
Innersuunneqarsimasut ataasiakkaat pillugit paasisaqarnerorusuttoqarpat atuartoqarsinnaavoq uani: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Paasissutissat:
· Niviaq Korneliussen 2021-mi Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpq: Oqaluttualiani “Naasuliardarpi” pillugu Uani atuarit
· 2018-imi Attumi piniartut aalisartullu Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarput. Uani atuarit
· 1996-imi ICC, Inuit Circumpolar Conference Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpoq. Uani atuarit
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartipput
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartissimalerput. Tasiilami inuusuttut 21-t inuusuttunut kulturip illuani peqataapput. Maanna tamanut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit digitaliusut aallartipput. Arctic Winter Games 2024 Alaskami martsip qaammataani ingerlanneqassaaq. Kalaallit Nunaannit nunanillu peqataatitsisunit tamanit kulturimik takutitsillutik sinniisunik peqataatitsisoqassaaq, inuusuttut suliaannik isiginnaartitsisussanik. NAPA, kalaallit kulturilerinikkut ilanngussassaa
The Lost Norsemen
The Lost Norsemen: Qallunaatsiaat naapikkit – nunatsinni vikingit. Kalaallit Nunaata pinngortitaani kusanaqisumi vikingit tumaat illukuilu misigisassarsiorfigikkit. Norse Theme Parksip Trida Mediallu suleqatigiillutik saqqummersitsinerminni nunatsinni pinngortitami angalaartissavaatsit, tassani vikingit qanoq najugaqarsimanersut inuusimanersullu misigisaqarfigisinnaavatit, saqqummersitsinermilu oqaluttuat piviusullu akulerunneqassapput. Itsaq ullumikkullu piffissaq ataatsikkut misigisaqarfigikkit. Nunami ingerlaarnermi naleqqat ukiunik tuusintilikkaanik
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu webinari siulleq ingerlanneqarsimalerpoq
Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-p aamma Ilisimatusarfiup Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu paasissutissiilluni ataatsimiinneq siulleq webinaritut ingerlappaat ulloq 18. januar 2022. Paasissutissiinermut peqataasut 70-it missaanniipput, ilaatigullu ukunanngaanneersuullutik Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge, Finland aamma Island. Webinarimi tapiissuteqartarfik pillugu paasissutissiisoqarpoq, aamma peqataasut suliniutit pillugit apeqquteqarlutik. Apeqqutit NAPA-mit
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma