NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia ukioq manna qinnuteqarfissaq kingullermut suli agguaassassaqarpoq. Suliniutinut qinnuteqartut tamarmik 100.000 koruunit ataallugu qinnuteqartoqarsinnaapput.
Ukioq 2022 NAPA-mut eqqumiitsuliornermik kulturilerinermillu suliaqartunut
nuannerluinnarnikuuvoq, ilami ukioq ataaseq killilersuuteqartoqarnikuunngimmat.
Tamatta katerissimaaqqissinnaalluta kulturinut aaqqissukkanullu peqataaqqilersimalluta Nunani Avannarlerniit suleqatit aamma nunatsinnukartartut killersugaanatik tikittalersimapput.
Taamaakkaluartorli aningaasanik tapiiissutigisinnaasagut ukioq manna nungukkusuppagut.
Kulturimut Tapiisarfippummi suli aningaasanik agguaassisinnaammat. Taamaaammat isumassarsiaqaruit piviusunngortikkusutannik taava qinnuteqarit. Qinnuteqarfissaq decemberip 15.-ianut killeqartinneqarpoq.
NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunani Avannarlerni tamaneersut inuit ataasiakkaat, suliniaqatigiiffiit aamma eqqumiitsuliornermik kulturilerinermillu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunik suliaqartut tapiiffigisarpai. Taamaammat nunatsinnit minnerpaamik ataatsip aamma Nunanit Avannarlermiunit allanit ataatsip suliniutini suleqatigiinnissaat piumasaqaataavoq.
Soorlu ukioq manna nipilersoqatigiit Nuija 35.000 koruuninik immiussinissaannut tapiinikuuvugut. NAPA aamma eqqumiitsuliortut kulturilernermillu suliaqartut Nunani Avannarlernut angalanerannut aamma tapiinikuuvoq.
NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunat Avannarliit nunarsuarmi ataatsimoornerpaalernissaannut aamma piujuartitsinerpaalernissaannut suleqataanissaq siunertaraa. Nunat avannarlermiut aamma nunat issittormiut akornanni suliaqartartut kulturilerinermik suliniutigisaasa piujuartitsisut tapersersornerisigut taamaaliussaagut.
Kulturimut tapiisarfiup Nunani Avannarlerni innuttaasut kulturikkut annertuumik suleqatigiinnerannik, ataatsimooqatigiinnerannik paaseqatigiinnerannillu ineriartortitsisoq qulakkiissavaa. Inuit amerlanerit aamma suliniaqatigiiffiit amerlanerit Kalaallit Nunaat ukkataralugu nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinneq pillugu annerusumik ilisimasaqalernissaat soqutiginninnerulernissaallu kissaatigaarput.
Kulturimut tapiisarfik pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p
NAPA eqqumiitsuliornermut kultoorimullu suliniutinik 520.000 koruuninik aningaasaliivoq
NAPA-p, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip siulersuisui februaarimi aalajangerput suliniutit tallimat immikkuullarittut aningaasaliiffiginiarlugit. NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia eqqumiitsuliornermi kulturikkullu suliniutit arlallit meeqqanut inuusuttunullu, piujuartitsinermut aamma issittormiut sammiviliiffiat tunngassuteqartut aningaasatigut annertuumik tapiiffigineqarput. Qinnuteqaatinik tunniunnissamut piffissaliussaq 1. februar 2024 qaangiutinngitsoq NAPA qinnuteqaatinik pitsaasunik amerlasuniik tigusivoq, tamanna nunatsinni nunanilu avannarlerni
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma