Kalaallit Nunaanni nersornaaserneqarnissamut innersuussat qaffasissumik pitsaassuseqarput
Ulloq 31. oktober Oslomi Operaen nunani avannarlerni eqqummiitsulianut kulturilerinermullu nalliuttorsiutiginninnermut qitiussaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit ataqqinaammik nersornaatinik agguaalerpata. Ukiumi pisumi Nunani Avannarlerni nunanit tamanit eqqumiitsuliortut, atuakkiortut, nipilersortartut aamma filmiliortartut alutornartut katersuutsinneqassapput, nunani avannarlerni kulturilerinermut malunnaatilimmik taperseeqataanerat nersorniarlugu.
Marlunngorneq ulloq 31. oktoberimi kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerinermillu suliaqartut arlallit Operaenimi inunnik tikilluaqqusisarfimmut appakaatissapput, taanna ukiumi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiinissaannut aallaaviussammat. Kalaallit Nunaannit pissangalluta malinnaassaagut aamma neriulluta innersuunneqarsimasut nunanit tamalaanit nersornaasiuttakkanik nassarlutik uterumaartut.
Nersornaasiuttassanut piumaneqaqisunut unammillerlutik innersuunneqarsimasut akornanniipput Kalaallit Nunaannit piginnaasallit arlallit, taakku qaffasissusilimmik pitsaassuseqartumik suliarisartakkatik pillugit maluginiarneqarsimapput.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaat: Pikumini
Pikumini Nuummi inuinnaat pikuannik atornikuerniarfiuvoq. Tassannga aallartitsisuuvoq Nivé Lynge Biilmann.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Nipilersornermut nersornaasiuttagaat: SIGU
Nipilersortartoqatigiit SIGU Johannes Sigurdsen siuttoralugu, rock, pop, jazz-funkimillu akuleruussillutik nipilersortartut.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Pipa Sulullu Qaangiipput, atuakkiortoq Naja Rosing-Asvid
Naja Rosing-Asvidip meeqqanut atuakkiaa assiliartalik Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut innersuussaasimavoq.
Atuakkami assiliartalimmi pineqarput timmiaaraqatigiinni ilaqutariit marluk, tassanilu oqaatsit aamma inersimasut “uagut-ilissilu” isummat pigiliutiinnagaat akimorlugit meeqqat ikinngutigiilersinnaanerat oqaluttuarineqaroq .
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaat: Alanngut Killinganni (The edge of the Shadows)
Filmi ersinartulikkersaarut/pissanganartuliaq ”Alanngut Killinganni”, Malik Kleistimit allanneqarsimasoq ilitsersorneqarsimasorlu kalaallinit filimiliat siullersaattut Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit Filmiliortartunut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimavoq.
Filmi Malik Kleistip siullerpaamik filimiliaanut 2011-meersumut ”Qaqqat Alanngui”-nut nanginneruvoq.
Nunani Avannarlerni Siunnersoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaat: Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq
Oqaluttualiatut atuakkiaq Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga, Katrine Rasmussen Kielsenimit atuakkiarineqarsimasoq, suliaavoq arajutsisassaanngitsoq, oqaluttuatut takisuutut ingerlaannavissumik allassimasoq, illoqarfinnit nunaqarfinnillu takuneqarsinnaanatik pinngortitami inoqartoq pillugu kalaallit upperisaannik tunngaveqartoq.
Innersuussinerit taakku ajasoornartut Kalaallit Nunaanni Nunanilu Avannarlerni tamani tupinnaannartumik piginnaasaqarnerit aallussinerillu takutitsiffigaat. Oslo Operaenimi ulloq 31. oktoberimi pisussat malinnaaviginissaat qilanaaraagut, tassani ajugaasut nunani avannarlerni kulturikkut kingornussanut tapeeqataanertik pillugu nalliuttorsiutigineqassammata.
Innersuunneqarsimasut ataasiakkaat pillugit paasisaqarnerorusuttoqarpat atuartoqarsinnaavoq uani: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Paasissutissat:
· Niviaq Korneliussen 2021-mi Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpq: Oqaluttualiani “Naasuliardarpi” pillugu Uani atuarit
· 2018-imi Attumi piniartut aalisartullu Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarput. Uani atuarit
· 1996-imi ICC, Inuit Circumpolar Conference Nunani Avannarlerni Siunnersooqatigiit Avatangiisinut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarpoq. Uani atuarit
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)
Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Naturfortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut
Suialaa Arts Festival 2025-mut kingumut qiviarneq
Suialaa Arts Festival 2025 Nuummi ulluni 23.–26. oktober ingerlanneqarpoq. Festivali tassaavoq Kalaallit Nunaanni kulturilerinermik festivalit annersaat, taanna ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq. NAPA festivalimik tanngassimaarluni piginneqataavoq Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu. Ukioq manna festivalip Nuuk tamaat siaruarterfigisimavaa tusarnaartitsisoqarluni, qitinnermik isiginnaartitsisoqarluni, saqqummersitsisoqarluni, atuakkialerinermik aaqqissuisoqarluni, isumasiortoqarluni, workshoppertitsisoqarluni aamma eqqumiitsuliortunut isiginnaarianullu ataatsimut
Nunani Avannarlerni suleqateqarneq nipilersortartunut periarfissatsialaavoq
Nipilersoqatigiit Nuija NAPA-miit tapiiffigineqareerlutik immiussileruttorput. Nuijami nipilersortartoq Magnus Biilmann Trolle tamanna atatillugu nipilersoqatigiit pillugit oqaluttuarpoq nipilersortartunullu nutaanut siunnersuuteqarusuppoq. – NAPA piorsarsimassutsikkut aningaasaateqarfittut nunatsinni tapiiffiginissatsinnut periarfissatut uagutsinnut pitsaanerpaavoq, tassami NAPA-miit tapiiffigineqarnikkut ingerlariaqqissinnaagatta. Magnus Biilmann Trolle, Nuija-mi guitarertartoq erinarsortartorlu taama oqarpoq. NAPA 35.000 koruuninik Nuija tapiiffiginikuua, taamalillutik
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma