Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq

Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit.

NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai.

Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut.

Ilisarititsineq

Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit pikkorissullu ukiuni kingullerni amerliartuinnarput, taamaattumillu nunatsinni filmiliortartut akornanni suleqatigiinneq naammagisimaarnartoq filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqarpoq.

Nunarput nunanit allanit sorpassuartigut soqutigineqaleraluttuinnarpoq, aamma filmiliornerup silarsua eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik nunarput maanna taama soqutigineqartigitillugu filmiliortartut politikkikkut tapersersorneqarnerusariaqartut filmiliornermik misilittagartooq Pipaluk K. Jørgensen isumaqarpoq.

Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu pingaarnerit eqikkarnerat. Pipaluk K. Jørgensenimik aamma Marc Fussing Rosbachimik oqaloqateqarneq ataani isiginnaarsinnaavat tusarnaarluguluunniit.

Malugiuk: Pipaluk K. Jørgensen qallunaatut oqaluppoq aamma Marc Fussing Rosbach kalaallisut oqalulluni.

Pipaluk K. Jørgensen:

  • Maanna piffissami filimiliortartut ingerlalluaqaat, inuppassuit filmiliornermik soqutigisaqarmata. Oqaluttuarpassuit oqaluttuarineqarusuttut.
  • Kinguaariiaanit inuusunnerusunit nutaanik sammisaqarusunneq malunnarpoq, taakku filmiliorneq atorlugu imminnut paasitikkusupput.
  • Nunat tamalaat akornannit Kalallit Nunaannut soqutiginninnerup kinguneratut nammineq oqaluttuanik oqaluttuarusunneq annertusiartorpoq.
  • Filmit kulturimut aamma sumiiffimmi inuiaqatigiinnut ullumikkut kinguaariaallu tulliinut pitsaasumik sunniuteqarsinnaapput.
  • Pipaluk K. Jørgensen isumaqarpoq, eqqumiitsuliortut kulturilerisullu pitsaanerusumik inuiaqatigiinnit nersualaarneqartariaqaraluartut. Filmiliortarnerup iluani immitsinnut nersualaarinninnissarput pikkoriffigaarput, kisianni avataanit akuerineqarnissaq nersualaarneqarnissarlu amigaataasarlutik.
  • Filmiliornerup inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit allat tapersersueqataaffigisinnaavai. Assersuutigalugu mersortarfiup filimiliornermi atisat atugassat suliarisinaavai.
  • Kalaallit Nunaanni filmiliornermik institutimik ineriartortitsinissamut amerlanernik aningaasanik pisariaqartitsisoqarpoq.

Marc Fussing Rosbach:

  • Ullumikkut filmiliortartut ingerlalluarput, naliliivoq Marc Fussing Rosbach, tassami filmiliortartut pikkorissut amerlanerujuartuinnarput.
  • Nunami maani filmiliortartut suleqatigiinnissaannut periarfissat amerlanerulersimapput. Filminik assiliisartut nipilerisullu amerlisimapput, taakkulu filmiliortunit suleqatiserineqartarlutik.
  • Filmiliat takinngitsut aamma filmit allat suliarineqartartut pitsaassutsikkut pitsaapput.
  • Nunami maani filmiliortartut aamma pitsaasunik misilittagaqalersinnaapput, nunanit allanit filmiliortitsisartut angisuut Kalaallit Nunaannukaraangata.
  • Nunat tamalaanit soqutiginninnerujussuaq ilutigalugu aamma Canadamit Issittormiunit naggueqatitsinnik aamma Norgemi Saaminik suleqateqarnissamut periarfissaqarpoq, assersuutigalugu nunat inoqqaavi pillugit oqaluttuat oqaluttuarineqarsinnaallutik.
  • Marcip neriuutigaa siunissami filmiliortitsisarfiit annerusumik aningaasaliiffigineqartalerumaartut, filimiliat pitsaassusaat pitsanngorneruniassammata.

Filmiliornermik nioqqutissiorneq filmiliortartunit tunniusimalluinnartunit ingerlanneqarpoq

Kalaallit Nunaanni filmiliornermik nioqqutissiorneq annikikannerpoq, aamma ukiut tamaasa killilimmik filmiliortoqartarluni. Kalaallit Nunaanni filmiliarineqartartut amerlanersai kalaallisuujupput aamma tamatigut Kalaallit Nunaanni kulturi inooriaaserlu immikkut ittut tunngavigalugit sammisat oqaluttuallu sammikkajuttarlugit. Inuiannguuvugut amerlanngitsut, taamaalillunilu filmiliornermik nioqqutissiornerup annertuup tapersersornissaa ajornakusoorluni, kisianni tunniusimalluinnartunik arlalinnik filmiliortartoqarpugut filmiliornermullu kattuffeqarluta, taakkua filmiliornermik nioqqutissiornerup siuarsaaffiginissaa ineriartortinnissaalu sulissutigaat.

Tamatuma saniatigut silap pissusia sakkortuvoq aamma tamatuma ungasissumi filmiliortarneq ajornakusoornerutittarpaa, akisunerutillugu aamma piffissaq annertunerusoq atorneqartariaqartarluni. Taamaattorli taama unammilligassaqaraluartoq nunamit isiginneriaatsit oqaluttuallu immikkut ittut pillugit akuersaarneq qujassutiginninnerlu annertusiartuinnarsimapput.

Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni filmiliornermik nioqqutissiornerup ineriartornerata siuarsaagivineqarnissaa Namminersorlutik Oqartussat suliniuteqarfiillu allat tapiisarnerisigut sulissutigineqarpoq, matumani Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-mit aamma nunani avannarlerni allanit kulturilerinermik suliffeqarfinnit, kiisalu nunat tamalaat akornanni filmfestivalinut filminillu niuerfinnut peqtaasarnissamut tapiisarnikkut.

Ukiuni kingullerni filmit pisimasuinnik tunngavillit aamma filmiliat takinngitsut ikittut filmiliarineqarsimapput aamma nunat tamalaat akornannit nersornaatisisarsimallutik, taamaalilluni kalaallit assilissanik uumassusilittut aalasunik sarsuatitsivia ilippanaateqartoq takutinneqarpoq, aamma Issittormiut allaanerusumik qanoq ittuussusaannik , kulturiannik, nunaannik inuttaanillu takutitsisinnaalluni.

Tamatuma nassatarisaatut nunat tamalaat Kalaallit Nunaanni nutaanik filmiliortarnissamut soqutiginnilersimapput, tamannalu sumiiffimmi filmiliortartut iluaqutigisinnaavaat.

Pipaluk K. Jørgensenip filmiliornermik nioqqutissiorfik Panorama pigivaa, aamma ukiuni arlaqalersuni og Nuuk International Film Festivalimut pisortaasarsimavoq.

Pinngorartitsilluni filmiliortartoq, Marc Fussing Rosbach kalaallit filmiliortartut silarsuaanni maligassiuisuuvoq. Nammineq sci-fi filmiliortarpoq isigisanut sunniutit atorlugit.

PAASISSUTISSAT

Nunani Avannarlerni kulturi pillugu kalaallisut oqaloqateqarnerit suliarineqarnerat suliniummut Nordic Talks’imut atatillugu Nordisk Kulturfondimit taperneqarput.

Kalaallit eqqumiitsuliortut silarsuaanni suleriaatsit pillugit nutaanik oqaloqatiginneriaatsinik ineriartortitsinissamullu isumassarsisitsinissamik isummersuinissaq siunertaavoq. Sumiiffimmi, nunami namminermi aamma nunani avannarlerni nutaamik ineriartortinneqartumik oqallinnermut sunniinissaq siunertaavoq – kisianni pingaarnerusumik Kalaallit Nunaannit issittormiut isiginnittariaasiannik eqqartuiffiuvoq. Eqqumiitsuliortut, kulturilerisut aamma kulturi pillugu politikerit eqqumiitsuliornermi atugassarititaasut aamma Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu politikkimik oqallisiginnissapput.

Neriuutigineqarpoq nunat avannarliit allat aamma Kalaallit Nunaat peqatigalugu nutaanik oqaloqatiginneriaatsinut suleqatigeeriaatsinullu isumassarsitinneqassasut.

Oqaloqatigiinnerit uku Nuuk Nordisk Kulturfestival 2023-p ingerlanneqarnerani oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaannut tunngaviliissapput.

 

Ingerlateqqiguk

Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
omslag til bogen Tarnima Nammatai
Tarnima nammatai

Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut

Atuarnerugit »
En dukke på en trone, med monke ved hendes side i et mørkt belyst scene
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq

Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara

Atuarnerugit »
NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa

Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput. Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq. – Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu

Atuarnerugit »
borgere i nuuk center til åbningen af nuuk nordisk kulturfestival 2021
NNK 25.-28. maj piareersarneqalereerpoq

Nuuk Nordisk Kulturfestival 2021 anersaartorfiullunilu siunissamut qaamanerusumut tikkuussisutullusooq issimavoq. Eqqumiitsuliortut kulturilerisullu assigiinngitsorpassuit oktoberip naanerani Nuuk tikeraarsimavaat. Ullut sisamat ingerlaneranni inuit 2.500-t missaat ullut 4-t ingerlaneranni ornigussimapput. Nunarsuarmit tamaneersut eqqumiitsuliortut kulturilerisullu 200-t saqqummersitsivinni nipilersorfinnilu allanilu 15-ini aliikkusersuillutillu saqqummiisimapput. Kommuneqarfik Sermersuup kulturimut immikkoortortaqarfiata festivali kingulleq aaqqissuuppaa, isumaqarpullu

Atuarnerugit »