Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat.
Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata Kalistat Lundip tamanna Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinnut 2. november saqqummiuppaa. Kalaallit Nunaata Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup aqunneqarnera 2022-2024-mi ingerlatissavaa. Piareersarneq ukiup kingulliup ingerlanerani pivoq, tassanilu aningaasaateqarfiup ingerlanneqarnera Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiup isumagissagaa amerlanernit isumaqatigiissutigineqarpoq. NAPA-p Ilisimatusarfiullu aningaasaateqarfik suleqatigiillutik ingerlatissavaat.
Suliaq tamanit isumaqatigiissutigineqarluni akuerineqarpoq, Kalaallillu Nunaata pulje ammasup ingerlannissaa ilimagisinnaanngorpaa.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik [LINK] – 1996-imiilli Issittumi piujuaannartitsinermik ineriartortitsineq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik ukiuni 25-ni ingerlassimavaa, maannalu qulingiluassaanik aallartinneqarpoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik puljeaavoq 10 millioner DKK-t tikillugit aningaasaateqarfiusoq, Nunat Avannarliit nunanik tamalaanik suleqateqarnerannik siuarsaanissamik siunertaqartoq – Issittumi suleqatigiiffiusunut aamma Issittormiunut iluaqutaasussaq. Taakkunannga aningaasaateqarfik puljea ammasoq ukiumoortumik decemberimi aalajangiiffigineqartarpoq – 2021-mi 7,9 millioner koruuniuvoq. Aningaasaateqarfik ilisimatusarnerinnarnut tapiineq ajorpoq, aammali oqartussat, suliffeqarfiit, ilisimatusartut, NGO-t aamma inuussutissarsiutinik ingerlataqartut qinnuteqarsinnaapput.
Tapiissuteqartarfiup ukiut ingerlanerini eqqisseqatigiinneq, aalaakkaassuseqarneq, illersuineq, ineriartortitsineq aamma atugarissaarneq pillugit suliaqarfiusuni ineriartortitsinermut aningaasaliisarpoq. Tapiissuteqartarfik aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliniutaannut tapiisarpoq.
Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup aamma suleqatigiinnerit Issittumi unammilligassanik pisariaqartitanillu aaqqiissuteqartartut tapiiffigalugit periarfissaqalersittarpai – Issittormiut ataatsikkut atatiinnarneqartariaqartut ineriartortinneqarlutillu.
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa 2030-mi nunat avannarliit nunarsuarmi tamanik peqataatitsinerpaallutillu piujuaannartitsinerpaanissaannik takorluugaasa nanginneqarneratut Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup siunertaa tassaavoq iliuusissanut pingaarnerpaanut pingasuusunut, tassaasunut Nunat Avannarliit pinngortitamik eriaginniffiusut, unammillersinnaasut aamma piujuaannartitsisut pillugit iliuusissat anguniarneranni suleqataanissaq, taakku Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa 17-iata naammassiniarnissaanut tunngalluinnartuupput [LINK].
Puljeamik ingerlatsineq
Nunat Avannarliit Suleqatigiinnermut Ministerii aningaasaateqarfimmut akisussaanerpaapput, Nunani Avannarlerni Issittunut siunnersuisartut ataatsimiititaliaat (NRKA – den Nordiska rådgivningskommittén för Arktis) aningaasanik agguaassisarnermut akisussaasuuvoq, taavalu NAPA Ilisimatusarfillu suleqatigiillutik aningaasaateqarfiup ingerlanneqarneranut akisussaasuussapput.
Nutaamik nittartagaliortoqassaaq, qarasaasiakkut qinnuteqartarfiliortoqarluni aamma Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfimmut qinnuteqartut akornannit NRKA-p taperneqartussat pillugit aalajangiinnginnerani paasisimasalinnik nalilersuisartoqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Paasisimasallit nalilersuisartoqatigiit tassaassapput issitumi ilisimatusarnermik tunuliaqutaqarlutik ph. d-mik ilisimatuut arfinillit, aamma issittumi suliffeqarneq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiornermik, kulturilerinermik aamma aningaasaqarnermik suliallit sisamat ilisimatuujunngitsut. Nunat Avannarliit arlallit paasisimasalinnik nalilersueqataasartussanik sinniisoqassapput.
NAPA-p Ilisimatusarfik peqatigalugu aningaasaateqarfimmik annertuumik ingerlatsilernissaq assut qilanaarisimavaa.
Nittartagaq aamma qarasaasiakkut toqqaannartumik qinnuteqatarfissaq 1. december 2021-mi piariissangatinneqarpoq, aningaasaateqarfimmullu qinnuteqarneq 15. februarimut killeqarpoq.
18. januar piffissami nal. 10-12 webinarertitsisoqassaaq/aaqqissuisoqassaaq, tassanilu illit suliniutit pillugu apeqquteqarnissannut periarfissaqarumaarputit.
Nutaarsiassat allat
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
NNK 25.-28. maj piareersarneqalereerpoq
Nuuk Nordisk Kulturfestival 2021 anersaartorfiullunilu siunissamut qaamanerusumut tikkuussisutullusooq issimavoq. Eqqumiitsuliortut kulturilerisullu assigiinngitsorpassuit oktoberip naanerani Nuuk tikeraarsimavaat. Ullut sisamat ingerlaneranni inuit 2.500-t missaat ullut 4-t ingerlaneranni ornigussimapput. Nunarsuarmit tamaneersut eqqumiitsuliortut kulturilerisullu 200-t saqqummersitsivinni nipilersorfinnilu allanilu 15-ini aliikkusersuillutillu saqqummiisimapput. Kommuneqarfik Sermersuup kulturimut immikkoortortaqarfiata festivali kingulleq aaqqissuuppaa, isumaqarpullu
Qujalluni inuulluaqqusineq
Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut. Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana? – Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik
Kalaallit Nordjobbimut qinnuteqarsimasut marloriaatinngorput
NAPA-mit paasisitsiniaaneq sukumiisoq kinguneqarpoq Nordjobb tassaavoq inuusuttunut nunani avannarlerni najugalinnut Nunani Avannarlerni nunamut allamut aasaanerani ukiulluunniit ilaani suliartorsinnaanermut periarfissaq. Kalaallit Nunaannut inuusuttut suliartorlutik tikittartut ukiumut 80-90-it missaanniittarput. Kalaallit nunanut allanut suliartortartut taama amerlatiginngillat. Kalaallimmi qinnuteqartartut aggguaqatigiissillugu ukiumut 5-6-iusarput. NAPA ukioq manna angalatitaqarsimavoq, Nordisk Ministerrådip ataani