Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput.
Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq Katuamiittumilu allaffimmi sulilluni.
Pipaluk NAPA-p nammineq kulturimut tapisarfianut aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfianut siunnersortaavoq, taanna kingulleq NAPA-p Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi sinnerlugit ingerlataraa.
Kulturi aamma suliniutit isiginnittariaatsinit tamanit
Kulturi aamma inooqataaneq pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniagaqarsimalluni Pipaluk nammineq suliffiutimini aamma tjenestemandisut sulisimavoq, kulturilerineq, suliniutinik ineriartortitsineq aamma aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnermik suliaqartarsimalluni.
Najukkami najugaqartut isiginnittariaasii aamma Inuit ilisimasaasa ilanngutitinneqartarnissaat suliniutini amerlanerni suliarisimasaani ilaasimapput, aamma tamatigut ataatsimuussuseq aallaavigalugu kulturilerinermi politikkikkullu pilersitsineq paasisitsiniaanerlu ukkatarinniffiusimalluni. Tamanna pisimavoq najukkami aamma nunarsuarmi nunani tamalaani ilisimatuut suleqatigalugit – suleqatigiinnerlu taamaattoq Pipaluup immikkut soqutiginartippaa:
“Nunani tamalaani aamma nunap immikkoortuini suleqatigiinneq assut soqutigisaraara, aamma inuit kulturi aallavigalugu oqaatigiumasatik oqaatigisinnaagaat upperalugu.”
Kulturilerinermik suleqatigiinnermik nuannarinnilluinnarnerata aamma NAPA-mi sulilersissimavaa. NAPA-mik nuannersumik misigisaqarsimanerata ataatsimoorussanillu naleqartitaqarnerup suliffiup qinnutiginissaanut pileritissimavaa:
“NAPA nalunngereerpara, siulersuisuni siunnerusukkut ilaareernikuugama, taamaattumillu nunani avannarlerni demokratii aamma ilanngutitsisarneq pillugit naleqartitat ilisimallugit. Naleqartitat uanga aamma upperisakka aamma aallaavigalugit suliffigerusutakka. Taamaattumik tunngaviusumik misigisimavunga ikiuutaasinnaallunga – suliffeqarfimmut, kisianni aamma kulturilerisunut aamma suliniutinik ineriartortitsisartunut NAPA-p sullittagaanut.”
Pikkunartumik aallartinneq
Ukiup aallartinnera Pipalummut pissanganarlunilu ulapaarfiusimavoq. NAP-p nutaamik qinnuteqartarfia ulapputigisimavaa. Neriupporlu systemip nutaap qinnuteqartartut aamma NAPA qinnuteqaatit pitsaanerusumik suliarisarnissaannut ikiorumaarai.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiata ukioq manna nutarterneqarluni saqqummiunneqartup ilinniarnera suliassaasimavoq assut annertooq pissanganartorlu. Qinnuteqartartut siunnersortarsimavai aamma paasisimasallit suliffiup iluaneersut avataaneersullu suleqatigalugit nalilersuineq ingerlassimallugu.
Qinnuteqartartut tapersersorneqartarnerat eqqarsaatigalugu qinnuteqartartut suliniutiminnik suliaqaraangata marlunnik pingaarutilinnik eqqumaffiginneqquai:
“Suleqatigiinneq pingaarnerpaarpasippoq. Aamma missingersuutit! Missingersuutisi paasinartumik suliarisarisigit.”
Kulturi tamaat
NAPA-p avataani Pipaluup piffissami kingullermi allanik soqutiginartunik suliniuteqarsimavoq: Namminersorlutik Oqartussanut aamma danskit naalagaaffeqatigiiannut filmiliornermut tunngasutigut nalilersuinermik aamma qinnuteqartarneq pillugit suleqataaffigisimavai, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani filmfestivalit juryi suleqataaffigisarsimallugit.
Pipaluup sunngiffimmini arpanneq aamma Metallicakkut tusarnaarnissai nuannarai!
Naggataatigut aperaarput Pipaluup oqaaseq nuannarinerpaasaa sunaanersoq, soorlu taannaanersoq:
“Kulturi. Uannut oqaatsimiipput atassuteqaatit aamma inooqtigiinneq, aamma pilersitseqatigiinnerit, imminut ilisimaarineq aamma allanut alapernaatsuuneq.”
Pipaluk attavigiuk
Pipaluk Kulturimut tapiisarfik aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat pillugit apeqqutissaqaruit, ilitsersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsiguit attavigisinnaavaat. Aamma kalaallit kulturilerinermut, inuiaqatigiinnut aamma nalinginnaasumik oqaluttuarisaaneq pillugit tunnngasutit ikiuukkusuppoq.
Pipaluk kalaallisut, danskisut tuluttulluunniit attavigisinnaavat.
+299 28 60 15
pipaluk@napa.gl
Nutaarsiassat allat
NAPA, Nunat avannarliit Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut attaveqaataat attaveqarnermut akisussaasumik sulisussarsiorpoq
Saqqummiillaqqissuuit aammalu Nunani Avannarlerni issittumit isiginnittaatsinik saqqummiussisarusuppit? Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivi ataani nunat avannarliit akornanni attaveqaataavugut anginngitsoq, kajumittunik sulisoqarluta, suleqatissarsiorlutalu! Suliassat pingaarneq tassaavoq kikkunnut uagutsinnut attuumassuteqartunut tikillugit attaveqartassasutit kiisalu attaveqaatit atorlugit attaveqartassallutit. Nittartagarput napa.gl aamma nittartakkatigut inuit naapittarfiini attaveqaativut akisussaaffigissavatit kiisalu Kalaallit Nunaanni nunallu avannarliit
Suialaa Arts Festival 2025-mut kingumut qiviarneq
Suialaa Arts Festival 2025 Nuummi ulluni 23.–26. oktober ingerlanneqarpoq. Festivali tassaavoq Kalaallit Nunaanni kulturilerinermik festivalit annersaat, taanna ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq. NAPA festivalimik tanngassimaarluni piginneqataavoq Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu. Ukioq manna festivalip Nuuk tamaat siaruarterfigisimavaa tusarnaartitsisoqarluni, qitinnermik isiginnaartitsisoqarluni, saqqummersitsisoqarluni, atuakkialerinermik aaqqissuisoqarluni, isumasiortoqarluni, workshoppertitsisoqarluni aamma eqqumiitsuliortunut isiginnaarianullu ataatsimut
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,
Kalaallit Nunaanni kulturikkut eqqumiitsuliornermillu inuussutissarsiuteqartut pisariaqartitaannik misissuineq
Nunatsinni kulturerput nukittullunilu assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqarpoq – kisiannili tamatumani sinaakkutit pisariaqartitat periarfissallu pillugit ilisimasat killeqarput. Taamaattumik NAPA 2023-mi pisariaqartitanik misissuinermik aallartitsivoq, taannalu tunngavigalugu kulturikkut eqqumiitsuliornermillu suliaqartut suliffeqarfiillu niuernikkut periarfissaat nukittorsarneqassapput. 2023-mi aamma 2024-mi NAPA apeqqutinik immersugassamik, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu pissarsiarineqarsinnaasumik, katersuivoq. Inuit katillugit 170-it misissuinermi peqataapput.