Pineqartut aningaasaannaanngillat
Nuuk International Film Festivali 18. september naammassineqarpoq, ulluni sisamani nunarsuarmi tamaneersunik filmertitsisoqarlunilu filmiliaaqqanik naatsunik aliikkusersuisoqarpoq. Taamaalillunilu suliaqarfimmut ataqatigiissaarisup Emile Hertling Péronardip ukiumut ataasiarluni Nuummukartarsinnaanera qulakkeerneqarpoq.
COVID-19 tuniluutilereersoq Nuuk International Film Festivali (NIFF) aappassaanik ingerlanneqarsimavoq, naammassineqarnissaa piffissaanngitsukkullu unitsiinnarneqarsinnaanera nalorninartorsiorfiugaluartoq..
Siunertarli anguneqarsimavoq – 2020-mi aammalu ukioq manna – festivalimi pilersaarutigineqartut tamakkerlutik ingerlanneqarput. Filminut programmit, nutaaliornernik imaqartut, immikkoortunik arlalinnik imaqarput, matumani Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissanut pilersaarut ilaalluni, NAPA-p peqataaffigisimasaa.
“Filmfestivali NAPA-mit aningaasalersorneqartoq aningaasanut tunngaannanngilaq. Piviusumimmi suleqatigiinneq ingerlanneqarpoq, ataatsimoorluta Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissamut pilersaarut ilassinninnertaqarluni ingerlapparput. Taama ataatsimut suleqatigiinnitta NAPA-p aningaasaliissutaanut qujaniarnerput naqissuserpaa, pisumullu ilutigitillugu NAPA-p aningaasanik tapiisartuuneranik eqqumaffiginnitsitsilerluni”, oqarpoq Emilie Hertling Péronard.
Tapiisut tapiissusaasa annertussusaat qiviaraanni NIFF-imut aningaasaliinerit annertussusaat kisimik pineqanngillat. Festivalimi aaqqissuunneqartut ingerlanneqarnerinut Kulturip illorsua Katuaq qitiullunilu pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Taamatuttaaq NAPA immikkuullarissumik pingaarutilimmillu suleqataasarpoq, aningaasaliissutinik tapiissuteqartarnini pissutigalugu soorlu Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitassanik pilersaarummut ilasseqatigiinnermullu ataatsimoorluta aaqqissuussisaratta.
NAPA: Nunat Avannarlermiut ilasseqatigiissitsinerat attaveqateqalernissamut periarfissaavoq
NAPA-p NIFF-imik suleqateqarnera nunaqavissunut nunarsuarmioqatigiinnullu kulturikkut sulialinnut ammaassisuuvoq.
“Ilasseqatigiinneq festivalimi peqataasorpassuit attavigiillualernissaannut aqqutissaalluarpoq. Nunaqavissut kulturikkut suliniuteqartut kisimik ilaaneq ajorput aammali Nunat Avannarlermiut kulturikkut suliniuteqartut peqataasarput. NAPA-mut suliniuteqartut imminnut nassaariortorlutik attaveqalernissaat pingaaruteqarpoq, kisianni aamma uagut sulerisarnitsinnik isummatsinnillu avitseqatigiiffeqarnissarput pingaaruteqarluni”, oqarpoq NAPA-p pisortaa Anne Mette Gangsøy.
NAPA-p anguniagaraa Issittumi isummertariaatsitta Nunani Avaalerni paasineqarnissaat akuerineqarnissaallu Nunani Avannarlerni tamani akuerineqarnissaat anguniagaraa, sapinngisamillu siamasissumik attaveqaateqarneq pilersissaallugu pingaarteqarpoq.
“Oqaluttuartarnermik ileqqut qangaaniilli ileqqorineqarput, filmillu isiginnaartut tiguarnissaannut aqqutissatsialaasarlutik. Oqaluttuarineqartut aqqutigalugit kulturit assigiinngitsut imminnut ilikkariartorluarnerusarput, isummagullu nunarsuarmioqatigiit akornatsinni siammartertarpagut”, NAPA-p pisortaa ilassusiivoq.
NAPA-p Nuuk International Festivali arlaleriarluni aningaasaliiffigisarsimavaa.
Filmfestivali tulliani 14.-17. september 2022 ingerlanneqassaaq.
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput. Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit
NAPA upernaaq 2022-mi aallartittussamik attaveqatigiinnermut praktikkertussarsiorpoq
Nunani Avannarlerni tamani Issittormiut isiginnittaasiannik siuarsaaqataarusuppit?Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA Katuami allaffitsinni attaveqatigiinnermut 1-2-nik praktikkertussarsiorpoq. Kalaallit Nunaanni, Nunani Avannarlerni, Issittormiuni aamma nunani baltiskiusuni kulturimik paarlaasseqatigiittarnermik suliaqartut suleqatigilissavatit. Issittormiut Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarlutillu akuerineqarnissaat suliassatta pingaarnerit ilagaat. Tamatuma saniatigut paasissutissiisarfik Info Norden Grønland ingerlapparput, tassani