NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput.
Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaatalu qallunaanit nunasiaanerata sunniutai misissorpai:
“Ilisimatusarnikkut suliniut peqataaffigisara eqqumiitsuliornermik ilisimatusarnermillu akulerutsitsivoq, NAPA-milu sulinera nuannaarutigeqaara, tassanilu pisut qanimut takusinnaalerpakka.”
Ilisimatusarnermik suliaqarnini NAPA-mi Info Nordenimi ullup affaani sulinerminik ataqatigiissittarpaa. Info Norden inunnut nunani avannarlerni nuukkusuttut akornanni paasissutissiisarfiuvoq. Annap Kalaallit Nunaannut nuukkusuttut soqutiginnittullu tamaasa ikiortarpai:
“Ilinniarnerma nalaani nunani avannarlerni angalasarsimaqaanga, tamannalu Info Nordenimi sulininni misilittagaqarluarninnut iluaqutaavoq.”
Suleqatit nutaat, sumiiffiit nutaat
Info Norden nunani avannarlerni tamani allaffeqarami Anna nunani avannarlerni tamani suleqateqarpoq. Upernaakkut ukiakkullu suleqatigiissitat nunani avannarlerni ataatsimeeqatigiittarput – upernaakkut ataatsimiinneq Danmarkimi pivoq, tassani pilersaaruteqarlutik, nunaminni apeqqutigineqartunit paasisaminnik paarlaasseqatigiillutik attaveqaatitillu nukittorsarlugit. Ukiakkut Ålandimi, Finlandip ilaani namminersorlutik oqartussani, ataatsimeeqatigiissapput.
“Ukiaru Ålandimut, nunanut avannarlernut suli tikeraarsimanngisannut angalanissannut qilanaarpunga (finskisut-svenskisullu oqaluttartut nuannaraakkalu).”
Upernaaq manna sulissutigisimavaa Info Nordenip inunnut maaniittunut qanoq attuumassuteqarnerulersinnaanera.
Anna ilisarisimallualeruk
Sunngiffimmini kulturikkut aaqqissuussat, illoqarfimmi inuuneq pinngortitamilu angalaarneq nuannarai. Nuummi tamakku tamarmik pitsaanerpaamik misigisinnaallugit, Anna oqarpoq.
Naggataatigut Anna aperivarput oqaaseq sorleq nuannarinerpaaneraa:
“Nunani avannarlerni suleqatikka oqaloqatigigaangakkit Norgep avannaani oqaluttarneq atornagu “rigsnorsk”itut oqaaseqartarneq atortarpara, paasiuminarnerummat. Tamannali sumiorpaluutikka maqaasisarsinnaavakka, soorlu:
Peshysa/gorrhysa — inuk ajortoq/sianiitsoq (hysa=saarulleq)
Anna attavigiuk
Annap nunanut avannarlernut suliartorniarlutik ilinniagaqarniarlutilluunniit nuuttussat tamaasa tamatumunnga tunngasunik apeqqutissaqarpata saaffiginneqqullugit kajumissaarpai.
Anna norskisut, svenskisut, qallunaatut tuluttullu attavigisinnaavat.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Suialaa Arts Festival 2025-mut kingumut qiviarneq
Suialaa Arts Festival 2025 Nuummi ulluni 23.–26. oktober ingerlanneqarpoq. Festivali tassaavoq Kalaallit Nunaanni kulturilerinermik festivalit annersaat, taanna ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq. NAPA festivalimik tanngassimaarluni piginneqataavoq Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu. Ukioq manna festivalip Nuuk tamaat siaruarterfigisimavaa tusarnaartitsisoqarluni, qitinnermik isiginnaartitsisoqarluni, saqqummersitsisoqarluni, atuakkialerinermik aaqqissuisoqarluni, isumasiortoqarluni, workshoppertitsisoqarluni aamma eqqumiitsuliortunut isiginnaarianullu ataatsimut
Arctic Winter Games pillugu piviusulersaarut: Kulturimik takutitsineq ataatsimoorluni eqqaamasassanngorlugu
Kulturimik takutitsineq qanoq ililluni inuunerup sinnerani eqqaamasassanngortarpa? Piviusulersaarummi nutaami tamanna oqaluttuarineqarpoq, inuusuttut Arctic Winter Games 2026-mi Kalaallit Nunaata kulturilerinikkut takutitaanut peqataasut malinnaavigalugit. Filmi pisut tunuannut qaaqqusivoq, inuusuttullu angalanerat pillugu paasisaqartitsilluni, piareersarnerit siulliit sungiusarnerillu aallartinneranniit angalanermut, misigisassanut aamma piffissap ingerlanerani pilersimasumut ataatsimoornermut. 27. august Katuami piviusulersaarut
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu