Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq.
Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq, GU-milu atuarnermini ukiut kingulliit marluk United World College (UWC) aqqutigalugu Bosnien-Herzegovinamiissimalluni. 2019-imi Nuummut pisimavoq tassanilu tusagassiortutut bachelorinngorniarnini Ilisimatusarfimmi aallartissimallugu.
Massakkoqqissaaq Isabella ilinniarnermini semesterit arfineq marluusunit arfilinissaat ingerlappaa. Maannalu ilinniarnermut atatillugu aappassaanik suliffiimmiilluni. Isabella siullermik ukiup affaani Kommuneqarfik Sermersuumi ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiissimavoq.
– Kommunimi sulininni immikkoortortaqarfimmi anginerusumi sulineq misilippara. Tassaniinninni suliffeqarfimmi suliassat assigiinngitsut arlallit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaanerat misilittagaqarfigilerpara, piffissaliussallu killingi imminnut malittariiaaginnavissut aamma misilillugit. Maani qaammat missiliorlugu NAPA-miinninni assigiinngissutsit takusinnaalereerpakka. NAPA-mi atorfillit ikinnerupput tamannalu eqqissisimaarnarnerusutut misinnarpoq. Suli assigiinngitsunik suliassaqartuarpunga ataatsikkut suliarisassannik. Taamaattorli suliarinissaanut piffissaqarneruvunga, Isabella oqarpoq.
Nikipallanneq – ileqqunillu allannguineq
Isabellap NAPA-mi nittartakkatsinnut nutaarsiassanik allataqarneq suliassaasa pingaarnersaraa. Kulturimut Tapiisarfitsinnit suliniutinut taperneqarsimasunik nutaarsiasssalerinermit, illup iluani allannguutinut nutaarsiassalerinerusinnaapput – soorlu atorfinnut tunngasut – imaluunniit quppernitta pitsanngorsarnissaanut tunngasuusinnaapput. Taakku saniatigut Facebookitsinnut saaffiginnissutit Info Nordenimut tunngasut saaffiginnissutit suliarisarrpai, aammalu Facebookimut nutaarsiassat suliarisarlugit.
– Kommunemi ilinniarninnut atatillugu suliffimmiinninni ulapaarlunga sulereersimallunga ileqquliutiinnarsimavara sukkasuumik allaaserinninnissaq nutaarsiassallu sukkasuumik ikkutipallattarlugit. Ulapippallaartariaqannginnera sungiusassallugu ajornakusoortippara. Maani suleqatima oqarfigillattaartarpaannga taamarsuaq tuaviortariaqanngitsunga, suliassakka pillugit uippakajaaqqunanga, taamannak qungujulluni oqaluttuarpoq.
NAPA suliffeqarfiuvoq kulturimik sulialik, tamakkulu pissutigalugit Isabellap NAPA tulliullugu ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiiffiginiarlugu toqqarsimavaa.
– Kulturimut tunngassuteqartut soqutigiuaannarsimavakka. Ilaquttakka tamarmik illugiillutik nipilersornermut eqqumiitsuliornernullu pikkoriffeqarput, taamaattumillu oqaatigisinnaavaraa taakkununnga soqutiginninnera ilaquttaniit pissarsiarisimallugu. Pitsaasumik. Ilinniarnermali nunani allani ingerlannerani aamma kulturit assigiinngitsorpassuit naapissimavakka. Ingammik UWC aqqutigalugu ilinniagaqarninni, ilinniartooqatikkami nunanit assigiinngitsunit 100-t missaaneersuneeerput. Taamaattumik pissanganartittorujussuuvara, kulturi pillugu kulturilerisullu peqatigalugit suliaqarsinnaallungalu, misigisaqarsinnaallungalu ilikkagaqarsinnaagama, taama Isabella naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Issittut akiussinnaasuseqarluartut digitalimik akiuulluarsinnaasunik attaveqaasersuuteqarlutik aallartittarput
Digital Arctic Futures-isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaanni Issittumilu siunissami interneti ukkatarineqarpoq Interneti Issittumi ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq. Kortimik akiliiinermut aamma e-boksimut, Netfliximut, piniarnermut uppernarsaatinut aamma Facebookikkut oqallinnermut atorneqartarluni. Kisianni pinngitsuuisinnaajunnaarnerup annertusiartornerani, aamma saassunneqariaannaaneq annertusiartorpoq. Qanoq pisoqassava, kabeli immakkoortoq ajoquserneqarpat, innaallagiaaruttoqarpat imaluunniit internetikkut ajoqusiiniarnerup inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit akornuserpagit? Apeqqutit taakku
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput. Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq. – Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit