Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq
Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler.
Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq.
Isiginnaartitsissut Kujataani upernaaq 2021-mi assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq aamma Nuummi isiginnaartitsissutigineqarsimalluni, maannalu illoqarfinni Nuup avannaaniittuni isiginnaartitsissutigineqaqattaarluni.
Isiginnaartitsissut illoqarfinni Uummannaq, Qasigiannguit, Aasiaat, Qeqertarsuaq, Ilulissat, Sisimiut Maniitsumilu isiginnaarneqareerlunilu isiginaarneqarsinnaassaaq.
Angalaarneq
Nuummit timmisartorluta aallarpugut… aap timmisartut pingasut helikopterilu ataaseq ilaaffigalugit Uummannamukartussaavugut, tassanilu isiginnaartitseqqaartussaavugut. Uummannaq kusanartumik uummatitut ilusilimmik qaqqarsualik, kiisalu Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq ilisarisimaneqarluartoq. Qeqertaq qulaakkaangatsigu soorlu tassa uatsinnik qaaqqusisartoq. Qaamaneq qaqqakkut majuarpoq aamma illuatungaanut aqqaqqilluni. Illoqarfik sivingajaanik aqqusineqarpoq aamma sumi tamaani illoqarfimmi qaarsuniittunik qimmeqarluni.
Uummannaq assorsuaq kusanarpoq. Borgmesterip meeqqat angerlarsimaffianni pulaarpaatigut aamma illoqarfimmiunut kaffisoriartorpugut. Nerisassanillu mamangaartunik nukatsinneqarpugut oqaloqatiginnillutalu illartarluta.
Sapaat 3. oktober. Meeqqat angerlarsimaffiannit ungasinngitsumi hali inissisimavoq, tassani isiginnaartitsissaagut amma assiliat suliniummit saqqummersittakkagut saqqummersissavagut. Hali angivoq nuannerluinnarlunilu, piareersaavugullu. Isiginnaartitsisut takutitsiffissaat angivallaanngilaq, taamaattumik isiginnaartitsisartut aalaffissartik nalimmassarpaat, qulliillu isiginnaartitsiffissap angissusaanut naleqqussarneqarlutik. Inuit nal. 18.45 missaani takkussuutilerput, kisianni oqarsimavugut matut aatsaat nal. 19.15 ammarneqarumaartut, qujanartumillu inuppassuit Rasmus Lyberthip, Gukki Nukap, Jokke Rosingip aamma Paarma Brandtip qalipagaat assilisaallu isinnginnerminni isiginnaaqqaarsinnaavaat, taakkumi paarlersuarmi saqqummersissimavagut.
Nal. 19.30 qaangilaaraa inuit suli takkussuupput. Issiaviit 300-t missaat inissinneqarsimapput, kisianni suli amigarlutik – qujanartumilli hali takisuunik issiaveqarpoq inuillu inissipput. Isiginnaariat 375-it missaasa isiginnaartitsissut takuaat. Uatsinnut tamanut pingaaruteqarpoq kikkut tamarmik inissaqarnissaat. Aamma upalungaarsimasut ilaapput. Isiginnaartitsissut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngavoq, aamma asanninnermut neriuuteqarnermullu tunngalluni.. taamaattumik ilaat sakkortuumik qisuariaannaapput.
Taamaattumik Killiliisap/Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup suleqatigilluarnerat pitsaasoq una ingerlanneqarpoq. Kujataaneereeratta arlallit oqaloqatiginnikkiartorsimapput – taamaattumik kingusinnerusukkut upalungaarsimasoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Nalunngilarput isiginnaartitsissut sakkortusoq, aamma amerlanernut ajorunnaariartornertut pissuseqarsinnaasoq aamma kusanarluinnartuulluni. Isiginnaartitsineq aqqutigalugu oqallisigeqqusaanngitsut kipitsikkusuppagut, inuillu ikiorneqalersillugillu oqaloqatigiitsilersikkusuppagut. Kisianni inuit ilaat oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsipput, inuillu amerlanerit sassarlutik oqaluttuarsinnaalernissaminnik pisariaqartitsillutik, inuillu katsorsaasunut oqaluttuarsinnaalersinnaasut amerliartornerannut ikiorneqarsinnaalernerannut ikiuutaasinnaagutta aamma nuannaarutigaarput. Eqqumiitsuliorneq pitsaasoq aamma qaammarsaanermut ineriartortitsinermullu atorneqarsinnaavoq.
Unnuk ingerlalluarpoq, inuillu nikuillutik ersaattaallutik. Tassa nuanneq. Anersaajallaqqavugut, maannalu isiginnaartitseqattaarnerpassuassagut aallartippagut. Borgmesteri sulisuilu nuannaarput, sulisuisalu ilaasa ornippaanga pakkullungalu, oqarfigaangalu tunissutaasoq.
Kingorna Facebookikkut ima allassimavoq: ”Asasakka inoqatit. Unnummut Uummannami isiginnaartitsissut takutinneqartoq isiginnaarpara. Isiginnaartitsissummi kinguaassiutitigut atornerluineq aamma atornerlunneqarsimalluni misigissutsit pinngortartut tamarmik isiginnaartitsissutigineqarput.
Meeqqat misigissusaat, niviarsiaqqat misigissusaat, nukappiaqqat misigissusaat, angajoqqaat misigissusaat, atornerluisup misigissusai. Atornerluinermik ajornartorsiutit nunatsinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput, unitsittariaqarpullu. Uani isiginnaartitsinermi aqqutissiuisoqarpoq. Neriuppunga aggerlusi isiginnaartitsissut illoqarfissinnut annguppat isiginnaariassagissi. Atornerluinerit taamaatitinneqartariaqarput.”
Kujataani – aamma Nuummi sakkortuumik qisuariartoqartarpoq, aamma nuannaartorpassuullutik qisuariartarput. Nuannerluinnarpoq isiginnaartitsissut amerlasuunut annguttarmat.
Meeqqat angerlarsimaffianni nuannersumik naggataarpugut, uangalu eqqarsarpunga inuit qanoq ajunngitsigisut amerlasuut naapissimagigut. Aali siullerpaamik isiginnaartitsiffitsinni.
Aqagu Qasigianngualiassaagut. Angalaarneq pitsaasumk aallartippoq aamma isiginnaariartussat tulliinut isiginnaartitsinissarput qilanaarilereerparput.
Hanne Trap Friis / Isiginnaartitsisarfimmi pisortaq.
Isiginnaartitsisarfiup pisortaa Hanne Trap Friis
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
New Arctic Kitchen – Issittumi najukkani nerisassat nutaaliorfigalugit
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa New Arctic Kitchen, nerisassat takornariallu pillugit suliniut tapersersorsimavaat, tassani Issittumi najukkani igaassat pisariitsumik mamarunarsarlugit takornarianut neqeroorfigineqartarput. Tamanna piviusunngorsimavoq Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat aqqutigalugu. New Arctic Kitchenip siunertaraa ileqqutoqqat malillugit neqinik aamma aalisakkanik nerisassiassanik, Issittumi najukkani pisiniarfigisartakkat, takornarialerisartut aamma igasut takornarialerinermik inuussutissarsiutillit
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartarfik atulersinneqartoq!
Kalaallit Nunaata puljeap ingerlanneqarneranut akisussaaffik tigummaguli NAPA-p aamma Ilisimatusarfiup Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut nittartagaq amma qinnuteqartarfik atulersippaat. Taamaalilluni suliniutit Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermik ukkatarinnittut maanna puljeamut qinnuteqarsinnaalerput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmik Kalaallit Nunaat ingerlatsinermik akisussaalissasoq 2. november 2021 naggataarutaasumik aalajangerneqarmalli NAPA aamma Ilisimatusarfik nittartakkap qinnuteqartarfiullu naammassinissaat ulapputigisimavaat. Taamaattumik assut
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Isiginnaartitsineq
Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, isiginnaartitsisarfimmi ilinniartitaanermut akisussaasoq Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarnerup qanoq pingaaruteqartigissusaa pillugu oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani I Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut