NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput.
Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaatalu qallunaanit nunasiaanerata sunniutai misissorpai:
“Ilisimatusarnikkut suliniut peqataaffigisara eqqumiitsuliornermik ilisimatusarnermillu akulerutsitsivoq, NAPA-milu sulinera nuannaarutigeqaara, tassanilu pisut qanimut takusinnaalerpakka.”
Ilisimatusarnermik suliaqarnini NAPA-mi Info Nordenimi ullup affaani sulinerminik ataqatigiissittarpaa. Info Norden inunnut nunani avannarlerni nuukkusuttut akornanni paasissutissiisarfiuvoq. Annap Kalaallit Nunaannut nuukkusuttut soqutiginnittullu tamaasa ikiortarpai:
“Ilinniarnerma nalaani nunani avannarlerni angalasarsimaqaanga, tamannalu Info Nordenimi sulininni misilittagaqarluarninnut iluaqutaavoq.”
Suleqatit nutaat, sumiiffiit nutaat
Info Norden nunani avannarlerni tamani allaffeqarami Anna nunani avannarlerni tamani suleqateqarpoq. Upernaakkut ukiakkullu suleqatigiissitat nunani avannarlerni ataatsimeeqatigiittarput – upernaakkut ataatsimiinneq Danmarkimi pivoq, tassani pilersaaruteqarlutik, nunaminni apeqqutigineqartunit paasisaminnik paarlaasseqatigiillutik attaveqaatitillu nukittorsarlugit. Ukiakkut Ålandimi, Finlandip ilaani namminersorlutik oqartussani, ataatsimeeqatigiissapput.
“Ukiaru Ålandimut, nunanut avannarlernut suli tikeraarsimanngisannut angalanissannut qilanaarpunga (finskisut-svenskisullu oqaluttartut nuannaraakkalu).”
Upernaaq manna sulissutigisimavaa Info Nordenip inunnut maaniittunut qanoq attuumassuteqarnerulersinnaanera.
Anna ilisarisimallualeruk
Sunngiffimmini kulturikkut aaqqissuussat, illoqarfimmi inuuneq pinngortitamilu angalaarneq nuannarai. Nuummi tamakku tamarmik pitsaanerpaamik misigisinnaallugit, Anna oqarpoq.
Naggataatigut Anna aperivarput oqaaseq sorleq nuannarinerpaaneraa:
“Nunani avannarlerni suleqatikka oqaloqatigigaangakkit Norgep avannaani oqaluttarneq atornagu “rigsnorsk”itut oqaaseqartarneq atortarpara, paasiuminarnerummat. Tamannali sumiorpaluutikka maqaasisarsinnaavakka, soorlu:
Peshysa/gorrhysa — inuk ajortoq/sianiitsoq (hysa=saarulleq)
Anna attavigiuk
Annap nunanut avannarlernut suliartorniarlutik ilinniagaqarniarlutilluunniit nuuttussat tamaasa tamatumunnga tunngasunik apeqqutissaqarpata saaffiginneqqullugit kajumissaarpai.
Anna norskisut, svenskisut, qallunaatut tuluttullu attavigisinnaavat.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Isiginnaartitsineq
Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, isiginnaartitsisarfimmi ilinniartitaanermut akisussaasoq Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarnerup qanoq pingaaruteqartigissusaa pillugu oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani I Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut
Nunat Avannarliit Killiit Ulluat 2021
Nunat Avannarliit Killiit Ulluat sisamanngorpat 23. September Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni aamma Islandimi taakku nunat avannarliit killiit 3-t akornanni kulturikkut suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa ersinnerulernissaalu suleqatigiiffigissavaat. Nuummi NAPA marlunnik assiginngitsunik aaqqissuisimavoq. Siulleq tassavoq ilinniartitsisunik ataatsimeersuartitsineq qarasaasiakkut ilinniartitsissutit “Uagut tassa Nunat Avannarliit” nordeniskolen.org-ip ataaniniitut pillugit. Aappaattut aaqqissuussaq tassaavoq
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani