Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu
NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisussaq sullarissoq
Maannguaq Rosing NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisunngorpoq. Taanna Formel-1-imi sukkaniuttartutut sukkatigaluni aallartilluareerpoq. Ataasinngornermi aggustip 15-iani Maannguaq Rosing nuannaarluni NAPAmut iserpoq. Suliniutinut ataqatigiissaarisussatummi ulloq taanna Maannguaq sulileqqaarpoq. Maannguaq kajumissuseqarluarluni suliassaq siulleq aallartippaa. Suliassarli imaannaanngitsuuvoq. Taassumami allagarpassuit digitalinngortittussaammagit. Ullulli pingasuinnaat qaangiutereersut pappilissat tuusintilikkaat skannereerlugit suliaq naammassivaa. Maannguaq eqqissisimasuuvoq sukkasuumillu
Nordplus allaffissornikkut qullersaqarfiata Kalaallit Nunaanni siullerpaamik ataatsimiisitsinerannut NAPA aamma Namminersorlutik Oqartussat qaaqqusisuupput
Ulluni 12 – 15. juni Nordplus’ip allaffissornikkut qullersaqarfiata ilinniagaqarneq nuttarnerlu pillugit suleqatit attuumassutillit Kalaallit Nunaanni ataatsimeeqatigissavai. Nordplus, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni suliniut, nunani avannarlerni nunanilu baltiskiusuni ilinniartitaaneq pillugu patajaallisaanermik ineriartortitsinermillu pingaarutilimmik inissisimavoq. Programmi ilinniartitaanermi suliniutinut assigiinngitsorpassuarnut aningaasaliisarpoq tapersersuisarlunilu, matumani ilinniagaqarnerup nalaani paasisassarsiorluni angalanerit, ilinniarnermut
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,