Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat.
Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq.
Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit ajugaasutut toqqarneqarluni ajugaalernerpa?
Nipaallilluinnarpoq. Inersuarmi tusarnaariat (immaqalu aamma angerlarsimaffinni) malinnaapput angutillu taakku marluk 1917-mi ajugaasup Kirsten Thorupip qujassuteqarluni oqalugiaataaneersoq issuarpaat: ”Taartumi qaamasumilu atuakkiaq nassaassaasarpoq”.
Innersuunneqartut naggammik taagorneqarput – maannalu ukioq manna ajugaasup toqqarneqarnissaa utaqqisaaginnalerpoq.
Naasuliardarpi – Blomsterdalen
Ukioq manna Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik 2021 Niviaq Korneliussen ajugaavoq, nersornaatip 1962-imili pilersinneqarneraniit aatsaat kalaaleq siullermeerluni nersornaaserneqarpoq, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit Kalaallit Nunaata tamarmi ilisimaarisaa – imminut toquttarneq atuakkiami aallaserineqarsimalluni.
Atuakkiami arnap inuusuttup inuunera ukioq ataaseq malinnaavigineqarpoq. Qallunaat Nunaannut ilinniariartortussaavoq, silarsuarlu tarmarmi siunissaani ammavoq. Aammali Nuummi arnamik naapitaqartalersimavoq, nalornisoorutigilerpaalu Nuummiit aallarluni sinnattuni piviusunngortissanerlugu illuatungaanili asasani qimassaguniuk aliasuutigaa.
Arnaataata ilaqutaanit imminortoqarnera pissutigalugu pingaarnertut innutaritinneqartoq Tasiilamut Naasuliardarpiup sumiiffianut pisinneqarpoq, tassaavorlu asannileqqaannguit ikilerneqaataat siulleq. Nuummut uternermini aappariit avissaarput, pingaarnertullu inuttaritinneqartoq Qallunaat Nunaanni ulluinnarnut ataqatigiississinnaanngisaminut uterpoq.
Oqaluttuaq pissanganarnerpaaffimminut killippoq pingaarnertut inuttaasoq koruuninnguamilluunniit aningaasaateqarani Canadamut qimaariaraluartilluni qanoq ilioriarsinnaanani timmisartumut ilaaffissaraluaminut Amerikap nunataanut aallarluni tingisumut qimataalluni isiginnaaginnartariaqarmat.
Niviaq Korneliussenip nukittoqutigaa unneqqarilluinnarluni kinguaassiutitigut atuineq pillugu ammalluinnartuugami, aamma pisut pillugit akunnaatsuutillugit oqaluttuarinnittarnini. Niviap inuttarisami qanoq pissuseqarneri isikkoqarneri avatangiiseqarnerilu allaaserineq ajorpai, annerusumillu pissusilersornerit qisuariaatigineqartartullu oqaasertalersuiffigalugit allaaserisarlugit.
Naasuliardarpi atuakkiaavoq torrallataalluinnartoq nalissaqanngitsoq, pissutigalugu Niviap kalaaliulluni nunagisamullu asasaminiillu ungasilluinnartumiiitilluni Qallunaat Nunaanni ilinniartuunerup sunik kinguneqarsinnaaneri qulaajaramigit.
Allatta! Ingerlariaqqiffissatut atorlugu
Niviaq Korneliussenip allanneq nuannariuaannarsimagaluarlugu (oqaluttualiorlutik allannermut takineqqusaattarsimanertitk qanga atuaqatigisimasaata ikinngutaalu KNR-mut oqaatigaa) taamaattoq NAPA-p Nunatta Atuagaateqarfiata, Kalaallit Atuakkiortut, Milik publishingillu suleqatigiillutik Allatta! -mik unammisitsinerat aqqutigalugu kalaallit atuakkiortuisa akornanni atuakkiortarnini aallarnisarpaa.
Siullermik 2013-imi unammisitsineq ingerlanneqaqqaarpoq, Niviarlu allallaqqinnerpaat qulit akornanniippoq, – taakkununnga ilaallutik Sørine Steenholdt Pivinnguaq Mørchilu – tamarmik atuakkanik saqqummersitsereersimasut – unammeqataareernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Milik Publishing aqqutigalugu atuakkiaqqaatini siulleq HOMO sapienne saqqummersippaa.
Atuakkiami Naasuliardarpi-mi kalaallip inuusuttup unamminartitai allaaserineqarput, pissutsini tallimani atoqateqariaatsit kinaassusaat sammineqarnerullutik. Allatta!-mi oqaluttuaaraliaa San Francisco atuaraanni paasineqassaaq, Sarap HOMO Sapiennemi misigisami kingorna sumut pisimanersoq.
NAPA-p Niviaq Korneliussen angusaanut kusanartumut pilluaqqungaangaarpaa. Nunat Avannarliit atuakkiortunut nersornaasiuttagaa nunat avannarlermiut atuakkiortuisa angorusutaasa akimanerpaatarivaat, kiisamilu Nunani Avannarliit avannarlersaanni atuakkiortumut kiterpasinnerpaamilu najugaqartumut nersornaasiunneqarpoq.
Allatta! sisamassaanik 2022-mi ingerlanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Qeqertarsuup Tunuani innuttaasut NAPA naapikkaat
NAPA-p sulisui Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinni 5-ini angalareerlutik maanna Nuummut utersimalerput Atuartut qiimasut, ilinniartitsisut atuarfiillu pisortai atuarfinni naapisimaarpagut nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuullugit, matumani Nordplus aamma UAGUT TASSA NUNAT AVANNARLIIT KILLERMIUT ilanngullugit. Unnukkut NAPA-p ammasumik siunnersuisarfia TAMASSA sumiiffiit katersortarfiini ornigarneqarpoq, tassani inuit pissanganartunik soqutiginartunillu suliniuteqarusuttut oqaloqatigaagut.
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq Eqqumiitsuliorneq kulturilu akiuussinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi tamanna inerniliunneqarpoq. Ukioq manna NAPA-p Unnummi Kulturisiorfimmi internetikkut aaqqissuussivoq. Eqqumiitsuliortut kulturimillu aaqqissuussisut nunanit tamalaaneersut arfinillit qaaqquneqarput eqqumiitsuliornermut kulturimullu isiginnittaatsiminnik oqaluttuarinissaannut. NAPA-p pisortaa Susanne Andreasen internetikkut aaqqissuussinermut aqutsisuuvoq, oqaloqatigiinnerlu uani isiginnaarneqarsinnaavoq. Kuupik Kleist, politikeriusimasoq eqqumiitsuliortorlu misilittagaqarluartoq, aaqqissuussinermut peqataavoq oqaloqatigiinnerlu
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
Siunnersuinissamut piareersimasoq
NAPA-mi siunnersortitta (Nina Skydsbjerg) erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerani erninermut sulinngiffeqarnermi paarlattaagallartumik atorfinitsitivugut. Tassunga atorfinippoq Pauliina Oinonen, suullu pikkoriffiginerlugit takutitsinissaminut piareersimalluinnarpoq!Pauliina Finlandimeersuuvoq, nunanili avannarlerni assigiinngitsuni arlalinni Islandimi Savalimmiuni Qallunaat Nunaanni Ålandimilu najugaqareersimavoq. Taassuma saniatigut aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqarluni siullermiilinngilaq. Ukiummi affaani 2019/2020-mi Nuummi najugaqareersimavoq. Kalaallit Nunaanni najugaqarnermini