Allut – assassorluni suliat eqqumiitsuliaralugit saqqummersitsineq
Julie Bach Nuummi amernik mersornissamut pikkorissarsimavoq, sapaatit akunnerini sisamani Kittani ammerinissamut piareersarnermut avittarnermullu ilikkarumalluni.
Julie Bach 1979-imi Nuummi inunngorpoq, sisamaannarnilli ukioqarluni ilaquttani Danmarkimut nuussimalluni. Kalaallit sanalugaasa akornanni alliartornermini ilisimalerpaa nunarsuarmi qeqertat anginersaanni alliartornini aallarteqqaarsimasoq, 2014-imilu angunni toqummat, pinngorfini paasisaqarfigerusuleraluttuinnarsimavaa.
Julie mutinut ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq, Aarhusimilu sullivimmini sanalunnernik suliaqartarluni. Pilersaarusiaminut atatillugu ”Allut” Nuummut Sisimiunullu paasisassarsiorluni angalavoq, angalanermini amernik mersornerup tunuliaqutai ammerinermi periutsit naqqaniit ingerlanneqartarneri ilisimasaqarfigilerpai.
Juliemut amermik mersornerinnaanngilaq, ammerissalluni suliassat puisip tikiunneqarneraniit mersortarfimmut eqqunneqarnera ilanngullugit suleqataaffigai.
Juliep paasisaasa ilagaat puisip amiisa suliarinissaanut piareersarnermini, suliassamut paasisaqaraluttuinnarnini. Aammali misigimavaa ammerinermini imminut ilikkagaqarfigaluni. Ammeritilluni immnut eqqarsaatigaaq, ilaquttariinnilu inissisimaffini aammalu angumminut toqoreersumut siuliminullu attuumassuteqarnini eqqarsaatersuutigai.
Sanaluttartut misilittakaminnik avitseqatigiissillugit workshoppi
Sulineq suliaanik kinguneqarput, ”Allut”-mi saqqummersitsigami, kulturit assigiinngitsuneersut saqqummersitsiffianni, sapangaaqqanik, atisanik, allapalaakkanik, qiperorlugit eqqumiitsulianik aammalu pappiaqqat atorlugit nipititeraluni eqqumiitsuliat pingasoqiusanik itissusilersorlugit suliat (tredimensionel kollage), kalaallit danskillu suliaat oqaatsimik ”Allut” nassuiaassisut.
Julie Bachip saniatigut peqataaput Najannguaq D. Lennert, Nikolaj Anguteq Kristensen Kalaallit Nunaanneersut, aammalu Mette Kocmick, Marie J. Engelsvold Qallunaat Nunaanneersut saqqummersitseqataapput.
Saqqummersitaq ”Allut” Aarhusimi Kalaallit Illuanni takutinneqareernikuuvoq, maannalu Ilulissani Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi 21. novemberip tungaanut saqqummersinneqarluni.
Pilersaarut ukunannga aningaasaliiffigineqarpoq Nunani Avannarleri Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Great Greenland, Aarhusip Kommunea, Aage og Johanne Louis Hansen Fonden, Statens Kunstfond, Ellen og Knud Dalhoff Larsens Fond aamma Augustinus Fonden.
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
Nordic Remix – qarasaasiaq atorlugu nipilersoqatigiinneq
Nipileruusiat atorlugit oqaluttuarneq, nunanit avannarlerneersunit peqataafigineqartoq, kulturit, nipilersorsinnaassutsit nunallu killeqarfiisa akornanni suliarineqassaaq. Suliniut “Nordic Remix” NAPA-p kulturimut aningaasaliissutigisartagaanit taperneqarpoq. Suliniuteqartut tassaapput ”Are We Europe” – videoliaallu uani takuneqarsinnaavoq “Suliniuteqarnitsinni siunertatsinni nipilersornerup oqaluttuarisaanera tunngavigalugu nunani avannarlerni nipilersortartut aamma tusagassiinermik suliallit suleqatigiissinnerisigut, apeqqut nipilersoriaatsit ilumut kulturikkut kingornussarsianut
Nunat avannarliit Issittumut tapiisarfimmut aatsaat taama qinnuteqartigisoqartigaaq: Issittumi suliniutinut 21-nut 8,8 millionit koruunit
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Ilisimatusarfik peqatigalugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi tapiissuteqartarnissamik pilersaarutaat aquppaat. Ukioq manna tapiisarfik tamanut ammasumik aningaasaliissutinut immikkoortortaqarfianut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigipput. Suliniutit katillugit 21-t 8,8 million koruuninik tapiiffigineqarput. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa allattaanerata Karen Ellemannip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nutaaq
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani