Allut – assassorluni suliat eqqumiitsuliaralugit saqqummersitsineq
Julie Bach Nuummi amernik mersornissamut pikkorissarsimavoq, sapaatit akunnerini sisamani Kittani ammerinissamut piareersarnermut avittarnermullu ilikkarumalluni.
Julie Bach 1979-imi Nuummi inunngorpoq, sisamaannarnilli ukioqarluni ilaquttani Danmarkimut nuussimalluni. Kalaallit sanalugaasa akornanni alliartornermini ilisimalerpaa nunarsuarmi qeqertat anginersaanni alliartornini aallarteqqaarsimasoq, 2014-imilu angunni toqummat, pinngorfini paasisaqarfigerusuleraluttuinnarsimavaa.
Julie mutinut ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq, Aarhusimilu sullivimmini sanalunnernik suliaqartarluni. Pilersaarusiaminut atatillugu ”Allut” Nuummut Sisimiunullu paasisassarsiorluni angalavoq, angalanermini amernik mersornerup tunuliaqutai ammerinermi periutsit naqqaniit ingerlanneqartarneri ilisimasaqarfigilerpai.
Juliemut amermik mersornerinnaanngilaq, ammerissalluni suliassat puisip tikiunneqarneraniit mersortarfimmut eqqunneqarnera ilanngullugit suleqataaffigai.
Juliep paasisaasa ilagaat puisip amiisa suliarinissaanut piareersarnermini, suliassamut paasisaqaraluttuinnarnini. Aammali misigimavaa ammerinermini imminut ilikkagaqarfigaluni. Ammeritilluni immnut eqqarsaatigaaq, ilaquttariinnilu inissisimaffini aammalu angumminut toqoreersumut siuliminullu attuumassuteqarnini eqqarsaatersuutigai.
Sanaluttartut misilittakaminnik avitseqatigiissillugit workshoppi
Sulineq suliaanik kinguneqarput, ”Allut”-mi saqqummersitsigami, kulturit assigiinngitsuneersut saqqummersitsiffianni, sapangaaqqanik, atisanik, allapalaakkanik, qiperorlugit eqqumiitsulianik aammalu pappiaqqat atorlugit nipititeraluni eqqumiitsuliat pingasoqiusanik itissusilersorlugit suliat (tredimensionel kollage), kalaallit danskillu suliaat oqaatsimik ”Allut” nassuiaassisut.
Julie Bachip saniatigut peqataaput Najannguaq D. Lennert, Nikolaj Anguteq Kristensen Kalaallit Nunaanneersut, aammalu Mette Kocmick, Marie J. Engelsvold Qallunaat Nunaanneersut saqqummersitseqataapput.
Saqqummersitaq ”Allut” Aarhusimi Kalaallit Illuanni takutinneqareernikuuvoq, maannalu Ilulissani Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi 21. novemberip tungaanut saqqummersinneqarluni.
Pilersaarut ukunannga aningaasaliiffigineqarpoq Nunani Avannarleri Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Great Greenland, Aarhusip Kommunea, Aage og Johanne Louis Hansen Fonden, Statens Kunstfond, Ellen og Knud Dalhoff Larsens Fond aamma Augustinus Fonden.
Nutaarsiassat allat
Nordjobb aqqutigalugu Nunani Avannarlerni suliffissarsiorit!
18-it 30-llu akornanni ukioqarpit? Islandimi naasorissaasoqarfimmi, Norgemi cafémi, Savalimmiuniluunniit receptionistitut imaluunniit Finlandimi Laplandimi takornarianut takornariartitsinermik sulilernissat takorloorsinnaaviuk? Nordjobb suliffimmi misilittagaqalernissamut nunallu allat ilinniarnissamut periarfissatsialaavoq. Nordjobbimik suleqateqarnermi nunami avannarlermi allami inuuneq qanoq ittuunersoq misigissavat. 1985-imiilli ukiut 40-t ingerlaneranni Nordjobbi inuusuttunut katillugit 30.000-init amerlanerusunut piffissap ilaani suliffittaartitsisimavoq!
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu
Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput
Digital Arctic Futures-isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaanni Issittumilu siunissami interneti ukkatarineqarpoq Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit? Apeqqutit taakku
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria