Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput.
Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq Katuamiittumilu allaffimmi sulilluni.
Pipaluk NAPA-p nammineq kulturimut tapisarfianut aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfianut siunnersortaavoq, taanna kingulleq NAPA-p Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi sinnerlugit ingerlataraa.
Kulturi aamma suliniutit isiginnittariaatsinit tamanit
Kulturi aamma inooqataaneq pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniagaqarsimalluni Pipaluk nammineq suliffiutimini aamma tjenestemandisut sulisimavoq, kulturilerineq, suliniutinik ineriartortitsineq aamma aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnermik suliaqartarsimalluni.
Najukkami najugaqartut isiginnittariaasii aamma Inuit ilisimasaasa ilanngutitinneqartarnissaat suliniutini amerlanerni suliarisimasaani ilaasimapput, aamma tamatigut ataatsimuussuseq aallaavigalugu kulturilerinermi politikkikkullu pilersitsineq paasisitsiniaanerlu ukkatarinniffiusimalluni. Tamanna pisimavoq najukkami aamma nunarsuarmi nunani tamalaani ilisimatuut suleqatigalugit – suleqatigiinnerlu taamaattoq Pipaluup immikkut soqutiginartippaa:
“Nunani tamalaani aamma nunap immikkoortuini suleqatigiinneq assut soqutigisaraara, aamma inuit kulturi aallavigalugu oqaatigiumasatik oqaatigisinnaagaat upperalugu.”
Kulturilerinermik suleqatigiinnermik nuannarinnilluinnarnerata aamma NAPA-mi sulilersissimavaa. NAPA-mik nuannersumik misigisaqarsimanerata ataatsimoorussanillu naleqartitaqarnerup suliffiup qinnutiginissaanut pileritissimavaa:
“NAPA nalunngereerpara, siulersuisuni siunnerusukkut ilaareernikuugama, taamaattumillu nunani avannarlerni demokratii aamma ilanngutitsisarneq pillugit naleqartitat ilisimallugit. Naleqartitat uanga aamma upperisakka aamma aallaavigalugit suliffigerusutakka. Taamaattumik tunngaviusumik misigisimavunga ikiuutaasinnaallunga – suliffeqarfimmut, kisianni aamma kulturilerisunut aamma suliniutinik ineriartortitsisartunut NAPA-p sullittagaanut.”
Pikkunartumik aallartinneq
Ukiup aallartinnera Pipalummut pissanganarlunilu ulapaarfiusimavoq. NAP-p nutaamik qinnuteqartarfia ulapputigisimavaa. Neriupporlu systemip nutaap qinnuteqartartut aamma NAPA qinnuteqaatit pitsaanerusumik suliarisarnissaannut ikiorumaarai.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiata ukioq manna nutarterneqarluni saqqummiunneqartup ilinniarnera suliassaasimavoq assut annertooq pissanganartorlu. Qinnuteqartartut siunnersortarsimavai aamma paasisimasallit suliffiup iluaneersut avataaneersullu suleqatigalugit nalilersuineq ingerlassimallugu.
Qinnuteqartartut tapersersorneqartarnerat eqqarsaatigalugu qinnuteqartartut suliniutiminnik suliaqaraangata marlunnik pingaarutilinnik eqqumaffiginneqquai:
“Suleqatigiinneq pingaarnerpaarpasippoq. Aamma missingersuutit! Missingersuutisi paasinartumik suliarisarisigit.”
Kulturi tamaat
NAPA-p avataani Pipaluup piffissami kingullermi allanik soqutiginartunik suliniuteqarsimavoq: Namminersorlutik Oqartussanut aamma danskit naalagaaffeqatigiiannut filmiliornermut tunngasutigut nalilersuinermik aamma qinnuteqartarneq pillugit suleqataaffigisimavai, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani filmfestivalit juryi suleqataaffigisarsimallugit.
Pipaluup sunngiffimmini arpanneq aamma Metallicakkut tusarnaarnissai nuannarai!
Naggataatigut aperaarput Pipaluup oqaaseq nuannarinerpaasaa sunaanersoq, soorlu taannaanersoq:
“Kulturi. Uannut oqaatsimiipput atassuteqaatit aamma inooqtigiinneq, aamma pilersitseqatigiinnerit, imminut ilisimaarineq aamma allanut alapernaatsuuneq.”
Pipaluk attavigiuk
Pipaluk Kulturimut tapiisarfik aamma Nunat Avannarliit Issittumut tapiissuteqartarfiat pillugit apeqqutissaqaruit, ilitsersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsiguit attavigisinnaavaat. Aamma kalaallit kulturilerinermut, inuiaqatigiinnut aamma nalinginnaasumik oqaluttuarisaaneq pillugit tunnngasutit ikiuukkusuppoq.
Pipaluk kalaallisut, danskisut tuluttulluunniit attavigisinnaavat.
+299 28 60 15
pipaluk@napa.gl
Nutaarsiassat allat
Nunat avannarliit Issittumut tapiisarfimmut aatsaat taama qinnuteqartigisoqartigaaq: Issittumi suliniutinut 21-nut 8,8 millionit koruunit
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Ilisimatusarfik peqatigalugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi tapiissuteqartarnissamik pilersaarutaat aquppaat. Ukioq manna tapiisarfik tamanut ammasumik aningaasaliissutinut immikkoortortaqarfianut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigipput. Suliniutit katillugit 21-t 8,8 million koruuninik tapiiffigineqarput. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa allattaanerata Karen Ellemannip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nutaaq
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqarallarpoq
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, juulimi aasaanerani sulinngiffeqarallarmat piffissami tamatumani kulturimut tapiissutinik qinnuteqaatinik suliarinninneq ajorpugut. NAPA juulimi qinnuteqaatinik suliarinninngiffeqarallarpoq, kisianni sulinngiffeqareerutta aggustip 15-at kingorna qinnuteqaatit tigusimasagut suliarigumaarpagut. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqaatit pissanganartut takunissaat qilanaaraarput, tamassilu aasarsiorluarnissarsi kissaatigaarput! Apeqquteqaruit napa@napa.gl-imut allassinnaavutit. Ingerlateqqiguk Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA-mi sulisut: Pipaluk Lykke
Arlalissuit nalugunanngilaat NAPA sulerisarnersoq, kisianni kikkuuvugut? Maannakkorpiaq NAPA-mi, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaammi, nunani avannarlerni sisamaneersut sulisorineqarput: Kalaallit Nunaat, Danmark, Norge aamma Finland. Ullumikkut siunnersorterput Pipaluk Lykke ilisaritissavarput. Pipaluk Sisiormiuuvoq, NAPA-milu januarimi siunnersortitut sulilerluni. Junip qaammataa tikillugu Københavnimi Nordens Husemit NAPA avataanit sullissimava. Maanna Nuummut utersimalerpoq
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit