Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut
Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut