“… angalaneq sulinerinnaanngilaq”

Ullut 16-it ingerlanerini NAPA-p paasissutissiisartui nunatta Avannaanut Nuummit Kullorsuarmu angalaarput. Angalanitsinni nunaqarfiit illoqarfiillu tikippagut (illoqarfik qimataasimasoq 1 ilanngullugu).

Taama isorartutigisumik angalalluni nuannersunik tupinnartunillu misigisaqarpugut.

Angalanitsinni ullut pingajussaani tupinnartumik takusassaqarluta iterpugut. Umiarsuaaraq ’TULU’ immami sikoqaqisukkoorluni ingerlaarpoq, siunitsinnilu siku iigartartoq nuivoq.

Pujoqarmat iigartartup qulaata-tungaa kisiat takusinnaavarput, kisianni tassamersuaq – iigartartoq Eqi aapanna portoqaluni ippoq. Arritsumik qanilliartornitsinni pujoq qangattariaqartorpoq. Iigartartup qalipaatai, quppai ammanerilu ersilerput. Iigartartullu qaavata killavaartup tupinnaqisup sermeq sikulu uniffeqarani ingerlaartuusoq uatsinnut uppernarsisippaa.

Taava nipit tusaalerpagut.

Qannguluppalussuit soorlu tassa aavariat seqqortarnerisut nipillit iigartartup avataani nunamut tupinnartumut akisuapput. Qanngulunnerit sermip imarmut nakkaanerinik kinguneqartarput, imarlu aalalersarluni. Timmiarpassuit tingisarput taakkulu isigalugit iigartartoq qanoq angitiginersoq paasivarput.

Tupinnaannartumik isigisaq nalissaqanngitsoq.

***

 

Akunneq ataaseq qaangiummat ingerlaqqippugut, Vaigat ingerlaarfipput sikunik serminillu ulikkaarpoq. Pilersaarupput malillugu ullumi Qullissiartussaasimagaluarpugut, kisianni tamanna qujanartumik allanngortinneqarpoq. Pilersaarut malissimagaluarutsigu Qullissat qanillisimassanngikkaluarpagut.

Ilulissat sikorpassuillu ikerasammiittut ingerlaarnerput arriillisippaa, kisianni eqqamasassilluta. Umiarsuup sikumik aqqusaartuisup nipaa, naajat eqqatsinni qarlorlutik timmioraartut, mannalu seqinnarissuaq.

Piffissaq sivisunngitsoq qaangiummat ulloqeqqa’ siorfissanngorpoq.

Ikerasaap Saattullu akornanni innaq timmissat inaat
Qeqertarsuup Tunuanit Vaigatikkoorluta Uummannamukarpugut nunaqarfiinullu, Ikerasammiillu Saattuliarnitsinni innaq timmissat inaat sivisuallaanngitsumik uniffigillatsiarparput.

Innaq timmissat inaat timmissat quppaattut aamma taaneqarsinnaagaluarpoq. Qaqqat innaat marluk timmissat erniorfii portoqaat. Portungaaramik ulloq taanna nuui putserput, putsullu ilaatigut takuneqarsinnaalaarlutik.

Neqi nerineqarsinnaanngilaq
Sornoromi tupinnalaartumik takusaqarpugut. Talittarfiup eqqaani qipoqqap ilaannaa pilanneqarsimasoq takusinnaavarput. Nunaqarfimmut niugatta amerlasuut ornippaat assiliniarlugu. Oqaluttuunneqarpugut qipoqqaq aarlunnit saassunneqarsimalluni ikilerneqarsimasoq, kingornalu Sornorup kangerliumanertaanut qimaalluni ingerlaarsimasoq.

Nunaqarfimmi piniartut toqussimavaat sissamukaallugulu, kisianni paasisimavaat neqaa nerineqarsinnaanngitsoq ajortissimammat.

Qimmilli nerukkaatissaanik piiaariarlutik sinnera unitsiinnarsimavaat.

Akunnerit marluk missaanni Sornoromiippugut, aallalerlutalu takuarput arferup sinnera qanoq ililluni peerneqartoq. Sarpiata tungaasigut allunaasamik qileriarlugu imarmut angallateqqaamik kalinneqarpoq. Angallatip arferup toqungasup timaa imarmut kalinneqartoq isiginnaarparput kingornagullu immap naqqanut kivivoq, immap naqqani uumasorpassuarnit nerineqarsinnaalerluni.

Silaannarmi maskina
”Umiarsuup nakorsaa” Michael Krogsgaard, umiarsuup nakorsarinngisaa, kisianni ilaaqaterput angalanissaminut drone nassarsimavaa, tassamigooq ”taamaattoq atorlugu assiliinissaq nuannerunarmat”. Drone nutaajuvoq, umiarsuarmilu aatsaat puiarneqarluni. Kisianni smartphoneqanngilaq, dronemulli atortariaqarluni.

Taamaattumik Michael Maasilu (praktikkertorput) isumaqatigiipput Maasip oqarasuaataa atorsinnaallugu, Maasip drone ingerlassinnaappagu.

Atortoq eqqmiikkajaartoq pingasoriarluni atorneqarluni silaannarmiippoq, Sornoromi, Kangersuatsiaami Qullissanilu.

Assilisat assut nuannerluinnarput. Sammivinnit uagut nammineq angusinnaanngisatsinnit assilisat erseqqaarilluinnartut dronep atorsinnaaneranut periarfissat pillugit paasisitsipput, Maasimilu nammineq pisaarnissamut pilerisitsilerluni (Maasi nammineq oqarnera malillugu elektronikkimik teknikkimillu siusinnerusukkut soqutigisaqartorsuusimanngilaq).

Kalaallit Nunaata sinerissap avataani imartaani savimineq containeri  

Immaq qatsungasuaannanngilaq. Angalanitta aallaqaata-tungaani, Nuuummit Ilulissiarnitsinni malissuit qaartarnerat naamagittarfigisariaqarpagut, angalanittalu naggataata-tungaani, Maniitsumit Nuummut mallerneruvoq.

Malissuit umiarsuup saavata-tungaanit saneraanut qaartarput, portungaaramillu killingusaaq ersigunnaartarluni. Qilak qulisimasoq kisiat takusarparput, taavali killingusaaq takoriarlugu imarsuaq kisiat isigilersarlutigu. Killingusaaq nueqqeriarluni tammaqqittartutut isikkoqaqattaarpoq, taamalu akunnerit 20-t missaanni ingerlaarpugut.

Ullut tamaasa angalanerput nuannerluinnartuuvoq, uninnissaanik kissaateqarnanngitsoq. Seqineq paffa paffa, imarlu qatsungaffaarittarpoq. Umiarusaaqqap qaavani issiarusaarluta aliannaarsartarpugut, iluliarparujussuit isiginnaarlugit (iluliarsuarmi ataatsimi puttaqut avatsitsisarfik qaavanut pisimasoq ingerlaarpoq) aamma arferit nunatta imartaani ingerlaartut takussaappuut.

 

Avitseqatigiuk

Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kalaallit inuusuttut marluk Nunat Avannarlermiut inuusuttaannik allanik naapitsisisut

Assimi takuneqarsinnaapput Karen Olsen-Lyberth, Sorlak, savalimmiormiu Sanna Nolsøe-Djurhuus aamma Nina Titussen, Sukorseq. Assiliisoq: Morten Rude Nunat Avannerlermiut tamat inuusuttaannit peqataaffigineqartumik Ungetræningimi ullut 1.-3. oktober 2021 ingerlanneqartumi kalaallit inuusuttut marluk Sorlammit Sukorsimillu  peqataasimapput. Inuusuttut 50-it nunani avannarlerni arfineq pingasuneersut Københavnip eqqaani qeqertami ungdomsøenimiissimapput, nunat akornanni suliniutinik

Atuarnerugit »
wiping the ice cream off your face
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”

Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa

Atuarnerugit »
Nordiske Naturfortællinger © pixabay
Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)

Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Natur­fortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik   sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut

Atuarnerugit »
Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik

Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit.  Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni

Atuarnerugit »
NAPA-mit nutaarsiassat kingulliit