Inuit aamma Sámi inuusuttaasaa siunissami suleqatigiinnerulissapput
Issittormiut akornanni inuusuttut misilittakkaminnik avitseqatigiipput suleqatigiilerlutillu, ataatsimoorfiusumik aamma siunissaminnik namminneq aqutsiffiulersumik
Suliniut, Naapitta – Let´s meet! Septemberimi weekendimi siullermi ingerlanneqarpoq, tassani kalaallit saamillu inuusuttai Nuummi naapeqatigiipput Inuit aamma saamit kulturianni assigiinngissutsit assigiissutsillu misissorlugit. Weekendimi assigiinngitsunik sammisaqarput pulaartarlutillu kiisalu workshoppertoqarpoq saqqummiussisoqarlunilu, inuusuttunik siunissami suliniuteqarnissaannut aamma kulturit akornanni ataatsimoorfiusunik isummersortitsiffiusunik. Inuusuttut kulturitik aallaavigalugit nammineq siunissartik oqaluuseraat aamma Nunat Avannarlerni nunat akornanni isiginneriaatsit misigisassarsiorfiginissaat assut alapernaaffigisimallugit.
Uanga Inuit ilisimasaqarfigisimavakka, kisianni assuunngitsoq. Naapitta soqutiginarlunilu ilisimasaqartitsilersimavoq. Paasisimavarput inuit assigiinngitsut ajornartorsiutit pillugit qanoq assigiinngitsigisunik isiginneriaaseqarnersut. Isumaqarpunga immitsinnut ikiorniarluta assut iliuuseqarsinnaalluta – Niila Juhán, Naapittami peqataasoq aamma peqatigiiffimmi Finnish Sámi Youth, Helsinkimi suleqataasartoq.
Naak assigiinngitsunik kulturillit isiginneriaasii assigiinngikkaluartut, inuusuttut nunap inooqaavisut assigiissutsit aamma imminnut immikkut ittumik paaseqatigiinneq misigisimavaat. Arsarnerit pillugit oqaluttuaniit nunallu inoqqaavinut naalakkersuinikkut qitiusumik pissaaneqarfiit inuunermi atugassarititaasunik eqqarsartariaatsinillu sinaakkusersuerusuttut.
Naak immitsinnut ungasikkaluarluta, unammisagut assigiipput. Nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit ilinniagaqartitsinerulertoqartariaqaraluarpoq, taama isumaqarpunga. – Qillaq Olsen, Naapittami peqataasoq aamma Sipineq+ Nuumi siuttuusoq.
Taama kulturikkut avitseqatigiinnissaq sivisuumik pisariaqartinneqarsimavoq, tassami Sámi aamma Inuit imminnit assut ilinniarfigisinnaammata. Taamaaattumik peqataasut Naapitta aqqutigalugu naapinnissartik assut nuannaarutigisimavaat. Qillap erseqqissaatigaa Inuit ajornartorsiutaat sukkanerusmik naleqqunnerusumillu aaqqiiffigineqartarsimasinnaagaluartut, siusinnerusukkut imminnit paasisaqarfigalutik ilinniarfigisimagaluarunik.
Taama kulturikkut avitseqatigiinneq siunnerusukkut pisimasariaqaraluarpoq. Ullut tamaasa ajornartorsiutigut pillugit aaqqiissutissanik nassaarniarneq ajornannginnerusimassagaluarpoq. Immaqa sukkanerusumik pitsaanerusumilluunniit aaqqiivigineqarsimassagaluarput – Qillaq Olsen.
Eqimattat maanna instagramikkut imminnut malinaaffigipput oqaatigalugulu Naapitta taamaatippat attaveqatigiiginnarnissamut periarfissaqarluartoq. Inuusuttut taakku marluk imminnut ilisarilersimanerat Sámi aamma Inuit akornanni siunissami suliniuteqalernissamut periarfissiisimavoq.
Immitsinnut ukiup tulliani sápmi-pride aaqqissuunnissaanut ikioqatigiissinnaavugut. Ilassi peqataanissamut qaaqqunissaat nuannissagaluarpoq – Niila Juhán.
Ilumut, taama aamma uanga misigisimavunga, aappaagu sápmi-pridemut peqataarusuppunga. Uagut ukioq manna suliaqarsinnaasimanngilagut aningaasaliissutinik pisimannginnatta. Maanna ukiup tullissaanut pisussaq aaqqissuutilereersinnaavarput. Issittormiut tamaneersut nunap inoqqaavi peqataatikkusuppagut siunissaq pillugu peqatigiilluta immitsinnit ilinniarfiginiassagaatta – Qillaq Olsen.
Naapitta tassaavoq uku akornanni suleqatigiissutaasoq: Sorlak, Kalaallit Nunaanni, meeqqat inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat aamma Dansk Ungdoms Fællesråd aamma NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat. NAPA-mut pingaaruteqarpoq Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttut namminneq siunissaminnik nassuiaasersuinissaat tapersersussallugu. Naapitta suliniummut NORÐ ilaavoq, taanna nunani avannarlerni inuusuttut siunnersuisoqqatigiiffiisa suleqatigiissutigaat, Nunani Avannarlerni inuusuttut akornanni ataatsimuulerfiusunik pilersitsinissamik ukkataqartoq.
Assiliisoq: Aqqalu Augustussen.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqassaaq
Kulturimut tapiisarfimmut qinnuteqartunut NAPA-mi, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi sulisut juulimi aasaanerani sulinngiffeqassapput. Tamanna isumaqarpoq juulimi qinnnuteqaatinik suliarisinnaanngilavut. Suliniutit aggustimi septembarimiluunniit ingerlanneqassappat taava innersuutigaarput qinnuteqaatit kingusinnerpaamik juunip 15-ianni nassiunnissaa, taamaalilluni qinnuteqaatit juunimi suliarineqarsinnaaniassammata. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq tulliuttoq tassaavoq aggustip 15-iat. Qinnuteqaatisi tigunissaat qilanaaraarput aasarsiorluarisilu. Apeqquteqaruit
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Siunissamut ikaartarfik
Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA-p ukiorpaaluit inuusuttut namminneq ineriartorsinnaanissaannut periarfissanik tuniorartarsimavai. Periarfissat eqqumiitsuliornerminnaq atuutsinngillat, ilinniagaqarnermulli aamma attuummassuteqarlutik. Taamaammat NAPA ilinniartunutNuummi allaffeqarfitsinni praktikkersinnaanissamut periarfissiisarpoq. NAPA suliffeqarfiuvoq assigiingitsunik kulturimut tunngasunik suliaqartartoq. Anguniakkatta akornanniippoq, kalaallit nunallu avannarlermiut allat kulturilerisut inuunerannik ineriatortitseqataanissaq, tapiisarneq uummarissaanerlu, meeqqanut unuusuttunullu suliniutit salliutillugit.