Pineqartut aningaasaannaanngillat
Nuuk International Film Festivali 18. september naammassineqarpoq, ulluni sisamani nunarsuarmi tamaneersunik filmertitsisoqarlunilu filmiliaaqqanik naatsunik aliikkusersuisoqarpoq. Taamaalillunilu suliaqarfimmut ataqatigiissaarisup Emile Hertling Péronardip ukiumut ataasiarluni Nuummukartarsinnaanera qulakkeerneqarpoq.
COVID-19 tuniluutilereersoq Nuuk International Film Festivali (NIFF) aappassaanik ingerlanneqarsimavoq, naammassineqarnissaa piffissaanngitsukkullu unitsiinnarneqarsinnaanera nalorninartorsiorfiugaluartoq..
Siunertarli anguneqarsimavoq – 2020-mi aammalu ukioq manna – festivalimi pilersaarutigineqartut tamakkerlutik ingerlanneqarput. Filminut programmit, nutaaliornernik imaqartut, immikkoortunik arlalinnik imaqarput, matumani Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissanut pilersaarut ilaalluni, NAPA-p peqataaffigisimasaa.
“Filmfestivali NAPA-mit aningaasalersorneqartoq aningaasanut tunngaannanngilaq. Piviusumimmi suleqatigiinneq ingerlanneqarpoq, ataatsimoorluta Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitsinissamut pilersaarut ilassinninnertaqarluni ingerlapparput. Taama ataatsimut suleqatigiinnitta NAPA-p aningaasaliissutaanut qujaniarnerput naqissuserpaa, pisumullu ilutigitillugu NAPA-p aningaasanik tapiisartuuneranik eqqumaffiginnitsitsilerluni”, oqarpoq Emilie Hertling Péronard.
Tapiisut tapiissusaasa annertussusaat qiviaraanni NIFF-imut aningaasaliinerit annertussusaat kisimik pineqanngillat. Festivalimi aaqqissuunneqartut ingerlanneqarnerinut Kulturip illorsua Katuaq qitiullunilu pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Taamatuttaaq NAPA immikkuullarissumik pingaarutilimmillu suleqataasarpoq, aningaasaliissutinik tapiissuteqartarnini pissutigalugu soorlu Nunat Avannarlermiut filmiliaannik takutitassanik pilersaarummut ilasseqatigiinnermullu ataatsimoorluta aaqqissuussisaratta.
NAPA: Nunat Avannarlermiut ilasseqatigiissitsinerat attaveqateqalernissamut periarfissaavoq
NAPA-p NIFF-imik suleqateqarnera nunaqavissunut nunarsuarmioqatigiinnullu kulturikkut sulialinnut ammaassisuuvoq.
“Ilasseqatigiinneq festivalimi peqataasorpassuit attavigiillualernissaannut aqqutissaalluarpoq. Nunaqavissut kulturikkut suliniuteqartut kisimik ilaaneq ajorput aammali Nunat Avannarlermiut kulturikkut suliniuteqartut peqataasarput. NAPA-mut suliniuteqartut imminnut nassaariortorlutik attaveqalernissaat pingaaruteqarpoq, kisianni aamma uagut sulerisarnitsinnik isummatsinnillu avitseqatigiiffeqarnissarput pingaaruteqarluni”, oqarpoq NAPA-p pisortaa Anne Mette Gangsøy.
NAPA-p anguniagaraa Issittumi isummertariaatsitta Nunani Avaalerni paasineqarnissaat akuerineqarnissaallu Nunani Avannarlerni tamani akuerineqarnissaat anguniagaraa, sapinngisamillu siamasissumik attaveqaateqarneq pilersissaallugu pingaarteqarpoq.
“Oqaluttuartarnermik ileqqut qangaaniilli ileqqorineqarput, filmillu isiginnaartut tiguarnissaannut aqqutissatsialaasarlutik. Oqaluttuarineqartut aqqutigalugit kulturit assigiinngitsut imminnut ilikkariartorluarnerusarput, isummagullu nunarsuarmioqatigiit akornatsinni siammartertarpagut”, NAPA-p pisortaa ilassusiivoq.
NAPA-p Nuuk International Festivali arlaleriarluni aningaasaliiffigisarsimavaa.
Filmfestivali tulliani 14.-17. september 2022 ingerlanneqassaaq.
Nutaarsiassat allat
Kalaallit Nunaanni nersornaaserneqarnissamut innersuussat qaffasissumik pitsaassuseqarput
Ulloq 31. oktober Oslomi Operaen nunani avannarlerni eqqummiitsulianut kulturilerinermullu nalliuttorsiutiginninnermut qitiussaaq, Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit ataqqinaammik nersornaatinik agguaalerpata. Ukiumi pisumi Nunani Avannarlerni nunanit tamanit eqqumiitsuliortut, atuakkiortut, nipilersortartut aamma filmiliortartut alutornartut katersuutsinneqassapput, nunani avannarlerni kulturilerinermut malunnaatilimmik taperseeqataanerat nersorniarlugu. Marlunngorneq ulloq 31. oktoberimi kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerinermillu suliaqartut arlallit
NAPA upernaaq 2022-mi aallartittussamik attaveqatigiinnermut praktikkertussarsiorpoq
Nunani Avannarlerni tamani Issittormiut isiginnittaasiannik siuarsaaqataarusuppit?Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA Katuami allaffitsinni attaveqatigiinnermut 1-2-nik praktikkertussarsiorpoq. Kalaallit Nunaanni, Nunani Avannarlerni, Issittormiuni aamma nunani baltiskiusuni kulturimik paarlaasseqatigiittarnermik suliaqartut suleqatigilissavatit. Issittormiut Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarlutillu akuerineqarnissaat suliassatta pingaarnerit ilagaat. Tamatuma saniatigut paasissutissiisarfik Info Norden Grønland ingerlapparput, tassani
Aningaasaateqarfiit tapiissutillu pillugit unnuk paasissutissiineq
Pingasunngornermi januaarip 21-anni nal. 18.00 Katuap inersuaaqqaani paasissutissiisoqassaaq, tassani soqutiginnittut aningaasaateqarfiit tapiissuteqartarlullu assigiinngitsut naapinneqarsinnaapput. Uku naapissinnaavatit: NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat EU-p Nuummi Sinniisoqarfia Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfik Den Grønlandske Fond NunaFonden Aaqqissuussaq tamanut ammavoq peqataanerlu akeqanngilaq. Aningaasaliisarfiit peqataasut naatsumik saqqummiussissapput, apeqquteqartoqarsinnaallunilu. Nuummi peqataasinnaanngitsut aamma toqqaannartumik internetikkut
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma