Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut ataatsimiititaliap meeqqat pisinnaatitaaffii qanoq nukittorsarneqarsinnaanersut aammalu Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffimminik naammassinninnissaa qulakkeerneqarsinnaanersoq. Siunnersuut Inatsisartuni politikkikkut tapersersorneqangaatsiarpoq. Suliniut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit tapiiffigineqarsimavoq.
Meeqqap pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip isumaqatigiissutaani naatsorsuutigineqarpoq inuit pisinnaatitaaffiinik illersuiniaqatigiiffiit meeqqat pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarpata naammagittaalliuutinik ataasiakkaanik suliaqarsinnaasut. Kalaallit Nunaanni MIO ullumikkut meeqqap pisinnaatitaaffiinik illersuisutut sulivoq nalinginnaasumillu siunnersuisarlunilu siunnersuisarsimalluni, kisianni sulianik ataasiakkaanik suliaqarnissamut piginnaatitaanngilaq. Aamma naammagittaalliornissamut periarfissat allat meeqqat eqqarsaatigalugit ilusilersorneqarsimanngillat taakkununngalu paasiuminaassinnaallutik. Tamannalu misissuinermi siullermi matuneqarnissaanut siunnersuutigineqarpoq.
Nunavummi Islandimilu misilittakkat
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfianit aningaasaliissutit iluaqutigalugit Nunani Avannarlerni Issittumilu meeqqat pisinnaatitaaffiinik illersuiniaqatigiiffinnik MIO suleqateqarsinnaalersimavoq. Nunavumi Islandimilu tikeraarnermigut MIO-p naammagittaalliornermut ataatsimiititaliat Kalaallit Nunaanni pissutsinut assingusumik qanoq sulerinersut paasisaqarfigisinnaavaa. Nunavummi meeqqanut inuusuttunullu sinniisoqarfiup suliat ataasiakkaat pillugit nammineq misilittakkat oqaluttuarai, taakkulu Kalaallit Nunaanni pissutsinut attuumassuteqarpasissimapput.
Meeqqat illersuisuat pillugu Islandimi suleqataasoq paasititsivoq meeqqat inuusuttullu naammagittaalliornermut ataatsimiititaliap ineriartortinneqarnerani kingusinnerusukkullu siunnersorneqartuarnissaanut qanoq peqataatinneqarsinnaanersut.
Meeqqat atugaasa pitsaanerulersinnissaannik suliniaqatigiiffimmik Danmarkimiittumi oqaloqateqarneq meeqqat peqataatinneqarnissaannut aamma meeqqanut iluaqutaasumik oqaluussinermik aaqqissuussinissamut iluaqutaavoq.
Suleqatigiinnerli tamaanga killeqanngilaq: attaveqaatit MIO-p suliniut aqqutigalugu ineriartortissimasai ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni meeqqat pisinnaatitaaffiinik suliaqarnermut tapersersuissapput.
Politikkikkut tapersersuineq
Inatsisartuni saqqummiunneqareersullu MIO-p innersuussutai politikkikkut tapersersorneqangaatsiarput, tamannalu meeqqat pillugit naammagittaalliortarfiliornissaq pillugu naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaannut nutaamut marsimi 2025-meersumut ilanngunneqarpoq.
Tamatuma nalaani Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaata naalakkersuisui, oktobarimi 2025-mi siunnersuuteqarput Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqap Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliaanut toqqaannartumik maalaaruteqarsinnaanermik periarfissiisoq, aatsaat nunami naammagittaalliornissamut periarfissat tamaasa misiliereerlugit.
Suli suliassarpassuaqarpoq, qanittukkulli ineriartorneq MIO-p meeqqat atugarissaarnissaannut ikiorneqartuarnissaannullu qulakkeerinnittussamik aaqqissuussamik takorluugaanut qaninnerulersitsivoq.
Issittumi suleqatigiinnermut ukiuni 30-ni sammisaqarneq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi suleqatigiinnissaq ukiuni 30-ni ukkatarisimavaat.
Nunat avannarliit nunaata imartaallu ilarpassui issittumiipput, taamaattumillu nunap immikkoortuanut immikkorluinnaq ittumut, sakkortuumik sunnertiasumullu tamatumunnga tunngasut soqutigilluinnarpavut.
Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat 2025-2027-mi siunertaavoq issittumi inuiaqatigiit inuttut, aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu naleqqussarsinnaassuseqarnissaat tapersersornissaa. Inuiaqatigiinnik naleqqussarsinnaasunik siuarsaanikkut, piujuartitsisumik aningaasaqarnerup ineriartorneranik mingutsitsinngitsumillu allanngortitsinermik siuarsaaniarluni, pilersaarummi najukkami suliniutit suleqatigiinnerillu nunani avannarlerni issittumilu naleqqussarsinnaanermut isumassarsisitsisut tapersersorneqassallutik. Nunat Avannarliit Issittumut Pilersaarutaat aqqutigalugu Issittumi suliniutit nutaaliortut Nordisk Ministerrådip 2030-mut takorluugaanut naapertuuttut Nordisk Ministerrådip tapersersorumavai.
Allaaserisani makkunani sammineqarput Nordisk Ministerrådip Issittumut tunngasunut suliniutai assigiinngitsut. Ukiut ingerlaneranni suliniutit assigiinngitsunik taaguuteqarsimapput, 2022-miit 2024-mut Issittumi Suleqatigiinnermut Suliniummik taaneqartarsimalluni, 2025-milu 2027-mi Nunat Avannarliit Issittumut tunngasunut suliniutaattut taaguuteqarluni.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu
Suliniut Issittumi nunanilu avannarlerni suleqatigiinneq qulakkeerniarlugu, suleqatigiinneq minnerpaamik nunanit avannarlerneersunit pingasunit tamatigut peqataaffigineqartariaqartarpoq. Tassa: Kalaallit Nunaat, Island, Norge, Sverige, Danmarki, Finland, Savalimmiut imaluunniit Åland.
Issittumi suleqataasoq ataaseq arlallilluunniit nunanit avannarlerneersuuppata tamanna ilaneqarsinnaavoq.
MIO-p suliniutaa issittumi nunat avannarliit pingasunilu, Kalaallit Nunaata, Islandip Danmarkillu suleqatigiillutik kiisalu Nunavumi meeqqat inuusuttullu sinniisaat suleqatigalugu.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfik pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit: https://napa.gl/issittumi-suleqatigiinnermut-tapiissuteqartarfik/
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p
Attaveqaqatigiinnermi suleqataasoq ingerlariaqqilersoq
Bula Larsen NAPA-p allaffianit ilisarisimaneqarluarpoq. Tassami ukiuni 2000-mit 2004-mut NAPA-meereersimavoq. NAPA-mut uterusulluni eqqarsaatigisarsimallugu 2019-imi inuttassarsiuutaq takugamiuk qinnutigaa atorfininnissaminillu neqeroorfigitilluni. Taanna nangaassuteqarani akueraa. Maannalu Bulap inuulluaqqunissaanut piffissanngungajalerpoq, tassami Danmarkimut ungasinngitsumi nuulermat. Bula Kulusumi Kitaamiunik angajoqqaaqarluni inunngorsimavoq, Ilisimatusarfimmillu Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiutilerinerlu Bacheloriuffigalugit. Bula sumiuunerluni aperineqaraangami akisarpoq kalaalliuni.
IMARSUAQ – Havets Veje – Sikuiuitsoq Avannarlermi eqqanilu naapittarnerit
Nuummi Nuutoqqaq tallimanngornermi 15. oktober 2021 nal. 18 – 20 silami qulliit nipillu atorlugit allanngortinneqassaaq. Silami qulliit iikkanut, sikunut qaarsunullu seqersinneqassapput aamma nipit tusarsaassallutik. NAPA-p eqqumiitsuliortoqatigiit TURA YA MOYA-kkut suliniutaat ”IMARSUAQ – Havets Veje” tapiiffigisimavaa, tassani nunanit avannarlermiut matumani kalaallit eqqumiitsuliortut nipilersortartullu suliniummi suleqataapput. Aamma
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu