Rigsrådet Nuummit aallakaatitsissaaq
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu maannamut tusarnaagassiatuaq, pitsaalluinnartoq, Rigsrådet, Nuummit toqqaannartumik juunip tallimaani aallakaatitsisussanngorpoq.
Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip, NAPA-p, tusarnaagassiani peqataasartut imminnut attuumassuteqanngitsut pingasut, Danmarkimeersoq, Savalimmiuneersoq Kalaallit Nunaanninngaanneersorlu qaaqquai. Tusarnaagassiarineqartussami tassani Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pissanganartut unammillernartullu ammasumik oqallisigineqassapput.
Politikkikkut naliliisartoq, Lars Trier Mogensen, siunnersorti namminersortoq, Arnakkuluk Jo Kleist aamma lektori, Heini í Skorini, nunaminni illoqarfiit pingaarnersaannit Naalagaaffeqatigiinneq eqqartorlugu tusarnaagassianik siusinnerusukkut immiussisarput. Taakkuali, tassa Rigsrådimik aallakaatitsisartut, Nuummi maanna katersuuttussanngorput. Taamaalilluni oqaloqatigiinnerup ingerlanerani isiginnaartunit peqataaffigineqarsinnaasumik aaqqissuussisoqassaaq.
Rigsrådimi misissueqqissaarnerit, inuttut nammineq isummat apeqqutillu akissutissaqartinneqartut, oqaluttuanut matoqqanerusunut tunngasut, nunallu pingasut akunneranni ammanerulersitsisut oqallisigineqartarput. Taakkua soorlu Issittumi, Atlantikup avannaani Skandinaviamilu siunissami politikkimut, kulturikkut aningaasaqarnikkullu atassuteqaatinut tunngasarput.
NAPA Rigsrådip toqqaannartumik aallakaatitsinissaanut isiginnaartussanik qaaqqusivoq tamanna Nuummi Katuap inersuaaraani 2026-imi juunip tallimaani nalunaaqutaq 16.30-17.30 pissaaq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut. Ilisarititsineq Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq Eqqumiitsuliorneq kulturilu akiuussinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi tamanna inerniliunneqarpoq. Ukioq manna NAPA-p Unnummi Kulturisiorfimmi internetikkut aaqqissuussivoq. Eqqumiitsuliortut kulturimillu aaqqissuussisut nunanit tamalaaneersut arfinillit qaaqquneqarput eqqumiitsuliornermut kulturimullu isiginnittaatsiminnik oqaluttuarinissaannut. NAPA-p pisortaa Susanne Andreasen internetikkut aaqqissuussinermut aqutsisuuvoq, oqaloqatigiinnerlu uani isiginnaarneqarsinnaavoq. Kuupik Kleist, politikeriusimasoq eqqumiitsuliortorlu misilittagaqarluartoq, aaqqissuussinermut peqataavoq oqaloqatigiinnerlu