Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA kujataanut angalalersoq: Suliniutinnut taperneqarnissat pillugu naapitsigut
Eqqumiitsuliornermut kulturilerinermilluunniit suliniutimik pilersaaruteqarpit? Imaluunniit atuarfit nunat avannarlerni paarlaateqatigiikkusuppa? Taava maanna nunat avannarlerni taperneqarnissannut siunnersortinnissat periarfissaraat. Naapinnissamut attavigitigut. Septembarip aallartinneranni NAPA, Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat kujataani sumiiffinnut assigiinngitsunut atuarfiit qinnuteqarusuttunullu naapinniarlugit angalaartussaavoq. Peqatigiiffiit atorfeqarfiillu meeqqanut inuusuttunullu suliaqartartut naapikkusuppagut. Inuit ataasiakkaat assinganik suliaqartartut aamma naapikkusuppagut. Immaqa
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu