Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiannut qinnuteqartut aatsaat taama amerlatigipput
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfianut qinnuteqartunut qujanaq! Ukioq manna aatsaat taama amerlatigisunik qinnuteqartoqartigisimavoq — katillugit 64-it!
NAPA-p pisortaata Susanne Andreasenip qinnuteqaatit amerlassusaat nuannaarutigaa:
“Qinnuteqaatit piukkunnaatillit aatsaat taama amerlatigisut tigusimavavut, taakkulu nunani avannarlerni issittumilu suleqatigiinnermut tunngassuteqarput. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfianni Issittumi inuiaqatigiit nukittuut pingaarnertut siunertaavoq. Tamannalu qinnuteqartunit tigulluarneqarsimaqaaq, tamatumalu takutippaa suliniut taanna pisariaqartinneqartoq. Maanna qinnuteqaatit tamaasa suliarinissaat tamatumalu kingorna suliniutinik tigussaasunik aallartitsinissamut aningaasaliissutinik agguaassinissaq qilanaaraarput.”
Maanna qinnuteqaatit tamarmik naliliisartunut ingerlatinneqarput. Ilisimatusarfimmi nalilersuisartunit nalilersorneqassapput, taakkualu suliamut tunngasumik piginnaasatik tunngavigalugit allakkatigut naliliissapput.
Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermik ataqatigiissaarisup Clement Pindstrup Scaveniusip nalilersuisoqatigiinnik pilersitsinissaq aamma qilanaaraa:
“Naliliisartut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigisut misissornissaat qilanaaraat. Qinnuteqaatit sorliit aningaasaliissutinik pissarsinissamut innersuunneqarnissaat unamminiarnartuussaaq, suliassarli pingaaruteqarpoq. Ukioq manna unammillerneq taama sakkortutigimmat siunnersuutillu pitsaasut taama amerlatigimmata suliaq suli ilungersunarnerussaaq – aammali pingaaruteqarnerullunilu pissanganarnerussaaq.”
Nunani Avannarlerni Issittumut Tapiissuteqartarfiat nunanit allanit qinnuteqartunut, inunnut ataasiakkaanut peqatigiiffinnullu, siunertaavoq, Nunanilu Avannarlerni Issittumilu najukkami suleqatigiinnermik tapersersuivoq.
Tamanna pillugu amerlanerusunik paasissutissaqarpoq uani.
- Tapiisartut, Nutaarsiassat, Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiat
- Aningaaq Rosing Carlsen - Visit Greenland
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat allat
Susanne Andreasen NAPA-mi pisortanngorpoq
Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq. Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni. 2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq. Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq,
Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut
NAPA-mi sulisut: Susanne Andreasen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut pisortarput Susanne Andreasen ilisaritissavarput. Susanne Andreasen Danmarkimi Århus/Randersimeersuuvoq 2008-milu Nuummut nuuppoq. Aarhus Universitetimi isiginnaartitsinermik bacheloritut ilinniarsimavoq aamma aqutsinermik ilinniarsimalluni. Susanne NAPA-mi pisortatut 1. september
Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut