Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pingaaruteqangaartullu – Issittumi nunanilu avannarlerni inuiaat ikittunnguit oqaasii atorlugit atuakkiortut festivaliat
Oqaatsit kulturimik ingerlatitseqqiisinnaapput. Immitsinnut oqaluuserisartakkavut attaveqatigiinnermik pilersitsisarput, inuiaqatigiillu pillugit oqaluuserisartakkavut silarsuarmik isiginnittaatsinik nutaanik pilersitsisarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilitsoqqussaralugu oqaatsit attatiinnarnissaat, atussallugit ineriartortillugillu – minnerunngitsumik nunani avannarlerni issittumilu inuiaat ikittunnguit pillugit.
“Suliatta takutippaa silarsuarmi oqaatsit ikittuinarnit atorneqartartut paasilluarneqarnerulerlutillu ataqqineqaleriartortut. Taamaallaat Kalaallit Nunaat atuakkiortivullu sinnerlugit oqalussinnaavunga – takusinnaavarali silarsuarmi oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortuunerannik soqutiginnilertoqartoq. Qarmarsuaq qaangerniarparput – eqqarsarpunga.”
Taama oqarpoq Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat Juaaka Lyberth Nuummi inuiaat ikittunnguit oqaasii pillugit isumasioqatigiinneranni.
Septembarimi Kalaallit Atuakkiortut Nuummi Hotel Hans Egedemi isumasioqatigiipput. Ataatsimeersuarneq peqatigiiffiup ataatsimeersuarneranik ingerlatsineruvoq, aammali oqaatsit inuiaat ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortunut festivalimik pilersitsinissamik aallartitsivoq. Isumasioqatigiinneq, ”Arctic Nordic Small Languages Writers Festival”-imik taaguutilimmik, ilaatigut Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu atuakkiortut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq.
Isumasioqatigiinnermi nunani avannarlerni oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut attatiinnarnissaat aamma ineriartortinnissaat sammineqarpoq. Nunanit avannarlerneersunit issittumilu nunanit arlalinnit aallartitat peqataaffigisaannik workshoppertitsinerit isumasioqatigiinnerillu arlallit aqqutigalugit, KA nunani avannarlerni oqaatsit pillugit uummaarissumik naleqquttumillu suliaqarnissamut sinaakkutissiivoq.
Atuakkiornerup inuiaqatigiit kulturikkut kingornussaannut pingaaruteqarnera pissutigalugu oqaatsit kulturillu ineriartortinnissaannut pingaaruteqarpoq. Ilaatigut tamanna pissutigalugu atuakkiortut peqatigiiffiat nunani avannarlerni tamani peqatigiiffinnik suleqateqalersimavoq, ataatsimoorlunilu pilersaarutigineqarpoq siunissami atuakkiortut festivalertitsissasut oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartartut sammineqarlutik.
Allatta! inuusuttunut tusarliussivoq
Atuakkiortut pillugit isumasioqatigiinnermi aamma inuusuttut atuakkiortut NAPA-p inuusuttunut atuakkiortunut unammisitsinerani Allatta!-mi peqataasut saqqummiussaqarput.
Gertrud-Marie “Kiitu” Kreutzmann aamma Nialiannguaq Simigaq Allatta!-mi misigisatik oqaluttuaraat, nunanilu avannarlerni atuakkiornermut inuusuttut isiginnittaasiat oqaluttuaralugu.
”Ataatsimeersuarnermi peqataaneq misigisaq nuannerluinnarpoq, atuakkiortut silarsuaannut paasisaqarnerunissannut periarfissaqalerama, aamma attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissamut periarfissaqarlunga. Uannut pingaaruteqarnerpaasimagunarpoq inuit nutaat naapillugit attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissaq. Aamma nammineq saqqummersitsiniaraanni saqqummersitsinermut periutsit pillugit ilisimasaqarnerulerneq”, Gertrud-Marie oqarpoq.
NAPA-mi nunani avannarlerni oqaatsit siuarsarneqarnissaat nunallu avannarliit suleqatigiinnissaat pingaartippavut. Taamaattumik nuannaarutigaarput atuakkiortut peqatigiiffiata isumasioqatigiissitsinerani inuusuttullu Allatta!-mi suliniummi peqataasut tapersersuisinnaagatta.
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pillugit
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut inunnit 500.000-init ikinnerusunit atorneqartarput. Kalaallisut, Kalaallit Nunaanni aamma Canadami Alaskamilu issittumi inuit akornanni oqaaserineqartut, savalimmiormiut aamma samit oqaasii inunnit ikinnerujussuanit atorneqartarput, agguaqatigiissillugu inuit 50-55.000-it missaanniillutik. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni inuit 56.000-it najugaqarput, ataatsimullu isigalugu inuit 50-53.000-it Kalaallisut oqaluttarput.
Allatta! pillugu paasissutissat
Allatta!-mut peqataasut arfinillit Kalaallit Nunaanni assigiinngitsuneersuupput. Atuakkiortut tassaapput:
Gertrud-Marie ”Kiitu” Kreutzmann, Nialiannguaq Simigaq, Pilunnguaq Karlsen Kristensen, Nivi Mathiesen, Pipaluk Nathansen aamma Ea Hoffmeyer.
Allatta!-mut inuusuttut allakkusussusaannik patajaallisaanissaq siunertaavoq. Atuakkiorneq qanoq nammineq misiginerluni oqaasertaliineruvoq pikkunartoq aamma kulturimik paasisimasaqarnerulluni, piginnaasallillu taakku tapersersorneratigut atuartartut aamma inuusuttut immikkuullarissumik isiginneriaasiisa akornanni itinerusumik attavileeqataarusuppugut.
Allatta! sisamassaanik naammassineqarpoq. Taamaattumillu saqqummersitsineq taaguusersimavarput Allatta! 4.0.
Allatta! Kalaallit Nunaanni inuusuttut atuakkiornermik piginnaasallit siuarsaaviginissaannut pingaaruteqarsimavoq. Siusinnerusukkut peqataasimasut tupinnaannartumik angusaqartarsimapput, soorlu atuakkiortoq Niviaq Korneliussen tamanna aqqutigalugu atuakkiortunngorsimasoq. Maannakkut Allatta!-mi saqqummersumi “oqaluttuat ersinartut” sammineqarsimapput, inuusuttut eqqumiitsut pissanganartullu sammisimammatigit.
Inuusuttut namminneq oqaatsit sorliit atorlugit allakkusunnerlutik qinersimavaat. Oqaluttualiani arfiniliusunit tallimat kalaallisut allagaasimapput, taakkulu atuartartunut amerlanerusunut anngunnissaat eqqarsaatigalugu aamma qallunaatut tuluttullu nutserneqarsimallutik. Katersat aamma assiliartaqassapput, inuusuttup ilusilersuisartup Nicholas Rosing Petersenip suliaanik.
NAPA aamma Kalaallit Atuakkiortut Allatta!-mik piginnittuupput.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nordplus allaffissornikkut qullersaqarfiata Kalaallit Nunaanni siullerpaamik ataatsimiisitsinerannut NAPA aamma Namminersorlutik Oqartussat qaaqqusisuupput
Ulluni 12 – 15. juni Nordplus’ip allaffissornikkut qullersaqarfiata ilinniagaqarneq nuttarnerlu pillugit suleqatit attuumassutillit Kalaallit Nunaanni ataatsimeeqatigissavai. Nordplus, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni suliniut, nunani avannarlerni nunanilu baltiskiusuni ilinniartitaaneq pillugu patajaallisaanermik ineriartortitsinermillu pingaarutilimmik inissisimavoq. Programmi ilinniartitaanermi suliniutinut assigiinngitsorpassuarnut aningaasaliisarpoq tapersersuisarlunilu, matumani ilinniagaqarnerup nalaani paasisassarsiorluni angalanerit, ilinniarnermut
Nunat avannarliit Sisimiuni suleqatigiittut: NAPA-p Arctic Sounds Festival tapersersorpaa
Arctic Sounds Sisimiuni ukiumoortumik nipilersornermik festivalertitsisarpoq, tassani Kalaallit Nunaannit, Nunanit Avannarlerneersunit, Issittumit nunarsuarmilu sumiiffinnit allanit tusarnaartitsisarput. Sapaatip akunnerani festivalimi nipilersorneq, aaqqissuusinernik, workshoppit allallu sammineqassapput – ilaatigut NAPA-p nammineq aaqqissuussaa – Sisimiuni nunami alutornartumi. Festivalip Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni nipilersorneq malunnartinniarlugu aammalu pinngorartitsinerup teknikkikkullu piginnaasat
Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq,
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu