Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat.
Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq.
Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit ajugaasutut toqqarneqarluni ajugaalernerpa?
Nipaallilluinnarpoq. Inersuarmi tusarnaariat (immaqalu aamma angerlarsimaffinni) malinnaapput angutillu taakku marluk 1917-mi ajugaasup Kirsten Thorupip qujassuteqarluni oqalugiaataaneersoq issuarpaat: ”Taartumi qaamasumilu atuakkiaq nassaassaasarpoq”.
Innersuunneqartut naggammik taagorneqarput – maannalu ukioq manna ajugaasup toqqarneqarnissaa utaqqisaaginnalerpoq.
Naasuliardarpi – Blomsterdalen
Ukioq manna Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik 2021 Niviaq Korneliussen ajugaavoq, nersornaatip 1962-imili pilersinneqarneraniit aatsaat kalaaleq siullermeerluni nersornaaserneqarpoq, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit Kalaallit Nunaata tamarmi ilisimaarisaa – imminut toquttarneq atuakkiami aallaserineqarsimalluni.
Atuakkiami arnap inuusuttup inuunera ukioq ataaseq malinnaavigineqarpoq. Qallunaat Nunaannut ilinniariartortussaavoq, silarsuarlu tarmarmi siunissaani ammavoq. Aammali Nuummi arnamik naapitaqartalersimavoq, nalornisoorutigilerpaalu Nuummiit aallarluni sinnattuni piviusunngortissanerlugu illuatungaanili asasani qimassaguniuk aliasuutigaa.
Arnaataata ilaqutaanit imminortoqarnera pissutigalugu pingaarnertut innutaritinneqartoq Tasiilamut Naasuliardarpiup sumiiffianut pisinneqarpoq, tassaavorlu asannileqqaannguit ikilerneqaataat siulleq. Nuummut uternermini aappariit avissaarput, pingaarnertullu inuttaritinneqartoq Qallunaat Nunaanni ulluinnarnut ataqatigiississinnaanngisaminut uterpoq.
Oqaluttuaq pissanganarnerpaaffimminut killippoq pingaarnertut inuttaasoq koruuninnguamilluunniit aningaasaateqarani Canadamut qimaariaraluartilluni qanoq ilioriarsinnaanani timmisartumut ilaaffissaraluaminut Amerikap nunataanut aallarluni tingisumut qimataalluni isiginnaaginnartariaqarmat.
Niviaq Korneliussenip nukittoqutigaa unneqqarilluinnarluni kinguaassiutitigut atuineq pillugu ammalluinnartuugami, aamma pisut pillugit akunnaatsuutillugit oqaluttuarinnittarnini. Niviap inuttarisami qanoq pissuseqarneri isikkoqarneri avatangiiseqarnerilu allaaserineq ajorpai, annerusumillu pissusilersornerit qisuariaatigineqartartullu oqaasertalersuiffigalugit allaaserisarlugit.
Naasuliardarpi atuakkiaavoq torrallataalluinnartoq nalissaqanngitsoq, pissutigalugu Niviap kalaaliulluni nunagisamullu asasaminiillu ungasilluinnartumiiitilluni Qallunaat Nunaanni ilinniartuunerup sunik kinguneqarsinnaaneri qulaajaramigit.
Allatta! Ingerlariaqqiffissatut atorlugu
Niviaq Korneliussenip allanneq nuannariuaannarsimagaluarlugu (oqaluttualiorlutik allannermut takineqqusaattarsimanertitk qanga atuaqatigisimasaata ikinngutaalu KNR-mut oqaatigaa) taamaattoq NAPA-p Nunatta Atuagaateqarfiata, Kalaallit Atuakkiortut, Milik publishingillu suleqatigiillutik Allatta! -mik unammisitsinerat aqqutigalugu kalaallit atuakkiortuisa akornanni atuakkiortarnini aallarnisarpaa.
Siullermik 2013-imi unammisitsineq ingerlanneqaqqaarpoq, Niviarlu allallaqqinnerpaat qulit akornanniippoq, – taakkununnga ilaallutik Sørine Steenholdt Pivinnguaq Mørchilu – tamarmik atuakkanik saqqummersitsereersimasut – unammeqataareernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Milik Publishing aqqutigalugu atuakkiaqqaatini siulleq HOMO sapienne saqqummersippaa.
Atuakkiami Naasuliardarpi-mi kalaallip inuusuttup unamminartitai allaaserineqarput, pissutsini tallimani atoqateqariaatsit kinaassusaat sammineqarnerullutik. Allatta!-mi oqaluttuaaraliaa San Francisco atuaraanni paasineqassaaq, Sarap HOMO Sapiennemi misigisami kingorna sumut pisimanersoq.
NAPA-p Niviaq Korneliussen angusaanut kusanartumut pilluaqqungaangaarpaa. Nunat Avannarliit atuakkiortunut nersornaasiuttagaa nunat avannarlermiut atuakkiortuisa angorusutaasa akimanerpaatarivaat, kiisamilu Nunani Avannarliit avannarlersaanni atuakkiortumut kiterpasinnerpaamilu najugaqartumut nersornaasiunneqarpoq.
Allatta! sisamassaanik 2022-mi ingerlanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik