Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Karsi imaaruppoq
NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq. NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat. Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film
Attaveqaqatigiinnermi suleqataasoq ingerlariaqqilersoq
Bula Larsen NAPA-p allaffianit ilisarisimaneqarluarpoq. Tassami ukiuni 2000-mit 2004-mut NAPA-meereersimavoq. NAPA-mut uterusulluni eqqarsaatigisarsimallugu 2019-imi inuttassarsiuutaq takugamiuk qinnutigaa atorfininnissaminillu neqeroorfigitilluni. Taanna nangaassuteqarani akueraa. Maannalu Bulap inuulluaqqunissaanut piffissanngungajalerpoq, tassami Danmarkimut ungasinngitsumi nuulermat. Bula Kulusumi Kitaamiunik angajoqqaaqarluni inunngorsimavoq, Ilisimatusarfimmillu Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiutilerinerlu Bacheloriuffigalugit. Bula sumiuunerluni aperineqaraangami akisarpoq kalaalliuni.
Nordic Remix – qarasaasiaq atorlugu nipilersoqatigiinneq
Nipileruusiat atorlugit oqaluttuarneq, nunanit avannarlerneersunit peqataafigineqartoq, kulturit, nipilersorsinnaassutsit nunallu killeqarfiisa akornanni suliarineqassaaq. Suliniut “Nordic Remix” NAPA-p kulturimut aningaasaliissutigisartagaanit taperneqarpoq. Suliniuteqartut tassaapput ”Are We Europe” – videoliaallu uani takuneqarsinnaavoq “Suliniuteqarnitsinni siunertatsinni nipilersornerup oqaluttuarisaanera tunngavigalugu nunani avannarlerni nipilersortartut aamma tusagassiinermik suliallit suleqatigiissinnerisigut, apeqqut nipilersoriaatsit ilumut kulturikkut kingornussarsianut
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik