Kalaallit Nunaanni nersornaaserneqarnissamut innersuussat qaffasissumik pitsaassuseqarput
Ulloq 31. oktober Oslomi Operaen nunani avannarlerni eqqummiitsulianut kulturilerinermullu nalliuttorsiutiginninnermut qitiussaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit ataqqinaammik nersornaatinik agguaalerpata. Ukiumi pisumi Nunani Avannarlerni nunanit tamanit eqqumiitsuliortut, atuakkiortut, nipilersortartut aamma filmiliortartut alutornartut katersuutsinneqassapput, nunani avannarlerni kulturilerinermut malunnaatilimmik taperseeqataanerat nersorniarlugu.
Marlunngorneq ulloq 31. oktoberimi kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerinermillu suliaqartut arlallit Operaenimi inunnik tikilluaqqusisarfimmut appakaatissapput, taanna ukiumi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiinissaannut aallaaviussammat. Kalaallit Nunaannit pissangalluta malinnaassaagut aamma neriulluta innersuunneqarsimasut nunanit tamalaanit nersornaasiuttakkanik nassarlutik uterumaartut.
Nersornaasiuttassanut piumaneqaqisunut unammillerlutik innersuunneqarsimasut akornanniipput Kalaallit Nunaannit piginnaasallit arlallit, taakku qaffasissusilimmik pitsaassuseqartumik suliarisartakkatik pillugit maluginiarneqarsimapput.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaat: Pikumini
Pikumini Nuummi inuinnaat pikuannik atornikuerniarfiuvoq. Tassannga aallartitsisuuvoq Nivé Lynge Biilmann.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Nipilersornermut nersornaasiuttagaat: SIGU
Nipilersortartoqatigiit SIGU Johannes Sigurdsen siuttoralugu, rock, pop, jazz-funkimillu akuleruussillutik nipilersortartut.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Pipa Sulullu Qaangiipput, atuakkiortoq Naja Rosing-Asvid
Naja Rosing-Asvidip meeqqanut atuakkiaa assiliartalik Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut innersuussaasimavoq.
Atuakkami assiliartalimmi pineqarput timmiaaraqatigiinni ilaqutariit marluk, tassanilu oqaatsit aamma inersimasut “uagut-ilissilu” isummat pigiliutiinnagaat akimorlugit meeqqat ikinngutigiilersinnaanerat oqaluttuarineqaroq .
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaat: Alanngut Killinganni (The edge of the Shadows)
Filmi ersinartulikkersaarut/pissanganartuliaq ”Alanngut Killinganni”, Malik Kleistimit allanneqarsimasoq ilitsersorneqarsimasorlu kalaallinit filimiliat siullersaattut Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimavoq.
Filmi Malik Kleistip siullerpaamik filimiliaanut 2011-meersumut ”Qaqqat Alanngui”-nut nanginneruvoq.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq
Oqaluttualiatut atuakkiaq Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq, suliaavoq arajutsisassaanngitsoq, oqaluttuatut takisuutut ingerlaannavissumik allassimasoq, illoqarfinnit nunaqarfinnillu takuneqarsinnaanatik pinngortitami inoqartoq pillugu kalaallit upperisaannik tunngaveqartoq.
Innersuussinerit taakku ajasoornartut Kalaallit Nunaanni Nunanilu Avannarlerni tamani tupinnaannartumik piginnaasaqarnerit aallussinerillu takutitsiffigaat. Oslo Operaenimi ulloq 31. oktoberimi pisussat malinnaaviginissaat qilanaaraagut, tassani ajugaasut nunani avannarlerni kulturikkut kingornussanut tapeeqataanertik pillugu nalliuttorsiutigineqassammata.
Innersuunneqarsimasut ataasiakkaat pillugit paasisaqarnerorusuttoqarpat atuartoqarsinnaavoq uani: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Paasissutissat:
· Niviaq Korneliussen 2021-mi Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpq: Oqaluttualiani “Naasuliardarpi” pillugu Uani atuarit
· 2018-imi Attumi piniartut aalisartullu Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarput. Uani atuarit
· 1996-imi ICC, Inuit Circumpolar Conference Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpoq. Uani atuarit
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq. Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq,
NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisussaq sullarissoq
Maannguaq Rosing NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisunngorpoq. Taanna Formel-1-imi sukkaniuttartutut sukkatigaluni aallartilluareerpoq. Ataasinngornermi aggustip 15-iani Maannguaq Rosing nuannaarluni NAPAmut iserpoq. Suliniutinut ataqatigiissaarisussatummi ulloq taanna Maannguaq sulileqqaarpoq. Maannguaq kajumissuseqarluarluni suliassaq siulleq aallartippaa. Suliassarli imaannaanngitsuuvoq. Taassumami allagarpassuit digitalinngortittussaammagit. Ullulli pingasuinnaat qaangiutereersut pappilissat tuusintilikkaat skannereerlugit suliaq naammassivaa. Maannguaq eqqissisimasuuvoq sukkasuumillu
Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq,
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,