Isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai maanna Kalaallit Nunaanni angalaarpoq
Assimi takuneqarsinnaapput Naleraq Eugenius, Nukakkuluk Kreutzmann, Rasmus Lyberth, Hans Ole Amossen, Karina Møller aamma Klaus Geisler.
Upernaaq 2021 Teaterip freezeProductions isiginnaartitsissut Tarnima Nammatai suliaraa, ukuninnga taperneqarluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Statens Kunstfond, NAPA-p kulturimut tapiisarfia, Katuaq Kulturip Illorsua, Århus Kommune, Nunafonden aamma Nuummi Najukkami Ataatsimiititaq.
Isiginnaartitsissut Kujataani upernaaq 2021-mi assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq aamma Nuummi isiginnaartitsissutigineqarsimalluni, maannalu illoqarfinni Nuup avannaaniittuni isiginnaartitsissutigineqaqattaarluni.
Isiginnaartitsissut illoqarfinni Uummannaq, Qasigiannguit, Aasiaat, Qeqertarsuaq, Ilulissat, Sisimiut Maniitsumilu isiginnaarneqareerlunilu isiginaarneqarsinnaassaaq.
Angalaarneq
Nuummit timmisartorluta aallarpugut… aap timmisartut pingasut helikopterilu ataaseq ilaaffigalugit Uummannamukartussaavugut, tassanilu isiginnaartitseqqaartussaavugut. Uummannaq kusanartumik uummatitut ilusilimmik qaqqarsualik, kiisalu Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq ilisarisimaneqarluartoq. Qeqertaq qulaakkaangatsigu soorlu tassa uatsinnik qaaqqusisartoq. Qaamaneq qaqqakkut majuarpoq aamma illuatungaanut aqqaqqilluni. Illoqarfik sivingajaanik aqqusineqarpoq aamma sumi tamaani illoqarfimmi qaarsuniittunik qimmeqarluni.
Uummannaq assorsuaq kusanarpoq. Borgmesterip meeqqat angerlarsimaffianni pulaarpaatigut aamma illoqarfimmiunut kaffisoriartorpugut. Nerisassanillu mamangaartunik nukatsinneqarpugut oqaloqatiginnillutalu illartarluta.
Sapaat 3. oktober. Meeqqat angerlarsimaffiannit ungasinngitsumi hali inissisimavoq, tassani isiginnaartitsissaagut amma assiliat suliniummit saqqummersittakkagut saqqummersissavagut. Hali angivoq nuannerluinnarlunilu, piareersaavugullu. Isiginnaartitsisut takutitsiffissaat angivallaanngilaq, taamaattumik isiginnaartitsisartut aalaffissartik nalimmassarpaat, qulliillu isiginnaartitsiffissap angissusaanut naleqqussarneqarlutik. Inuit nal. 18.45 missaani takkussuutilerput, kisianni oqarsimavugut matut aatsaat nal. 19.15 ammarneqarumaartut, qujanartumillu inuppassuit Rasmus Lyberthip, Gukki Nukap, Jokke Rosingip aamma Paarma Brandtip qalipagaat assilisaallu isinnginnerminni isiginnaaqqaarsinnaavaat, taakkumi paarlersuarmi saqqummersissimavagut.
Nal. 19.30 qaangilaaraa inuit suli takkussuupput. Issiaviit 300-t missaat inissinneqarsimapput, kisianni suli amigarlutik – qujanartumilli hali takisuunik issiaveqarpoq inuillu inissipput. Isiginnaariat 375-it missaasa isiginnaartitsissut takuaat. Uatsinnut tamanut pingaaruteqarpoq kikkut tamarmik inissaqarnissaat. Aamma upalungaarsimasut ilaapput. Isiginnaartitsissut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngavoq, aamma asanninnermut neriuuteqarnermullu tunngalluni.. taamaattumik ilaat sakkortuumik qisuariaannaapput.
Taamaattumik Killiliisap/Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup suleqatigilluarnerat pitsaasoq una ingerlanneqarpoq. Kujataaneereeratta arlallit oqaloqatiginnikkiartorsimapput – taamaattumik kingusinnerusukkut upalungaarsimasoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Nalunngilarput isiginnaartitsissut sakkortusoq, aamma amerlanernut ajorunnaariartornertut pissuseqarsinnaasoq aamma kusanarluinnartuulluni. Isiginnaartitsineq aqqutigalugu oqallisigeqqusaanngitsut kipitsikkusuppagut, inuillu ikiorneqalersillugillu oqaloqatigiitsilersikkusuppagut. Kisianni inuit ilaat oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsipput, inuillu amerlanerit sassarlutik oqaluttuarsinnaalernissaminnik pisariaqartitsillutik, inuillu katsorsaasunut oqaluttuarsinnaalersinnaasut amerliartornerannut ikiorneqarsinnaalernerannut ikiuutaasinnaagutta aamma nuannaarutigaarput. Eqqumiitsuliorneq pitsaasoq aamma qaammarsaanermut ineriartortitsinermullu atorneqarsinnaavoq.
Unnuk ingerlalluarpoq, inuillu nikuillutik ersaattaallutik. Tassa nuanneq. Anersaajallaqqavugut, maannalu isiginnaartitseqattaarnerpassuassagut aallartippagut. Borgmesteri sulisuilu nuannaarput, sulisuisalu ilaasa ornippaanga pakkullungalu, oqarfigaangalu tunissutaasoq.
Kingorna Facebookikkut ima allassimavoq: ”Asasakka inoqatit. Unnummut Uummannami isiginnaartitsissut takutinneqartoq isiginnaarpara. Isiginnaartitsissummi kinguaassiutitigut atornerluineq aamma atornerlunneqarsimalluni misigissutsit pinngortartut tamarmik isiginnaartitsissutigineqarput.
Meeqqat misigissusaat, niviarsiaqqat misigissusaat, nukappiaqqat misigissusaat, angajoqqaat misigissusaat, atornerluisup misigissusai. Atornerluinermik ajornartorsiutit nunatsinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput, unitsittariaqarpullu. Uani isiginnaartitsinermi aqqutissiuisoqarpoq. Neriuppunga aggerlusi isiginnaartitsissut illoqarfissinnut annguppat isiginnaariassagissi. Atornerluinerit taamaatitinneqartariaqarput.”
Kujataani – aamma Nuummi sakkortuumik qisuariartoqartarpoq, aamma nuannaartorpassuullutik qisuariartarput. Nuannerluinnarpoq isiginnaartitsissut amerlasuunut annguttarmat.
Meeqqat angerlarsimaffianni nuannersumik naggataarpugut, uangalu eqqarsarpunga inuit qanoq ajunngitsigisut amerlasuut naapissimagigut. Aali siullerpaamik isiginnaartitsiffitsinni.
Aqagu Qasigianngualiassaagut. Angalaarneq pitsaasumk aallartippoq aamma isiginnaariartussat tulliinut isiginnaartitsinissarput qilanaarilereerparput.
Hanne Trap Friis / Isiginnaartitsisarfimmi pisortaq.
Isiginnaartitsisarfiup pisortaa Hanne Trap Friis
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput. Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq. – Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu
Maanna Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartoqarsinnaalerpoq
1. december Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa issittunut aningaasaateqarfia ammarpoq. Ulloq 13. januar NAPA Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu webinarertitsissaaq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut ukiumut qinnuteqarnissaq maanna ammarpoq. Qinnuteqartussat nutaat qinnuteqareersimasullu aningaasaliiffigineqarnissamut maanna nittartakkatsigut qinnuteqarsinnaalereerput. Qinnuteqarnissamut piffissaliussaavoq ulloq 15. februar 2023. Aamma ullorsiutinni ulloq 13. januar nal. 10.00
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani