Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu
Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut.
Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi (ICC-)mi nunarsuarmilu Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliaqarnerminit misilittakkani” oqaluttuarai.
Aqqaluk Lynge atuakkiortuuvoq, ukiorpassuarnilu Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni (ICC)-imi siuttuullunilu Naalagaaffiit Peqatigiivisa Nunat Inoqqaavi pillugit ataatsimiititaliaani siulittaasup tullerisimavaa (2002-2004). Aqqaluk Lynge partiip Inuit Ataqatigiinnik pilersitseqataasimavoq, aamma ukiorpassuarni Inatsisartuni ilaasortaasimallunilu Naalakkersuisuusimavoq (1983-95, 2002-05).
Saqqummiinermini ilaatigut oqaluttuarpoq nunani avannarlerni suleqatigiinneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa (ICC-p) pilersinnerannut aamma nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermut isumassarsiorfiusimasoq, aamma Arktisk Råd pillugu eqqartuillluni.
Aqqaluk Lyngep nunatsinni avatangiisit, aatsitassat aamma Kalaallit Nunaata nunataanut piginnittussaatitaaneq pillugit isummani eqqartuiffigai, aamma nunani avannarlermiunik siunissami suleqateqaannarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarlugu.
Nunarput namminersuleraluarpat qanoq kinguneqassanersoq oqaluttuaraa, aamma nammineqsiunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersortup, Savalimmiut namminersortut Danmarkillu namminersortup naligiillutik suleqatigiinnissaat kaammattuutigaa. Taamaattoqarnissaa piumaneruaa, tassamigooq Danmarkimit naalagaaffeqatigiinnermit anigaluarutta taava nunarput tiguassalluta USA piareeqqassaaq USA-mut atalersilluta. Tassami USAP-p nunat pissaanilissuit allat nunatsinniinnissaat akueriumanngilluinnartussaavaa, soorlu Kina.
Aqqaluk Lyngep aamma atuakkiortarnini aamma nammineq inuunerminik atuakkiortoqartoq oqaluttuarai. Saqqummeereermat soqutigineqaqimmat apersorneqarpoq oqallittoqarlunilu.
NAPA ullaakkorsioqatigalugu tulliani tallimanngornerni 7. maj aamma 4. juni nal. 8.30 – 10 ingerlanneqassapput Katuami Ikinngutit inaanni. NAPA-p facebookikkut quppernerani suaarutigineqarumaarput.
Siusinnerusukkut pulaartorisimavagut ilaatigut Vivi Vold, Inge Olsvig Brandt, Zika (Ida Kleist), Seqininnguaq Qitura L. Poulsen, Gudrun Hasle aamma Juaaka Lyberth.
Nutaarsiassat allat
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Pauliina Oinonen NAPA-mi pisortaagallartutut atorfinippoq
Pisortamik nutaamik atorfinitsitsisoqarnissaata tungaanut ingerlalluartumik ikaarsaariartoqarnissaa qulakkeerniarlugu, NAPA-mi pisortaagallartussamik toqqaanissaq aalajangerneqarpoq. Søren Würtz, NAPA-mi pisortaq, nalunaarpoq NAPA-mi atorfimminit apriilip 30-ani soraarniarluni. Pisortassamik nutaamik nassaartoqarnissaata tungaanut NAPA ingerlalluarnissaa qulakkeerniarlugu, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Pauliina Oinonen pisortaagallartussatut toqqarsimavaat. Pauliina Finlandimeersoq januaarimi 2022-mi siunnersortitut NAPA-mi ilannguppoq. Taamanimiilli NAPA-p
Susanne Andreasen NAPA-mi pisortanngorpoq
Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq. Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni. 2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq. Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq,
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu