Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat.
Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq.
Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit ajugaasutut toqqarneqarluni ajugaalernerpa?
Nipaallilluinnarpoq. Inersuarmi tusarnaariat (immaqalu aamma angerlarsimaffinni) malinnaapput angutillu taakku marluk 1917-mi ajugaasup Kirsten Thorupip qujassuteqarluni oqalugiaataaneersoq issuarpaat: ”Taartumi qaamasumilu atuakkiaq nassaassaasarpoq”.
Innersuunneqartut naggammik taagorneqarput – maannalu ukioq manna ajugaasup toqqarneqarnissaa utaqqisaaginnalerpoq.
Naasuliardarpi – Blomsterdalen
Ukioq manna Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik 2021 Niviaq Korneliussen ajugaavoq, nersornaatip 1962-imili pilersinneqarneraniit aatsaat kalaaleq siullermeerluni nersornaaserneqarpoq, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit Kalaallit Nunaata tamarmi ilisimaarisaa – imminut toquttarneq atuakkiami aallaserineqarsimalluni.
Atuakkiami arnap inuusuttup inuunera ukioq ataaseq malinnaavigineqarpoq. Qallunaat Nunaannut ilinniariartortussaavoq, silarsuarlu tarmarmi siunissaani ammavoq. Aammali Nuummi arnamik naapitaqartalersimavoq, nalornisoorutigilerpaalu Nuummiit aallarluni sinnattuni piviusunngortissanerlugu illuatungaanili asasani qimassaguniuk aliasuutigaa.
Arnaataata ilaqutaanit imminortoqarnera pissutigalugu pingaarnertut innutaritinneqartoq Tasiilamut Naasuliardarpiup sumiiffianut pisinneqarpoq, tassaavorlu asannileqqaannguit ikilerneqaataat siulleq. Nuummut uternermini aappariit avissaarput, pingaarnertullu inuttaritinneqartoq Qallunaat Nunaanni ulluinnarnut ataqatigiississinnaanngisaminut uterpoq.
Oqaluttuaq pissanganarnerpaaffimminut killippoq pingaarnertut inuttaasoq koruuninnguamilluunniit aningaasaateqarani Canadamut qimaariaraluartilluni qanoq ilioriarsinnaanani timmisartumut ilaaffissaraluaminut Amerikap nunataanut aallarluni tingisumut qimataalluni isiginnaaginnartariaqarmat.
Niviaq Korneliussenip nukittoqutigaa unneqqarilluinnarluni kinguaassiutitigut atuineq pillugu ammalluinnartuugami, aamma pisut pillugit akunnaatsuutillugit oqaluttuarinnittarnini. Niviap inuttarisami qanoq pissuseqarneri isikkoqarneri avatangiiseqarnerilu allaaserineq ajorpai, annerusumillu pissusilersornerit qisuariaatigineqartartullu oqaasertalersuiffigalugit allaaserisarlugit.
Naasuliardarpi atuakkiaavoq torrallataalluinnartoq nalissaqanngitsoq, pissutigalugu Niviap kalaaliulluni nunagisamullu asasaminiillu ungasilluinnartumiiitilluni Qallunaat Nunaanni ilinniartuunerup sunik kinguneqarsinnaaneri qulaajaramigit.
Allatta! Ingerlariaqqiffissatut atorlugu
Niviaq Korneliussenip allanneq nuannariuaannarsimagaluarlugu (oqaluttualiorlutik allannermut takineqqusaattarsimanertitk qanga atuaqatigisimasaata ikinngutaalu KNR-mut oqaatigaa) taamaattoq NAPA-p Nunatta Atuagaateqarfiata, Kalaallit Atuakkiortut, Milik publishingillu suleqatigiillutik Allatta! -mik unammisitsinerat aqqutigalugu kalaallit atuakkiortuisa akornanni atuakkiortarnini aallarnisarpaa.
Siullermik 2013-imi unammisitsineq ingerlanneqaqqaarpoq, Niviarlu allallaqqinnerpaat qulit akornanniippoq, – taakkununnga ilaallutik Sørine Steenholdt Pivinnguaq Mørchilu – tamarmik atuakkanik saqqummersitsereersimasut – unammeqataareernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Milik Publishing aqqutigalugu atuakkiaqqaatini siulleq HOMO sapienne saqqummersippaa.
Atuakkiami Naasuliardarpi-mi kalaallip inuusuttup unamminartitai allaaserineqarput, pissutsini tallimani atoqateqariaatsit kinaassusaat sammineqarnerullutik. Allatta!-mi oqaluttuaaraliaa San Francisco atuaraanni paasineqassaaq, Sarap HOMO Sapiennemi misigisami kingorna sumut pisimanersoq.
NAPA-p Niviaq Korneliussen angusaanut kusanartumut pilluaqqungaangaarpaa. Nunat Avannarliit atuakkiortunut nersornaasiuttagaa nunat avannarlermiut atuakkiortuisa angorusutaasa akimanerpaatarivaat, kiisamilu Nunani Avannarliit avannarlersaanni atuakkiortumut kiterpasinnerpaamilu najugaqartumut nersornaasiunneqarpoq.
Allatta! sisamassaanik 2022-mi ingerlanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
NNK 25.-28. maj piareersarneqalereerpoq
Nuuk Nordisk Kulturfestival 2021 anersaartorfiullunilu siunissamut qaamanerusumut tikkuussisutullusooq issimavoq. Eqqumiitsuliortut kulturilerisullu assigiinngitsorpassuit oktoberip naanerani Nuuk tikeraarsimavaat. Ullut sisamat ingerlaneranni inuit 2.500-t missaat ullut 4-t ingerlaneranni ornigussimapput. Nunarsuarmit tamaneersut eqqumiitsuliortut kulturilerisullu 200-t saqqummersitsivinni nipilersorfinnilu allanilu 15-ini aliikkusersuillutillu saqqummiisimapput. Kommuneqarfik Sermersuup kulturimut immikkoortortaqarfiata festivali kingulleq aaqqissuuppaa, isumaqarpullu
Kalaallit Nunaannit Alaskamut: Inuusuttut AWG-mut takutitsisussat piareersarput
Isiginnaartitsisussat inuusuttut piginnaasaqarluartut Poul Erik Kristiansen, Hans Lili Karlsen, Qarsoq Rasmussen, Petra Bidstrup, Aviaaja Korneliussen aamma Louisa Ignatiussen Alaskami Mat-sumi Arctic Winter Games 2024-mut kultoorikkut takutitsinissamut piareersaleruttorput. Sisamanngornermat inuusuttut isiginnaartitsisartut Arctic Winter Gamesimut atisassatik, ilaatigut annoraat aappalaartut Meqqusaalimit ilusilersorneqartut, tiguvaat. Sapaatip akunnera una Team Kalaallit
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqassaaq
Kulturimut tapiisarfimmut qinnuteqartunut NAPA-mi, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi sulisut juulimi aasaanerani sulinngiffeqassapput. Tamanna isumaqarpoq juulimi qinnnuteqaatinik suliarisinnaanngilavut. Suliniutit aggustimi septembarimiluunniit ingerlanneqassappat taava innersuutigaarput qinnuteqaatit kingusinnerpaamik juunip 15-ianni nassiunnissaa, taamaalilluni qinnuteqaatit juunimi suliarineqarsinnaaniassammata. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq tulliuttoq tassaavoq aggustip 15-iat. Qinnuteqaatisi tigunissaat qilanaaraarput aasarsiorluarisilu. Apeqquteqaruit