“… angalaneq sulinerinnaanngilaq”

Ullut 16-it ingerlanerini NAPA-p paasissutissiisartui nunatta Avannaanut Nuummit Kullorsuarmu angalaarput. Angalanitsinni nunaqarfiit illoqarfiillu tikippagut (illoqarfik qimataasimasoq 1 ilanngullugu).

Taama isorartutigisumik angalalluni nuannersunik tupinnartunillu misigisaqarpugut.

Angalanitsinni ullut pingajussaani tupinnartumik takusassaqarluta iterpugut. Umiarsuaaraq ’TULU’ immami sikoqaqisukkoorluni ingerlaarpoq, siunitsinnilu siku iigartartoq nuivoq.

Pujoqarmat iigartartup qulaata-tungaa kisiat takusinnaavarput, kisianni tassamersuaq – iigartartoq Eqi aapanna portoqaluni ippoq. Arritsumik qanilliartornitsinni pujoq qangattariaqartorpoq. Iigartartup qalipaatai, quppai ammanerilu ersilerput. Iigartartullu qaavata killavaartup tupinnaqisup sermeq sikulu uniffeqarani ingerlaartuusoq uatsinnut uppernarsisippaa.

Taava nipit tusaalerpagut.

Qannguluppalussuit soorlu tassa aavariat seqqortarnerisut nipillit iigartartup avataani nunamut tupinnartumut akisuapput. Qanngulunnerit sermip imarmut nakkaanerinik kinguneqartarput, imarlu aalalersarluni. Timmiarpassuit tingisarput taakkulu isigalugit iigartartoq qanoq angitiginersoq paasivarput.

Tupinnaannartumik isigisaq nalissaqanngitsoq.

***

 

Akunneq ataaseq qaangiummat ingerlaqqippugut, Vaigat ingerlaarfipput sikunik serminillu ulikkaarpoq. Pilersaarupput malillugu ullumi Qullissiartussaasimagaluarpugut, kisianni tamanna qujanartumik allanngortinneqarpoq. Pilersaarut malissimagaluarutsigu Qullissat qanillisimassanngikkaluarpagut.

Ilulissat sikorpassuillu ikerasammiittut ingerlaarnerput arriillisippaa, kisianni eqqamasassilluta. Umiarsuup sikumik aqqusaartuisup nipaa, naajat eqqatsinni qarlorlutik timmioraartut, mannalu seqinnarissuaq.

Piffissaq sivisunngitsoq qaangiummat ulloqeqqa’ siorfissanngorpoq.

Ikerasaap Saattullu akornanni innaq timmissat inaat
Qeqertarsuup Tunuanit Vaigatikkoorluta Uummannamukarpugut nunaqarfiinullu, Ikerasammiillu Saattuliarnitsinni innaq timmissat inaat sivisuallaanngitsumik uniffigillatsiarparput.

Innaq timmissat inaat timmissat quppaattut aamma taaneqarsinnaagaluarpoq. Qaqqat innaat marluk timmissat erniorfii portoqaat. Portungaaramik ulloq taanna nuui putserput, putsullu ilaatigut takuneqarsinnaalaarlutik.

Neqi nerineqarsinnaanngilaq
Sornoromi tupinnalaartumik takusaqarpugut. Talittarfiup eqqaani qipoqqap ilaannaa pilanneqarsimasoq takusinnaavarput. Nunaqarfimmut niugatta amerlasuut ornippaat assiliniarlugu. Oqaluttuunneqarpugut qipoqqaq aarlunnit saassunneqarsimalluni ikilerneqarsimasoq, kingornalu Sornorup kangerliumanertaanut qimaalluni ingerlaarsimasoq.

Nunaqarfimmi piniartut toqussimavaat sissamukaallugulu, kisianni paasisimavaat neqaa nerineqarsinnaanngitsoq ajortissimammat.

Qimmilli nerukkaatissaanik piiaariarlutik sinnera unitsiinnarsimavaat.

Akunnerit marluk missaanni Sornoromiippugut, aallalerlutalu takuarput arferup sinnera qanoq ililluni peerneqartoq. Sarpiata tungaasigut allunaasamik qileriarlugu imarmut angallateqqaamik kalinneqarpoq. Angallatip arferup toqungasup timaa imarmut kalinneqartoq isiginnaarparput kingornagullu immap naqqanut kivivoq, immap naqqani uumasorpassuarnit nerineqarsinnaalerluni.

Silaannarmi maskina
”Umiarsuup nakorsaa” Michael Krogsgaard, umiarsuup nakorsarinngisaa, kisianni ilaaqaterput angalanissaminut drone nassarsimavaa, tassamigooq ”taamaattoq atorlugu assiliinissaq nuannerunarmat”. Drone nutaajuvoq, umiarsuarmilu aatsaat puiarneqarluni. Kisianni smartphoneqanngilaq, dronemulli atortariaqarluni.

Taamaattumik Michael Maasilu (praktikkertorput) isumaqatigiipput Maasip oqarasuaataa atorsinnaallugu, Maasip drone ingerlassinnaappagu.

Atortoq eqqmiikkajaartoq pingasoriarluni atorneqarluni silaannarmiippoq, Sornoromi, Kangersuatsiaami Qullissanilu.

Assilisat assut nuannerluinnarput. Sammivinnit uagut nammineq angusinnaanngisatsinnit assilisat erseqqaarilluinnartut dronep atorsinnaaneranut periarfissat pillugit paasisitsipput, Maasimilu nammineq pisaarnissamut pilerisitsilerluni (Maasi nammineq oqarnera malillugu elektronikkimik teknikkimillu siusinnerusukkut soqutigisaqartorsuusimanngilaq).

Kalaallit Nunaata sinerissap avataani imartaani savimineq containeri  

Immaq qatsungasuaannanngilaq. Angalanitta aallaqaata-tungaani, Nuuummit Ilulissiarnitsinni malissuit qaartarnerat naamagittarfigisariaqarpagut, angalanittalu naggataata-tungaani, Maniitsumit Nuummut mallerneruvoq.

Malissuit umiarsuup saavata-tungaanit saneraanut qaartarput, portungaaramillu killingusaaq ersigunnaartarluni. Qilak qulisimasoq kisiat takusarparput, taavali killingusaaq takoriarlugu imarsuaq kisiat isigilersarlutigu. Killingusaaq nueqqeriarluni tammaqqittartutut isikkoqaqattaarpoq, taamalu akunnerit 20-t missaanni ingerlaarpugut.

Ullut tamaasa angalanerput nuannerluinnartuuvoq, uninnissaanik kissaateqarnanngitsoq. Seqineq paffa paffa, imarlu qatsungaffaarittarpoq. Umiarusaaqqap qaavani issiarusaarluta aliannaarsartarpugut, iluliarparujussuit isiginnaarlugit (iluliarsuarmi ataatsimi puttaqut avatsitsisarfik qaavanut pisimasoq ingerlaarpoq) aamma arferit nunatta imartaani ingerlaartut takussaappuut.

 

Avitseqatigiuk

Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Video om Hans-Ole Amossen
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut

Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit

Atuarnerugit »
Nunat Avannarliit Killiit Ulluat 2021

Nunat Avannarliit Killiit Ulluat sisamanngorpat 23. September Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni aamma Islandimi taakku nunat avannarliit killiit 3-t akornanni kulturikkut suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa ersinnerulernissaalu suleqatigiiffigissavaat.   Nuummi NAPA marlunnik assiginngitsunik aaqqissuisimavoq. Siulleq tassavoq ilinniartitsisunik ataatsimeersuartitsineq  qarasaasiakkut ilinniartitsissutit  “Uagut tassa Nunat Avannarliit” nordeniskolen.org-ip ataaniniitut pillugit. Aappaattut aaqqissuussaq tassaavoq

Atuarnerugit »
Åbning af Nuuk Snow Festival
Nuummi Apummik ilusilersuineq 2021 ammarpoq

Nuummi Apummik ilusilersuineq 2021 ullumi sisamanngorneq 4. marts nal. 10 ammarpoq, sapaatiuppallu 7. marts tungaanut ingerlanneqassalluni. Holdit 8-t Nuummeersut Nuutoqqami aputit issoqqaarissut ulluni 4-ni suliarissavaat, sapaatiuppallu ualikkut nal. 14 ajugaasunik akissarsititsisoqassaaqi. Holdit ikittuinnaat peqataasinnaanerat pissutigalugu ukioq manna ilusilersukkanut piumasaqaatit atuutinngillat, tassaasut ilisarnanngitsuliat aamma piviusorsiorpalaartumik ilusilersuineq.

Atuarnerugit »
Unison Strings øver
Nunatsinni agiartartut Nunat Avannarlermiut

Nunanit Avannarlernit agiartartut, Unison Strings nunatsinni workshoppertitsillutillu tusarnaartitsisarsimapput – NAPAp kulturimut tapiisarfianit taperneqarlutik. 2014-imiilli agiarnermik festivalip Unison Strings Festival – Greenland, ukiut tamaasa nunanit avannarlermiunit nipilersortartut kalaallit, savalimmiormiut, islandimiut qallunaallu agiarnermik ilinniartut aamma inuuniutigalugu agiartartut ulluni 10-ni Kalaallit Nunaanni sungiusarnertalimmut tusarnaartitsinertalimmullu festivalimut qaaqqusarpai. 2018-imi festivali

Atuarnerugit »
NAPA-mit nutaarsiassat kingulliit