Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput.
Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq Katuamiittumilu allaffimmi sulilluni.
Pipaluk NAPA-p nammineq kulturimut tapisarfianut aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfianut siunnersortaavoq, taanna kingulleq NAPA-p Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi sinnerlugit ingerlataraa.
Kulturi aamma suliniutit isiginnittariaatsinit tamanit
Kulturi aamma inooqataaneq pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniagaqarsimalluni Pipaluk nammineq suliffiutimini aamma tjenestemandisut sulisimavoq, kulturilerineq, suliniutinik ineriartortitsineq aamma aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnermik suliaqartarsimalluni.
Najukkami najugaqartut isiginnittariaasii aamma Inuit ilisimasaasa ilanngutitinneqartarnissaat suliniutini amerlanerni suliarisimasaani ilaasimapput, aamma tamatigut ataatsimuussuseq aallaavigalugu kulturilerinermi politikkikkullu pilersitsineq paasisitsiniaanerlu ukkatarinniffiusimalluni. Tamanna pisimavoq najukkami aamma nunarsuarmi nunani tamalaani ilisimatuut suleqatigalugit – suleqatigiinnerlu taamaattoq Pipaluup immikkut soqutiginartippaa:
“Nunani tamalaani aamma nunap immikkoortuini suleqatigiinneq assut soqutigisaraara, aamma inuit kulturi aallavigalugu oqaatigiumasatik oqaatigisinnaagaat upperalugu.”
Kulturilerinermik suleqatigiinnermik nuannarinnilluinnarnerata aamma NAPA-mi sulilersissimavaa. NAPA-mik nuannersumik misigisaqarsimanerata ataatsimoorussanillu naleqartitaqarnerup suliffiup qinnutiginissaanut pileritissimavaa:
“NAPA nalunngereerpara, siulersuisuni siunnerusukkut ilaareernikuugama, taamaattumillu nunani avannarlerni demokratii aamma ilanngutitsisarneq pillugit naleqartitat ilisimallugit. Naleqartitat uanga aamma upperisakka aamma aallaavigalugit suliffigerusutakka. Taamaattumik tunngaviusumik misigisimavunga ikiuutaasinnaallunga – suliffeqarfimmut, kisianni aamma kulturilerisunut aamma suliniutinik ineriartortitsisartunut NAPA-p sullittagaanut.”
Pikkunartumik aallartinneq
Ukiup aallartinnera Pipalummut pissanganarlunilu ulapaarfiusimavoq. NAP-p nutaamik qinnuteqartarfia ulapputigisimavaa. Neriupporlu systemip nutaap qinnuteqartartut aamma NAPA qinnuteqaatit pitsaanerusumik suliarisarnissaannut ikiorumaarai.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiata ukioq manna nutarterneqarluni saqqummiunneqartup ilinniarnera suliassaasimavoq assut annertooq pissanganartorlu. Qinnuteqartartut siunnersortarsimavai aamma paasisimasallit suliffiup iluaneersut avataaneersullu suleqatigalugit nalilersuineq ingerlassimallugu.
Qinnuteqartartut tapersersorneqartarnerat eqqarsaatigalugu qinnuteqartartut suliniutiminnik suliaqaraangata marlunnik pingaarutilinnik eqqumaffiginneqquai:
“Suleqatigiinneq pingaarnerpaarpasippoq. Aamma missingersuutit! Missingersuutisi paasinartumik suliarisarisigit.”
Kulturi tamaat
NAPA-p avataani Pipaluup piffissami kingullermi allanik soqutiginartunik suliniuteqarsimavoq: Namminersorlutik Oqartussanut aamma danskit naalagaaffeqatigiiannut filmiliornermut tunngasutigut nalilersuinermik aamma qinnuteqartarneq pillugit suleqataaffigisimavai, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani filmfestivalit juryi suleqataaffigisarsimallugit.
Pipaluup sunngiffimmini arpanneq aamma Metallicakkut tusarnaarnissai nuannarai!
Naggataatigut aperaarput Pipaluup oqaaseq nuannarinerpaasaa sunaanersoq, soorlu taannaanersoq:
“Kulturi. Uannut oqaatsimiipput atassuteqaatit aamma inooqtigiinneq, aamma pilersitseqatigiinnerit, imminut ilisimaarineq aamma allanut alapernaatsuuneq.”
Pipaluk attavigiuk
Pipaluk Kulturimut tapiisarfik aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat pillugit apeqqutissaqaruit, ilitsersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsiguit attavigisinnaavaat. Aamma kalaallit kulturilerinermut, inuiaqatigiinnut aamma nalinginnaasumik oqaluttuarisaaneq pillugit tunnngasutit ikiuukkusuppoq.
Pipaluk kalaallisut, danskisut tuluttulluunniit attavigisinnaavat.
+299 28 60 15
pipaluk@napa.gl
Nutaarsiassat allat
Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq. 2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq
Eqqumiitsuliorneq ataatsimoortitsisarpoq Eqqumiitsuliorneq kulturilu akiuussinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi tamanna inerniliunneqarpoq. Ukioq manna NAPA-p Unnummi Kulturisiorfimmi internetikkut aaqqissuussivoq. Eqqumiitsuliortut kulturimillu aaqqissuussisut nunanit tamalaaneersut arfinillit qaaqquneqarput eqqumiitsuliornermut kulturimullu isiginnittaatsiminnik oqaluttuarinissaannut. NAPA-p pisortaa Susanne Andreasen internetikkut aaqqissuussinermut aqutsisuuvoq, oqaloqatigiinnerlu uani isiginnaarneqarsinnaavoq. Kuupik Kleist, politikeriusimasoq eqqumiitsuliortorlu misilittagaqarluartoq, aaqqissuussinermut peqataavoq oqaloqatigiinnerlu
Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut
Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq,