Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat.
Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq.
Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit ajugaasutut toqqarneqarluni ajugaalernerpa?
Nipaallilluinnarpoq. Inersuarmi tusarnaariat (immaqalu aamma angerlarsimaffinni) malinnaapput angutillu taakku marluk 1917-mi ajugaasup Kirsten Thorupip qujassuteqarluni oqalugiaataaneersoq issuarpaat: ”Taartumi qaamasumilu atuakkiaq nassaassaasarpoq”.
Innersuunneqartut naggammik taagorneqarput – maannalu ukioq manna ajugaasup toqqarneqarnissaa utaqqisaaginnalerpoq.
Naasuliardarpi – Blomsterdalen
Ukioq manna Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik 2021 Niviaq Korneliussen ajugaavoq, nersornaatip 1962-imili pilersinneqarneraniit aatsaat kalaaleq siullermeerluni nersornaaserneqarpoq, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit Kalaallit Nunaata tamarmi ilisimaarisaa – imminut toquttarneq atuakkiami aallaserineqarsimalluni.
Atuakkiami arnap inuusuttup inuunera ukioq ataaseq malinnaavigineqarpoq. Qallunaat Nunaannut ilinniariartortussaavoq, silarsuarlu tarmarmi siunissaani ammavoq. Aammali Nuummi arnamik naapitaqartalersimavoq, nalornisoorutigilerpaalu Nuummiit aallarluni sinnattuni piviusunngortissanerlugu illuatungaanili asasani qimassaguniuk aliasuutigaa.
Arnaataata ilaqutaanit imminortoqarnera pissutigalugu pingaarnertut innutaritinneqartoq Tasiilamut Naasuliardarpiup sumiiffianut pisinneqarpoq, tassaavorlu asannileqqaannguit ikilerneqaataat siulleq. Nuummut uternermini aappariit avissaarput, pingaarnertullu inuttaritinneqartoq Qallunaat Nunaanni ulluinnarnut ataqatigiississinnaanngisaminut uterpoq.
Oqaluttuaq pissanganarnerpaaffimminut killippoq pingaarnertut inuttaasoq koruuninnguamilluunniit aningaasaateqarani Canadamut qimaariaraluartilluni qanoq ilioriarsinnaanani timmisartumut ilaaffissaraluaminut Amerikap nunataanut aallarluni tingisumut qimataalluni isiginnaaginnartariaqarmat.
Niviaq Korneliussenip nukittoqutigaa unneqqarilluinnarluni kinguaassiutitigut atuineq pillugu ammalluinnartuugami, aamma pisut pillugit akunnaatsuutillugit oqaluttuarinnittarnini. Niviap inuttarisami qanoq pissuseqarneri isikkoqarneri avatangiiseqarnerilu allaaserineq ajorpai, annerusumillu pissusilersornerit qisuariaatigineqartartullu oqaasertalersuiffigalugit allaaserisarlugit.
Naasuliardarpi atuakkiaavoq torrallataalluinnartoq nalissaqanngitsoq, pissutigalugu Niviap kalaaliulluni nunagisamullu asasaminiillu ungasilluinnartumiiitilluni Qallunaat Nunaanni ilinniartuunerup sunik kinguneqarsinnaaneri qulaajaramigit.
Allatta! Ingerlariaqqiffissatut atorlugu
Niviaq Korneliussenip allanneq nuannariuaannarsimagaluarlugu (oqaluttualiorlutik allannermut takineqqusaattarsimanertitk qanga atuaqatigisimasaata ikinngutaalu KNR-mut oqaatigaa) taamaattoq NAPA-p Nunatta Atuagaateqarfiata, Kalaallit Atuakkiortut, Milik publishingillu suleqatigiillutik Allatta! -mik unammisitsinerat aqqutigalugu kalaallit atuakkiortuisa akornanni atuakkiortarnini aallarnisarpaa.
Siullermik 2013-imi unammisitsineq ingerlanneqaqqaarpoq, Niviarlu allallaqqinnerpaat qulit akornanniippoq, – taakkununnga ilaallutik Sørine Steenholdt Pivinnguaq Mørchilu – tamarmik atuakkanik saqqummersitsereersimasut – unammeqataareernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Milik Publishing aqqutigalugu atuakkiaqqaatini siulleq HOMO sapienne saqqummersippaa.
Atuakkiami Naasuliardarpi-mi kalaallip inuusuttup unamminartitai allaaserineqarput, pissutsini tallimani atoqateqariaatsit kinaassusaat sammineqarnerullutik. Allatta!-mi oqaluttuaaraliaa San Francisco atuaraanni paasineqassaaq, Sarap HOMO Sapiennemi misigisami kingorna sumut pisimanersoq.
NAPA-p Niviaq Korneliussen angusaanut kusanartumut pilluaqqungaangaarpaa. Nunat Avannarliit atuakkiortunut nersornaasiuttagaa nunat avannarlermiut atuakkiortuisa angorusutaasa akimanerpaatarivaat, kiisamilu Nunani Avannarliit avannarlersaanni atuakkiortumut kiterpasinnerpaamilu najugaqartumut nersornaasiunneqarpoq.
Allatta! sisamassaanik 2022-mi ingerlanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput. Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit
Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut