Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarimi peqataassaaq
NAPA-p nunani avannarlerni oqaatsit pillugit podcastia (N)ORD aallaavigalugu podcastiliortut Malin Corlin aamma Per Bloch Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa nunat avannarliit oqaatsit pillugit ataatsimooqatigiiffii pillugit webinarianut “Har Norden et språkfellesskab?” (Nunat Avannarliit oqaatsitigut ataatsimoorfeqarpat?) pillugu peqataanissamut qaaqqusaasimapput. Webinari pissaaq sisamanngorneq 18. marts nal. 13-14.30 (CET). Malin
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma