NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput.
Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaatalu qallunaanit nunasiaanerata sunniutai misissorpai:
“Ilisimatusarnikkut suliniut peqataaffigisara eqqumiitsuliornermik ilisimatusarnermillu akulerutsitsivoq, NAPA-milu sulinera nuannaarutigeqaara, tassanilu pisut qanimut takusinnaalerpakka.”
Ilisimatusarnermik suliaqarnini NAPA-mi Info Nordenimi ullup affaani sulinerminik ataqatigiissittarpaa. Info Norden inunnut nunani avannarlerni nuukkusuttut akornanni paasissutissiisarfiuvoq. Annap Kalaallit Nunaannut nuukkusuttut soqutiginnittullu tamaasa ikiortarpai:
“Ilinniarnerma nalaani nunani avannarlerni angalasarsimaqaanga, tamannalu Info Nordenimi sulininni misilittagaqarluarninnut iluaqutaavoq.”
Suleqatit nutaat, sumiiffiit nutaat
Info Norden nunani avannarlerni tamani allaffeqarami Anna nunani avannarlerni tamani suleqateqarpoq. Upernaakkut ukiakkullu suleqatigiissitat nunani avannarlerni ataatsimeeqatigiittarput – upernaakkut ataatsimiinneq Danmarkimi pivoq, tassani pilersaaruteqarlutik, nunaminni apeqqutigineqartunit paasisaminnik paarlaasseqatigiillutik attaveqaatitillu nukittorsarlugit. Ukiakkut Ålandimi, Finlandip ilaani namminersorlutik oqartussani, ataatsimeeqatigiissapput.
“Ukiaru Ålandimut, nunanut avannarlernut suli tikeraarsimanngisannut angalanissannut qilanaarpunga (finskisut-svenskisullu oqaluttartut nuannaraakkalu).”
Upernaaq manna sulissutigisimavaa Info Nordenip inunnut maaniittunut qanoq attuumassuteqarnerulersinnaanera.
Anna ilisarisimallualeruk
Sunngiffimmini kulturikkut aaqqissuussat, illoqarfimmi inuuneq pinngortitamilu angalaarneq nuannarai. Nuummi tamakku tamarmik pitsaanerpaamik misigisinnaallugit, Anna oqarpoq.
Naggataatigut Anna aperivarput oqaaseq sorleq nuannarinerpaaneraa:
“Nunani avannarlerni suleqatikka oqaloqatigigaangakkit Norgep avannaani oqaluttarneq atornagu “rigsnorsk”itut oqaaseqartarneq atortarpara, paasiuminarnerummat. Tamannali sumiorpaluutikka maqaasisarsinnaavakka, soorlu:
Peshysa/gorrhysa — inuk ajortoq/sianiitsoq (hysa=saarulleq)
Anna attavigiuk
Annap nunanut avannarlernut suliartorniarlutik ilinniagaqarniarlutilluunniit nuuttussat tamaasa tamatumunnga tunngasunik apeqqutissaqarpata saaffiginneqqullugit kajumissaarpai.
Anna norskisut, svenskisut, qallunaatut tuluttullu attavigisinnaavat.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Rigsrådet Nuummit aallakaatitsissaaq
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu maannamut tusarnaagassiatuaq, pitsaalluinnartoq, Rigsrådet, Nuummit toqqaannartumik juunip tallimaani aallakaatitsisussanngorpoq. Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip, NAPA-p, tusarnaagassiani peqataasartut imminnut attuumassuteqanngitsut pingasut, Danmarkimeersoq, Savalimmiuneersoq Kalaallit Nunaanninngaanneersorlu qaaqquai. Tusarnaagassiarineqartussami tassani Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pissanganartut unammillernartullu ammasumik oqallisigineqassapput. Politikkikkut naliliisartoq, Lars Trier Mogensen, siunnersorti namminersortoq, Arnakkuluk Jo Kleist aamma
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut
Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /
Suialaa Arts Festival 2025-mut kingumut qiviarneq
Suialaa Arts Festival 2025 Nuummi ulluni 23.–26. oktober ingerlanneqarpoq. Festivali tassaavoq Kalaallit Nunaanni kulturilerinermik festivalit annersaat, taanna ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq. NAPA festivalimik tanngassimaarluni piginneqataavoq Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu. Ukioq manna festivalip Nuuk tamaat siaruarterfigisimavaa tusarnaartitsisoqarluni, qitinnermik isiginnaartitsisoqarluni, saqqummersitsisoqarluni, atuakkialerinermik aaqqissuisoqarluni, isumasiortoqarluni, workshoppertitsisoqarluni aamma eqqumiitsuliortunut isiginnaarianullu ataatsimut