Issitor miunut sammiliviiffik, Ukiumoortumik nalunaarut, Pisortap bloggia, Nunat Avannarliit, Nunani avannarlerni tatiginneqatigiinneq, Nutaarsiassat
Nunat Avannarlermiunut iluaqutissat, suuppat?
Maanna ukiumoortumik nalunaarusiornissamut piffissanngoqqippoq. Maannakkorpiaq NAPA 2021-p ingerlanerani nunanut avannarlernernut iluaqutissanik sunik taperseeqataasimanersoq allaaseriniarsarivara. Nassuerutigissavara nalunaarusiortarneq suliassatut iluaqutaannngitsutut isigalugu. Nalunaarusiaq immini nunani avannarlerni ataatsimuussusermik misigisimanermut iluaqutaanngilaq Direktørens blog: Hvor er rapporten?? NAPA – Nordens Institut i Grønland. Kaagit kaffilu allannissamut kajungernerulersitsisarput 😉.
Nunani avannarlerni suleqataanermi qanoq ililluta iluaqutaasimanerluta allaaserissallugu ajornakusoornarpoq. Kisiannili misiliissaanga.
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivisa nunani avannarlerni iluaqutissat ima allaaseraat:
- Suliffeqarfiit nunat namminneq iluanni ingerlanneqarsimasussaagaluit, kisianni iluaqutissartaqartunik sunniuteqarlutik nunani avannarlerni ataatsimut suleqatigiinnermi inernerit pitsaasut anguneqartarput
- Suliffeqarfiit nunani avannarlerni ataqatigiinnermik pilersitsisut ineriartortitsisullu
- Suliffeqarfiit nunat avannarlermiut piginnaasaannik aamma unammillersinnaassuseqarnerannik annertusaasut
Previous
Next
Uannut oqaatsit pingaanerit tassaapput «arlaat avitseqatigiffipput» aamma «arlaat ataqatigiilluta suliaqarfipput». Tatiginninnermut aamma nassuersinnaanermut tunngapput. NAPA-p nunat avannarlermiuusugut akornatsinni ataqatigiittoqarnissaa tatiginnittoqarnissaalu pillugit suliaqartussaavoq. Nunani avannarlerni suleqatigiinniaraanni nunarsuarmi ajunaartoorfiit nunat ataasiakkaat iluaanni aaqqinneqarsinnaannginnerat nassuerutigisariaqarparput. Nunani Avannarlerni immitsinnut pisariaqartippugut.
Nunarsuarmi piujuartitsinerpaaffik
Assersuutigalugu Kalaallit Nunaata silap pissusaata allanngornerata kinguneri kisimiilluni aaqqiiffigisinnaanngilai. Aamma Norgep, Sverigep, Finlandip Danmarkillu nappaatit tuniluuttut aamma nunasiniartut pillugit ajornartorsiutit pillugit nunap iluani namminneq aaqqiissuteqarfiginiaraluaarangatigit ingerlalluarneq ajorput.
Suleqatigiiffiusinnaasorpassuit eqqartorneqartarput; EU, NATO, NAALAGAAFFIIT PEQATIGIIT, Nunani Avannarlerni Suleqatigiinneq. Tamanut nammineq innuttarisanit tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineq ataatsimoorussutaagunarpoq. Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermi nunat avannarlermiut tamarmik ilaasortaapput. Tamanna pissangangartunik periarfissaqalersitsivoq.
Nunani Avannarlerni Issittormiuni silap pissusaata allanngornerata kingunerisaasa kingunerisa takuneqarsinnaanerupput. Kalaallit Nunaanni sermersuaq aappoq aamma piniarnermi ileqqutoqqat maanna piviusumut nutaamut naleqqussarneqartariaqarlutik. NAPA issittormiut piginnaasaannik avitseqateqarnermigut nunani avannarlerni iluaqutissanik tapersiivoq. Imarmi inuunermi, piniartut kulturianni imaluunniit inuussutissarsiornermi piginnaasat avitseqatigineranni. Inuit qanoq ilillutik imminnut naleqqussarnissaminnut piginnaasaat taamaalillutillu inuunermi sakkortuunik avatangiiseqafiusuni pitsaasumik inuuneqarnissaminnut piginnaasaasa avitseqatiginissaat pingaarnerpaavoq. Nunat inoqqaavisa ilisimasaat piginnaasaalllu silap pissusaata allanngornerata kinguneratut unammilligassat pitsaasumik aaqqiiffiginiarnerannut iluaqutaasinnaapput.
«Issittormiut paasinnittariaasiat Nunani Avannarlerni tamani paasineqarlunilu akuerisaasariaqarpoq». Issittormiut paasinnittariaasiata nunani avannarlerni piginnaasat aamma unammillersinnaaneq annertunerulersissavaa. Tassa nunanut avannarlernut iluaqutissartat.
Nunarsuarmi sumiiffik peqataatitsinerpaaq
Nunani avannarlerni suleqatigiinneq ajornartoorfinni ajalusuujasoq paasineqarsimavoq. ICC-p inuit kulturitoqaanni qanoq iliuuseqaqatigiittoqartarnersoq pillugu ilitsersuummik saqqummersitsisimavoq. Tassani allaaserineqarpoq qanoq suleqatigiittoqartarnersoq, qanoq aaqqiagiinngissutit aaqqinneqartarnersut aamma qanoq immitsinnut ilinniarfigisinnaanersugut. Tamanna Akadamiami (ilisimatusarnermi) aamma politikkimik ingerlatsisut avatangiisaanni ajalusoortarpoq. Inuit kulturianni inuit imminnut pisariaqartinnerannik aamma inuuginnarniaraanni suleqatigiittariaqarnermik akuersaartuuneq pingaaruteqarpoq. Nunani Avannarlerni ataqatigiinnerup pisariaqartippaa immitsinnut ilisimasaqarfinissarput, immitsinnut paasinnissinnaanerput aamma assigiinngissusitsinnik akuersaartuunissarput. Taamaattumik tamatta oqaatsitta kulturittalu ilisimaneqarnerulernissaat anguniarlugu kulturilerinermi suliniutaasut tapersersortarpagut. Aamma nunat avannarlermiut akornanni suleqatigiiffiusinnaasunik pilersitsisarpugut. NAPA taamaalilluni nunani avannarlerni ataqatigiinnermut tapeeqataasarpoq ineriartortitseqataasarlunilu. Aap, paasivarma – nunanut avannarlermiunut iluaqutaasussamik.
Suleqatigiinneq
NAPA suliffeqarfittut nunap iluani ingerlanneqarsimasinnaagaluarpoq. Kisianni nunat avannarliit suleqatigiinnerata ataani kulturilerinermik suliffeqarfiummat Nunani Avannarlerni tamani eqqumiitsuliortut kulturilerisullu allallu attaveqarfigaagut. Ataatsimoorluta pinngorartitsisinnaavugut aamma nunani avannarlerni ataatsimut aaqqiissutissanik kikkunnut tamanut iluaqutissartalinnik nassaarsinnaavugut. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini inuit assigiinngitsut paasinnittariaasii assigiinngitsut aaqqissuussiffigisimavagut naapittarfiliuussimallugillu.
Aamma immitsinnut isummersortarpugut, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini immitsinnut ilinniarfigisarpugut. Tamanna tassaagunarpoq nunani avannarlerni annerpaamik iluaqutissiineq.
Tassalu ukiumoortumik nalunaarut…
Aap, suli allappara. Suli isumaqarpunga nalunaarutit iluaqataavallaanngitsutut misigineqartarput. Kisianni suliagut sooq nunani avannarlerni iluaqutaanersut pillugit allassinnaaguma taava iluaqutaasinnaasimavunga 😊