Inuit aamma Sámi inuusuttaasaa siunissami suleqatigiinnerulissapput
Issittormiut akornanni inuusuttut misilittakkaminnik avitseqatigiipput suleqatigiilerlutillu, ataatsimoorfiusumik aamma siunissaminnik namminneq aqutsiffiulersumik
Suliniut, Naapitta – Let´s meet! Septemberimi weekendimi siullermi ingerlanneqarpoq, tassani kalaallit saamillu inuusuttai Nuummi naapeqatigiipput Inuit aamma saamit kulturianni assigiinngissutsit assigiissutsillu misissorlugit. Weekendimi assigiinngitsunik sammisaqarput pulaartarlutillu kiisalu workshoppertoqarpoq saqqummiussisoqarlunilu, inuusuttunik siunissami suliniuteqarnissaannut aamma kulturit akornanni ataatsimoorfiusunik isummersortitsiffiusunik. Inuusuttut kulturitik aallaavigalugit nammineq siunissartik oqaluuseraat aamma Nunat Avannarlerni nunat akornanni isiginneriaatsit misigisassarsiorfiginissaat assut alapernaaffigisimallugit.
Uanga Inuit ilisimasaqarfigisimavakka, kisianni assuunngitsoq. Naapitta soqutiginarlunilu ilisimasaqartitsilersimavoq. Paasisimavarput inuit assigiinngitsut ajornartorsiutit pillugit qanoq assigiinngitsigisunik isiginneriaaseqarnersut. Isumaqarpunga immitsinnut ikiorniarluta assut iliuuseqarsinnaalluta – Niila Juhán, Naapittami peqataasoq aamma peqatigiiffimmi Finnish Sámi Youth, Helsinkimi suleqataasartoq.
Naak assigiinngitsunik kulturillit isiginneriaasii assigiinngikkaluartut, inuusuttut nunap inooqaavisut assigiissutsit aamma imminnut immikkut ittumik paaseqatigiinneq misigisimavaat. Arsarnerit pillugit oqaluttuaniit nunallu inoqqaavinut naalakkersuinikkut qitiusumik pissaaneqarfiit inuunermi atugassarititaasunik eqqarsartariaatsinillu sinaakkusersuerusuttut.
Naak immitsinnut ungasikkaluarluta, unammisagut assigiipput. Nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit ilinniagaqartitsinerulertoqartariaqaraluarpoq, taama isumaqarpunga. – Qillaq Olsen, Naapittami peqataasoq aamma Sipineq+ Nuumi siuttuusoq.
Taama kulturikkut avitseqatigiinnissaq sivisuumik pisariaqartinneqarsimavoq, tassami Sámi aamma Inuit imminnit assut ilinniarfigisinnaammata. Taamaaattumik peqataasut Naapitta aqqutigalugu naapinnissartik assut nuannaarutigisimavaat. Qillap erseqqissaatigaa Inuit ajornartorsiutaat sukkanerusmik naleqqunnerusumillu aaqqiiffigineqartarsimasinnaagaluartut, siusinnerusukkut imminnit paasisaqarfigalutik ilinniarfigisimagaluarunik.
Taama kulturikkut avitseqatigiinneq siunnerusukkut pisimasariaqaraluarpoq. Ullut tamaasa ajornartorsiutigut pillugit aaqqiissutissanik nassaarniarneq ajornannginnerusimassagaluarpoq. Immaqa sukkanerusumik pitsaanerusumilluunniit aaqqiivigineqarsimassagaluarput – Qillaq Olsen.
Eqimattat maanna instagramikkut imminnut malinaaffigipput oqaatigalugulu Naapitta taamaatippat attaveqatigiiginnarnissamut periarfissaqarluartoq. Inuusuttut taakku marluk imminnut ilisarilersimanerat Sámi aamma Inuit akornanni siunissami suliniuteqalernissamut periarfissiisimavoq.
Immitsinnut ukiup tulliani sápmi-pride aaqqissuunnissaanut ikioqatigiissinnaavugut. Ilassi peqataanissamut qaaqqunissaat nuannissagaluarpoq – Niila Juhán.
Ilumut, taama aamma uanga misigisimavunga, aappaagu sápmi-pridemut peqataarusuppunga. Uagut ukioq manna suliaqarsinnaasimanngilagut aningaasaliissutinik pisimannginnatta. Maanna ukiup tullissaanut pisussaq aaqqissuutilereersinnaavarput. Issittormiut tamaneersut nunap inoqqaavi peqataatikkusuppagut siunissaq pillugu peqatigiilluta immitsinnit ilinniarfiginiassagaatta – Qillaq Olsen.
Naapitta tassaavoq uku akornanni suleqatigiissutaasoq: Sorlak, Kalaallit Nunaanni, meeqqat inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat aamma Dansk Ungdoms Fællesråd aamma NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat. NAPA-mut pingaaruteqarpoq Nunani Avannarlerni Issittumilu inuusuttut namminneq siunissaminnik nassuiaasersuinissaat tapersersussallugu. Naapitta suliniummut NORÐ ilaavoq, taanna nunani avannarlerni inuusuttut siunnersuisoqqatigiiffiisa suleqatigiissutigaat, Nunani Avannarlerni inuusuttut akornanni ataatsimuulerfiusunik pilersitsinissamik ukkataqartoq.
Assiliisoq: Aqqalu Augustussen.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput. Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq. Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma