Allut – assassorluni suliat eqqumiitsuliaralugit saqqummersitsineq
Julie Bach Nuummi amernik mersornissamut pikkorissarsimavoq, sapaatit akunnerini sisamani Kittani ammerinissamut piareersarnermut avittarnermullu ilikkarumalluni.
Julie Bach 1979-imi Nuummi inunngorpoq, sisamaannarnilli ukioqarluni ilaquttani Danmarkimut nuussimalluni. Kalaallit sanalugaasa akornanni alliartornermini ilisimalerpaa nunarsuarmi qeqertat anginersaanni alliartornini aallarteqqaarsimasoq, 2014-imilu angunni toqummat, pinngorfini paasisaqarfigerusuleraluttuinnarsimavaa.
Julie mutinut ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq, Aarhusimilu sullivimmini sanalunnernik suliaqartarluni. Pilersaarusiaminut atatillugu ”Allut” Nuummut Sisimiunullu paasisassarsiorluni angalavoq, angalanermini amernik mersornerup tunuliaqutai ammerinermi periutsit naqqaniit ingerlanneqartarneri ilisimasaqarfigilerpai.
Juliemut amermik mersornerinnaanngilaq, ammerissalluni suliassat puisip tikiunneqarneraniit mersortarfimmut eqqunneqarnera ilanngullugit suleqataaffigai.
Juliep paasisaasa ilagaat puisip amiisa suliarinissaanut piareersarnermini, suliassamut paasisaqaraluttuinnarnini. Aammali misigimavaa ammerinermini imminut ilikkagaqarfigaluni. Ammeritilluni immnut eqqarsaatigaaq, ilaquttariinnilu inissisimaffini aammalu angumminut toqoreersumut siuliminullu attuumassuteqarnini eqqarsaatersuutigai.
Sanaluttartut misilittakaminnik avitseqatigiissillugit workshoppi
Sulineq suliaanik kinguneqarput, ”Allut”-mi saqqummersitsigami, kulturit assigiinngitsuneersut saqqummersitsiffianni, sapangaaqqanik, atisanik, allapalaakkanik, qiperorlugit eqqumiitsulianik aammalu pappiaqqat atorlugit nipititeraluni eqqumiitsuliat pingasoqiusanik itissusilersorlugit suliat (tredimensionel kollage), kalaallit danskillu suliaat oqaatsimik ”Allut” nassuiaassisut.
Julie Bachip saniatigut peqataaput Najannguaq D. Lennert, Nikolaj Anguteq Kristensen Kalaallit Nunaanneersut, aammalu Mette Kocmick, Marie J. Engelsvold Qallunaat Nunaanneersut saqqummersitseqataapput.
Saqqummersitaq ”Allut” Aarhusimi Kalaallit Illuanni takutinneqareernikuuvoq, maannalu Ilulissani Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi 21. novemberip tungaanut saqqummersinneqarluni.
Pilersaarut ukunannga aningaasaliiffigineqarpoq Nunani Avannarleri Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Great Greenland, Aarhusip Kommunea, Aage og Johanne Louis Hansen Fonden, Statens Kunstfond, Ellen og Knud Dalhoff Larsens Fond aamma Augustinus Fonden.
Nutaarsiassat allat
Nunat avannarliit Issittumut tapiisarfimmut aatsaat taama qinnuteqartigisoqartigaaq: Issittumi suliniutinut 21-nut 8,8 millionit koruunit
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Ilisimatusarfik peqatigalugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi tapiissuteqartarnissamik pilersaarutaat aquppaat. Ukioq manna tapiisarfik tamanut ammasumik aningaasaliissutinut immikkoortortaqarfianut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigipput. Suliniutit katillugit 21-t 8,8 million koruuninik tapiiffigineqarput. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa allattaanerata Karen Ellemannip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nutaaq
Kalaallit inuusuttut marluk Nunat Avannarlermiut inuusuttaannik allanik naapitsisisut
Assimi takuneqarsinnaapput Karen Olsen-Lyberth, Sorlak, savalimmiormiu Sanna Nolsøe-Djurhuus aamma Nina Titussen, Sukorseq. Assiliisoq: Morten Rude Nunat Avannerlermiut tamat inuusuttaannit peqataaffigineqartumik Ungetræningimi ullut 1.-3. oktober 2021 ingerlanneqartumi kalaallit inuusuttut marluk Sorlammit Sukorsimillu peqataasimapput. Inuusuttut 50-it nunani avannarlerni arfineq pingasuneersut Københavnip eqqaani qeqertami ungdomsøenimiissimapput, nunat akornanni suliniutinik
Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput
Digital Arctic Futures-isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaanni Issittumilu siunissami interneti ukkatarineqarpoq Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit? Apeqqutit taakku
Nordic Remix – qarasaasiaq atorlugu nipilersoqatigiinneq
Nipileruusiat atorlugit oqaluttuarneq, nunanit avannarlerneersunit peqataafigineqartoq, kulturit, nipilersorsinnaassutsit nunallu killeqarfiisa akornanni suliarineqassaaq. Suliniut “Nordic Remix” NAPA-p kulturimut aningaasaliissutigisartagaanit taperneqarpoq. Suliniuteqartut tassaapput ”Are We Europe” – videoliaallu uani takuneqarsinnaavoq “Suliniuteqarnitsinni siunertatsinni nipilersornerup oqaluttuarisaanera tunngavigalugu nunani avannarlerni nipilersortartut aamma tusagassiinermik suliallit suleqatigiissinnerisigut, apeqqut nipilersoriaatsit ilumut kulturikkut kingornussarsianut