Nunat Avannarliit Killiit Ulluat sisamanngorpat 23. September Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni aamma Islandimi taakku nunat avannarliit killiit 3-t akornanni kulturikkut suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa ersinnerulernissaalu suleqatigiiffigissavaat.
Nuummi NAPA marlunnik assiginngitsunik aaqqissuisimavoq. Siulleq tassavoq ilinniartitsisunik ataatsimeersuartitsineq qarasaasiakkut ilinniartitsissutit “Uagut tassa Nunat Avannarliit” nordeniskolen.org-ip ataaniniitut pillugit. Aappaattut aaqqissuussaq tassaavoq kikkunnut tamanut ammasoq ulequtalillu “Pinngortitarput, kinaassuserput”.
Ulloq aamma Savalimmiuni Islandimilu assigiinngitsutigut malunnartinneqassaaq. Islandimi Nordens hus Nunani Avannarlerni killerni immikkuullarissumik uleqatigiinneq pillugu ataatsimeersuartoqassaaq, kalaallit savalimmiormiullu Islandimiittut kiisalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiat peqatigalugit. Kingusinnerusukkut filmi SKÁLtakutinneqassaaq kingornalu taanna pillugu apeqquteqartorsinnaavoq.
NAPA-p aaqqissugai pisussat
Nal. 14-16 “Uagut tassa Nunat Avannarliit Killiit” – Angajullerni ilinniartitsisunut ataatsimeersuartitsineq
Ataatsimeersuarnermi qarasaasiakkut ilinniusiat “Uagut tassa Nunat Avannarliit Killiit” nordeniskolen.org-ip ataaniittut aallaavigineqasssapput, tassani kalaallisut, qallunaatut, inuiaqatigiilerinermi aamma inuttut ineriartornermi atuartitsissutit Angajullerni ilinniartitsisunut saaffiginnittuupput.
“Ilinniartitsissutini atuartut namminneq kinaassutsiminnik aamma nunani avannarlerni killerni allani atuartut kinaassusaannik paasisaqarnerunissaat siunertaavoq” oqarpopq NAPA-p pisortaa Anne Mette Gangsøy.
Ataatsimeersuarnermi saqqummiisoqassaaq, naatsunik filmiliaq takutinneqassalluni, eqimattakkaartumik sulisoqassaaq aamma nammineq eqqarsaatersortoqarluni. Ataatsimeersuarnerup ingerlanerani ilinniartitsisut 7.-10. klassinut ilinniusiat pillugit paasisaqarnerussapput. Aamma suliassartat atuartut isaannik isigalugit sammissavaat suliaralugillu, atuarfinni qarasaasiaq atorlugu atuartitsissutit nunanik avannarlernik killernik samminnittut atuartuutiminnut atuartitsissutiginnginneranni.
Piffissaq sumiiffissarlu: Katuami Inersuaaqqami, 23. september nal. 14.00-16.00.
Oqitsunik nerisassaqarumaarpoq. Nerisassanik inniminniinissaq eqqarsaatigalugu facebookikkut inniminniisoqarsinnaavoq.
Ataatsimeersuarneq NAPA-mit aamma Norden i Skolenimit aaqqissuunneqarpoq.
Unnukkut aaqqissuussineq
Nal. 18-21 “Pinngortitarput, kinaassuserput”
Aaqqissugaq akeqanngilaq aamma kikkulluunniit peqataasinaapput.
“Pinngortitarput, kinaassusserput”
Inuit ilaannut kinaassuseq sumiiffimmut attuumassuteqarpoq, allanullu oqaatsit oqaaserisagut kinaassutsitsinnut attuumassuteqarlutik. Ullumi Nunat Avannarliit Killiit ulluanni kinaassuseq pinngortitamut attuumassutilik misissuataassavarput. Pinngortitap Reykjavikimi, Tórshavnimi Nuummilu ulluinnarni inuunerput sunniiviginerusarpaa, Nunani Avannarlerni illoqarfissuarnut allanut Stockholmimut, Københavnimut Oslomullu naleqqiutissagaanni.
Pinngortitaqarata inuusinnaanngilagut, oqaluttuarisaanerullu ingerlanerani inuunermi atukkagut nassuiaasersortarpai. Kinaassuserput pinngortitamut qanoq atassuteqarpa? Ullumikkut pinngortitaq qanoq atortarparput tassunga ataqqinninneq annaanaveersaajutigalugu?
Pisussat
18.00 Ammaaneq, Naalakkersuisoq Peter P Olsen aamma NAPA-p pisortaa Anne Mette Gangsøy
18.10 Nordisk Koncertkor
18.15 ”Nunatsinni tuttunniartarneq: Oqaluttuarisaaneq kulturerpullu”, Angutinnguaq Olsen
18.45 Nunat Avannarlermioqatigiit, Kalaallit Nunaat
19.00 Unikkallarneq
19.15 Nordisk Koncertkor
19.20 ”Pinngortitaq, piniarneq inooriaaserlu, Peter, Laila aamma Arnaq Petersen Davidsen
19.50 ”Pinngortitaq pillugu oqaluttuara” oqaluttuarluni saqqummiineq. Eva Ritter aamma Jens Larsen , suliniummit Nordic Nature narratives aaqqissuussaq
20.50 Nordisk Koncertkor
Piffissaq sumiiffissarlu: Hans Lyngep Inersuaa, Katuaq, 23. september nal. 18.00-21.
Aaqqissuussineq akeqanngilaq aamma kikkulluunniit tikilluaqquneqarput.
Nunat Avannarliit Killiit ulluat Namminersorlutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqarsimavoq.
Nutaarsiassat allat
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi
Qimusseq // Glenn Gear aamma AneMarie Ottosen
NAPA-p juullerluarnissassinnut kissaateqarluta eqqumiitsuliaq ”Qimusseq”, isiginnaartunut eqqarsartaatsikkut eqqissisarnartoq, ingerlateqqipparput. Glenn Gear aamma AneMarie Ottosen qujaffigerusuppagut Suialaa Arts Festivalimi maannalu nittartagakkut tamanut takuneqarsinnaasumik suliaminnik avitseqataarusummata. Qimusseq titartagaavoq animationimik eqqumiitsuliaq, Glenn Gear (animation) aamma AneMarie Ottosen (manuskripti aamma oqaluttuarnera) qanimut suleqatigiillutik suliarineqarpoq. Eqqumiitsuliaq Suialaa Arts Festival 2025-mut
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut