Pineqartut aningaasaannaanngillat
Nuuk International Film Festivali 18. september naammassineqarpoq, ulluni sisamani nunarsuarmi tamaneersunik filmertitsisoqarlunilu filmiliaaqqanik naatsunik aliikkusersuisoqarpoq. Taamaalillunilu suliaqarfimmut ataqatigiissaarisup Emile Hertling Péronardip ukiumut ataasiarluni Nuummukartarsinnaanera qulakkeerneqarpoq.
COVID-19 tuniluutilereersoq Nuuk International Film Festivali (NIFF) aappassaanik ingerlanneqarsimavoq, naammassineqarnissaa piffissaanngitsukkullu unitsiinnarneqarsinnaanera nalorninartorsiorfiugaluartoq..
Siunertarli anguneqarsimavoq – 2020-mi aammalu ukioq manna – festivalimi pilersaarutigineqartut tamakkerlutik ingerlanneqarput. Filminut programmit, nutaaliornernik imaqartut, immikkoortunik arlalinnik imaqarput, matumani Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissanut pilersaarut ilaalluni, NAPA-p peqataaffigisimasaa.
“Filmfestivali NAPA-mit aningaasalersorneqartoq aningaasanut tunngaannanngilaq. Piviusumimmi suleqatigiinneq ingerlanneqarpoq, ataatsimoorluta Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissamut pilersaarut ilassinninnertaqarluni ingerlapparput. Taama ataatsimut suleqatigiinnitta NAPA-p aningaasaliissutaanut qujaniarnerput naqissuserpaa, pisumullu ilutigitillugu NAPA-p aningaasanik tapiisartuuneranik eqqumaffiginnitsitsilerluni”, oqarpoq Emilie Hertling Péronard.
Tapiisut tapiissusaasa annertussusaat qiviaraanni NIFF-imut aningaasaliinerit annertussusaat kisimik pineqanngillat. Festivalimi aaqqissuunneqartut ingerlanneqarnerinut Kulturip illorsua Katuaq qitiullunilu pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Taamatuttaaq NAPA immikkuullarissumik pingaarutilimmillu suleqataasarpoq, aningaasaliissutinik tapiissuteqartarnini pissutigalugu soorlu Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitassanik pilersaarummut ilasseqatigiinnermullu ataatsimoorluta aaqqissuussisaratta.
NAPA: Nunat Avannarlermiut ilasseqatigiissitsinerat attaveqateqalernissamut periarfissaavoq
NAPA-p NIFF-imik suleqateqarnera nunaqavissunut nunarsuarmioqatigiinnullu kulturikkut sulialinnut ammaassisuuvoq.
“Ilasseqatigiinneq festivalimi peqataasorpassuit attavigiillualernissaannut aqqutissaalluarpoq. Nunaqavissut kulturikkut suliniuteqartut kisimik ilaaneq ajorput aammali Nunat Avannarlermiut kulturikkut suliniuteqartut peqataasarput. NAPA-mut suliniuteqartut imminnut nassaariortorlutik attaveqalernissaat pingaaruteqarpoq, kisianni aamma uagut sulerisarnitsinnik isummatsinnillu avitseqatigiiffeqarnissarput pingaaruteqarluni”, oqarpoq NAPA-p pisortaa Anne Mette Gangsøy.
NAPA-p anguniagaraa Issittumi isummertariaatsitta Nunani Avaalerni paasineqarnissaat akuerineqarnissaallu Nunani Avannarlerni tamani akuerineqarnissaat anguniagaraa, sapinngisamillu siamasissumik attaveqaateqarneq pilersissaallugu pingaarteqarpoq.
“Oqaluttuartarnermik ileqqut qangaaniilli ileqqorineqarput, filmillu isiginnaartut tiguarnissaannut aqqutissatsialaasarlutik. Oqaluttuarineqartut aqqutigalugit kulturit assigiinngitsut imminnut ilikkariartorluarnerusarput, isummagullu nunarsuarmioqatigiit akornatsinni siammartertarpagut”, NAPA-p pisortaa ilassusiivoq.
NAPA-p Nuuk International Festivali arlaleriarluni aningaasaliiffigisarsimavaa.
Filmfestivali tulliani 14.-17. september 2022 ingerlanneqassaaq.
Nutaarsiassat allat
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu webinari siulleq ingerlanneqarsimalerpoq
Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-p aamma Ilisimatusarfiup Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu paasissutissiilluni ataatsimiinneq siulleq webinaritut ingerlappaat ulloq 18. januar 2022. Paasissutissiinermut peqataasut 70-it missaanniipput, ilaatigullu ukunanngaanneersuullutik Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge, Finland aamma Island. Webinarimi tapiissuteqartarfik pillugu paasissutissiisoqarpoq, aamma peqataasut suliniutit pillugit apeqquteqarlutik. Apeqqutit NAPA-mit
NAPA siunnersortimik suliniutinullu aqutsisumik sulisussarsiorpoq (atorfik ataaseq)
Nunani avannarlernit issittumiillu kulturit arlallit ataatsimoorfianni sulinissat soqutigaajuk? Nunani avannarlerni suliffeqarfiup mikisuuvugut, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataaniittoq, maannalu tamatta sulisuusugut suleqatitaarnissarput qilanaaraarput. Suliassatta pingaarnersaat tassaavoq, issittumut tunngassutillit nunani avannarlerni takuneqarlutillu naleqartinneqarnissaat – tamanna anguniarlugu arlalinnik iliuuseqartarpugut. Suliassatit ilaatigut tassaassapput, NAPA-p nammineerluni kulturikkut suliniutaanik suliniutinik aqutsinerit,