Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq.
NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat.
Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film Festival (NIFF) aamma Nuuk Nordisk Kulturfestival (NNK) – kingulleq NAPA-p piginneqataaffigisaa – isiginnaarianut tusarnaarianullu nuannaarutaasimaqisut ingerlanneqarsimapput. NIFF-ipp aaqqissuussaa septembarip naanerani nunarsuarmit tamarmeersunik filmiaqqanik filminillu assigiinngitsorpassuarnik takusassiisimavoq, NNK-lu aaqqissuussaa oktoberip naanerani tusintilinnik tusarnaartitsinernut pikkunartunut saqqummersitsinernullu pissanganartunut takusassiisimalluni.
Hanne Trap Friis aamma Gukki Nuka suliniutiminnik pingasoqiusaasumik ”Tarnima nammatai – jeg bærer min sjæl” upernaaq aallartitsipput, Kalaallit Nunaata sineriaani oktoberimi angallataminnik, atuakkamillu saqqummersitsinermik Nuummi oktoberip 28-ani naggasikkaminnik. Suliniut isiginnaagassiamik, eqqumiitsulianik saqqummersitsinermik aamma atuakkiamik, kinguaassiutitigut atornerluinermik, isumatsassimanermik neriunnermillu imaqarpoq.
Tilioq – Inuit Innarluutillit Oqaaseqartartuat inuusuttut innarluuteqartut nunanit avannarlerneersut naapinnissaannik aaqqissuimmat peqataasut inuit innarluutilittut aporfiit aqqusaartakkatik inuiaqatigiinni, politikerinit aamma inuusuttunit allanit eqqumaffigineqartariaqartut oqallisigaat. Napinnerat peqatigiiffimmik KIIP-imik pilersitsinermik ilaatigut kinguneqarpoq, taanna Kalaallit Nunaanni inuusuttunut innarluutilinnut tunngavoq.
Taakku sisamat aaqqissuussinerpassuarnut misigisassaqartitsinerpassuarnullu NAPA-p issittumi inuunerup Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarnerulernissaanut akuerineqarnissaanullu tapiiffigisartagaanut takussutissaapput.
Januarimi aallarteqqissaaq
”Aningaasaliissutit qaammat ataaseq sioqqullugu nungunnerisa takutippaa, kulturilerisut nutaanik sammisaqartitsinernik suliniutinillu amerlasuunik, issittumi inuunermik eqqumaffiginninnerulernissamik siunertalinnik, aallusserusulerluinnartut”, pisortaq Anne Mette Gangsøy oqarpoq.
Qinnuteqarniartut qujanartumik utaqqivallaassanngillat, tassami NAPA-p Kulturimut tapiissuteqartarfianut januarip 15-ianiutinnagu qinnuteqarsinnaavutit. Taapiissuteqartarfiup 2022-mi 3 millionit koruunit agguaassassarai.
”Suliniutit pissanganartut suut 2022-mi taperneqarnissamut qinnuteqaatigineqassanersut takussallugit qilanaareqaarput”, Anne Mette Gangsøy naggasiivoq.
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Kalaallit Nunaanni nersornaaserneqarnissamut innersuussat qaffasissumik pitsaassuseqarput
Ulloq 31. oktober Oslomi Operaen nunani avannarlerni eqqummiitsulianut kulturilerinermullu nalliuttorsiutiginninnermut qitiussaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit ataqqinaammik nersornaatinik agguaalerpata. Ukiumi pisumi Nunani Avannarlerni nunanit tamanit eqqumiitsuliortut, atuakkiortut, nipilersortartut aamma filmiliortartut alutornartut katersuutsinneqassapput, nunani avannarlerni kulturilerinermut malunnaatilimmik taperseeqataanerat nersorniarlugu. Marlunngorneq ulloq 31. oktoberimi kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerinermillu suliaqartut arlallit
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu