Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq
Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler.
Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq.
Isiginnaartitsissut Kujataani upernaaq 2021-mi assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq aamma Nuummi isiginnaartitsissutigineqarsimalluni, maannalu illoqarfinni Nuup avannaaniittuni isiginnaartitsissutigineqaqattaarluni.
Isiginnaartitsissut illoqarfinni Uummannaq, Qasigiannguit, Aasiaat, Qeqertarsuaq, Ilulissat, Sisimiut Maniitsumilu isiginnaarneqareerlunilu isiginaarneqarsinnaassaaq.
Angalaarneq
Nuummit timmisartorluta aallarpugut… aap timmisartut pingasut helikopterilu ataaseq ilaaffigalugit Uummannamukartussaavugut, tassanilu isiginnaartitseqqaartussaavugut. Uummannaq kusanartumik uummatitut ilusilimmik qaqqarsualik, kiisalu Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq ilisarisimaneqarluartoq. Qeqertaq qulaakkaangatsigu soorlu tassa uatsinnik qaaqqusisartoq. Qaamaneq qaqqakkut majuarpoq aamma illuatungaanut aqqaqqilluni. Illoqarfik sivingajaanik aqqusineqarpoq aamma sumi tamaani illoqarfimmi qaarsuniittunik qimmeqarluni.
Uummannaq assorsuaq kusanarpoq. Borgmesterip meeqqat angerlarsimaffianni pulaarpaatigut aamma illoqarfimmiunut kaffisoriartorpugut. Nerisassanillu mamangaartunik nukatsinneqarpugut oqaloqatiginnillutalu illartarluta.
Sapaat 3. oktober. Meeqqat angerlarsimaffiannit ungasinngitsumi hali inissisimavoq, tassani isiginnaartitsissaagut amma assiliat suliniummit saqqummersittakkagut saqqummersissavagut. Hali angivoq nuannerluinnarlunilu, piareersaavugullu. Isiginnaartitsisut takutitsiffissaat angivallaanngilaq, taamaattumik isiginnaartitsisartut aalaffissartik nalimmassarpaat, qulliillu isiginnaartitsiffissap angissusaanut naleqqussarneqarlutik. Inuit nal. 18.45 missaani takkussuutilerput, kisianni oqarsimavugut matut aatsaat nal. 19.15 ammarneqarumaartut, qujanartumillu inuppassuit Rasmus Lyberthip, Gukki Nukap, Jokke Rosingip aamma Paarma Brandtip qalipagaat assilisaallu isinnginnerminni isiginnaaqqaarsinnaavaat, taakkumi paarlersuarmi saqqummersissimavagut.
Nal. 19.30 qaangilaaraa inuit suli takkussuupput. Issiaviit 300-t missaat inissinneqarsimapput, kisianni suli amigarlutik – qujanartumilli hali takisuunik issiaveqarpoq inuillu inissipput. Isiginnaariat 375-it missaasa isiginnaartitsissut takuaat. Uatsinnut tamanut pingaaruteqarpoq kikkut tamarmik inissaqarnissaat. Aamma upalungaarsimasut ilaapput. Isiginnaartitsissut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngavoq, aamma asanninnermut neriuuteqarnermullu tunngalluni.. taamaattumik ilaat sakkortuumik qisuariaannaapput.
Taamaattumik Killiliisap/Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup suleqatigilluarnerat pitsaasoq una ingerlanneqarpoq. Kujataaneereeratta arlallit oqaloqatiginnikkiartorsimapput – taamaattumik kingusinnerusukkut upalungaarsimasoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Nalunngilarput isiginnaartitsissut sakkortusoq, aamma amerlanernut ajorunnaariartornertut pissuseqarsinnaasoq aamma kusanarluinnartuulluni. Isiginnaartitsineq aqqutigalugu oqallisigeqqusaanngitsut kipitsikkusuppagut, inuillu ikiorneqalersillugillu oqaloqatigiitsilersikkusuppagut. Kisianni inuit ilaat oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsipput, inuillu amerlanerit sassarlutik oqaluttuarsinnaalernissaminnik pisariaqartitsillutik, inuillu katsorsaasunut oqaluttuarsinnaalersinnaasut amerliartornerannut ikiorneqarsinnaalernerannut ikiuutaasinnaagutta aamma nuannaarutigaarput. Eqqumiitsuliorneq pitsaasoq aamma qaammarsaanermut ineriartortitsinermullu atorneqarsinnaavoq.
Unnuk ingerlalluarpoq, inuillu nikuillutik ersaattaallutik. Tassa nuanneq. Anersaajallaqqavugut, maannalu isiginnaartitseqattaarnerpassuassagut aallartippagut. Borgmesteri sulisuilu nuannaarput, sulisuisalu ilaasa ornippaanga pakkullungalu, oqarfigaangalu tunissutaasoq.
Kingorna Facebookikkut ima allassimavoq: ”Asasakka inoqatit. Unnummut Uummannami isiginnaartitsissut takutinneqartoq isiginnaarpara. Isiginnaartitsissummi kinguaassiutitigut atornerluineq aamma atornerlunneqarsimalluni misigissutsit pinngortartut tamarmik isiginnaartitsissutigineqarput.
Meeqqat misigissusaat, niviarsiaqqat misigissusaat, nukappiaqqat misigissusaat, angajoqqaat misigissusaat, atornerluisup misigissusai. Atornerluinermik ajornartorsiutit nunatsinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput, unitsittariaqarpullu. Uani isiginnaartitsinermi aqqutissiuisoqarpoq. Neriuppunga aggerlusi isiginnaartitsissut illoqarfissinnut annguppat isiginnaariassagissi. Atornerluinerit taamaatitinneqartariaqarput.”
Kujataani – aamma Nuummi sakkortuumik qisuariartoqartarpoq, aamma nuannaartorpassuullutik qisuariartarput. Nuannerluinnarpoq isiginnaartitsissut amerlasuunut annguttarmat.
Meeqqat angerlarsimaffianni nuannersumik naggataarpugut, uangalu eqqarsarpunga inuit qanoq ajunngitsigisut amerlasuut naapissimagigut. Aali siullerpaamik isiginnaartitsiffitsinni.
Aqagu Qasigianngualiassaagut. Angalaarneq pitsaasumk aallartippoq aamma isiginnaariartussat tulliinut isiginnaartitsinissarput qilanaarilereerparput.
Hanne Trap Friis / Isiginnaartitsisarfimmi pisortaq.
Isiginnaartitsisarfiup pisortaa Hanne Trap Friis
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq. 2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA
Nunat avannarliit Issittumut tapiisarfimmut aatsaat taama qinnuteqartigisoqartigaaq: Issittumi suliniutinut 21-nut 8,8 millionit koruunit
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Ilisimatusarfik peqatigalugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi tapiissuteqartarnissamik pilersaarutaat aquppaat. Ukioq manna tapiisarfik tamanut ammasumik aningaasaliissutinut immikkoortortaqarfianut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigipput. Suliniutit katillugit 21-t 8,8 million koruuninik tapiiffigineqarput. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa allattaanerata Karen Ellemannip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nutaaq
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma