Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa

10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai.  Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. 

Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat.

Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata Kalistat Lundip tamanna Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinnut 2. november saqqummiuppaa. Kalaallit Nunaata Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup aqunneqarnera 2022-2024-mi ingerlatissavaa. Piareersarneq ukiup kingulliup ingerlanerani pivoq, tassanilu aningaasaateqarfiup ingerlanneqarnera Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiup isumagissagaa amerlanernit isumaqatigiissutigineqarpoq. NAPA-p Ilisimatusarfiullu aningaasaateqarfik suleqatigiillutik ingerlatissavaat.

Suliaq tamanit isumaqatigiissutigineqarluni akuerineqarpoq, Kalaallillu Nunaata  pulje ammasup ingerlannissaa ilimagisinnaanngorpaa.

Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik [LINK] – 1996-imiilli Issittumi piujuaannartitsinermik ineriartortitsineq

Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik ukiuni 25-ni ingerlassimavaa, maannalu qulingiluassaanik aallartinneqarpoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik puljeaavoq 10 millioner DKK-t tikillugit aningaasaateqarfiusoq,  Nunat Avannarliit nunanik tamalaanik suleqateqarnerannik siuarsaanissamik siunertaqartoq – Issittumi suleqatigiiffiusunut aamma Issittormiunut iluaqutaasussaq. Taakkunannga aningaasaateqarfik puljea ammasoq ukiumoortumik decemberimi aalajangiiffigineqartarpoq – 2021-mi 7,9 millioner koruuniuvoq. Aningaasaateqarfik ilisimatusarnerinnarnut tapiineq ajorpoq, aammali oqartussat, suliffeqarfiit, ilisimatusartut, NGO-t aamma inuussutissarsiutinik ingerlataqartut qinnuteqarsinnaapput.

Tapiissuteqartarfiup ukiut ingerlanerini eqqisseqatigiinneq, aalaakkaassuseqarneq, illersuineq, ineriartortitsineq aamma atugarissaarneq pillugit suliaqarfiusuni ineriartortitsinermut aningaasaliisarpoq. Tapiissuteqartarfik aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliniutaannut tapiisarpoq.

Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup aamma suleqatigiinnerit Issittumi unammilligassanik pisariaqartitanillu aaqqiissuteqartartut tapiiffigalugit periarfissaqalersittarpai – Issittormiut ataatsikkut atatiinnarneqartariaqartut ineriartortinneqarlutillu.

Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa 2030-mi nunat avannarliit nunarsuarmi tamanik peqataatitsinerpaallutillu piujuaannartitsinerpaanissaannik takorluugaasa nanginneqarneratut Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup siunertaa tassaavoq iliuusissanut pingaarnerpaanut pingasuusunut, tassaasunut Nunat Avannarliit pinngortitamik eriaginniffiusut, unammillersinnaasut aamma piujuaannartitsisut pillugit iliuusissat anguniarneranni suleqataanissaq, taakku Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa 17-iata naammassiniarnissaanut tunngalluinnartuupput [LINK].

 

Puljeamik ingerlatsineq

Nunat Avannarliit Suleqatigiinnermut Ministerii aningaasaateqarfimmut akisussaanerpaapput, Nunani Avannarlerni Issittunut siunnersuisartut ataatsimiititaliaat (NRKA –  den Nordiska rådgivningskommittén för Arktis) aningaasanik agguaassisarnermut akisussaasuuvoq, taavalu NAPA Ilisimatusarfillu suleqatigiillutik  aningaasaateqarfiup ingerlanneqarneranut akisussaasuussapput.

Nutaamik nittartagaliortoqassaaq, qarasaasiakkut qinnuteqartarfiliortoqarluni aamma Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfimmut qinnuteqartut akornannit NRKA-p taperneqartussat pillugit aalajangiinnginnerani paasisimasalinnik nalilersuisartoqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.

Paasisimasallit nalilersuisartoqatigiit tassaassapput issitumi ilisimatusarnermik tunuliaqutaqarlutik ph. d-mik ilisimatuut arfinillit, aamma issittumi suliffeqarneq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiornermik, kulturilerinermik aamma aningaasaqarnermik suliallit sisamat ilisimatuujunngitsut. Nunat Avannarliit arlallit paasisimasalinnik nalilersueqataasartussanik sinniisoqassapput.

NAPA-p Ilisimatusarfik peqatigalugu aningaasaateqarfimmik annertuumik ingerlatsilernissaq assut qilanaarisimavaa.

Nittartagaq aamma qarasaasiakkut toqqaannartumik qinnuteqatarfissaq 1. december 2021-mi piariissangatinneqarpoq, aningaasaateqarfimmullu qinnuteqarneq 15. februarimut killeqarpoq.

18. januar piffissami nal. 10-12 webinarertitsisoqassaaq/aaqqissuisoqassaaq, tassanilu illit suliniutit pillugu apeqquteqarnissannut periarfissaqarumaarputit.

Nutaarsiassat allat
Inuummarilluni uteqqinneq

Nina Paninnguaq Skydsbjerg Kristiansen erninerminut atatillugu sulinngiffeqareerluni maanna NAPA-mut uteqqippoq. Nina august 2021-mi siunnersortitut sulilerpoq. Maanna uteqqikkami pissutsit allanngorsimapput. Nina maana pisortap tullersortaatut atorfinitsinneqarsimavoq – aamma pisortap sinniisuatut 1. august 2022-mi atorfeqalissalluni! Nina Paninnguaq Sisimiuni inunngorsimavoq, kisianni Nuummi peroriartorsimalluni. Isiginnaartitsisunngornissani sivisunerpaamik sinnattorisimavaa – kisianni 2004-mi

Atuarnerugit »
Karsi imaaruppoq

NAPA ukiup kingulliup ingerlanerani 2,8 millionit koruuninik agguaassisimavoq, maannalu aningaasaliissutissat nungupput. Taamaalilluni aamma tapiissutisinissaq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq pisinnaajunaarpoq. NAPA ukioq kingumut qiviarlugu naammagisimaarinnippoq. Tunillaassuuttoqarnera pissutigalugu sukaterinernik killilersuinernillu pisoqarsinnaanera ilimagineqarsinnaasarsimagaluartoq, kulturilerisut suliniutinik pissanganartunik suliaqartut aningaasanik taperneqarnissamik qinnuteqarsimasut amerlasimaqaat. Suliniutit annerpaat marluk, tassalu Nuuk International Film

Atuarnerugit »
Aqqaluk Lynge holder oplæg til Vågn med NAPA
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa

Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi

Atuarnerugit »
Kommunikationsmedarbejder, Bula Larsen
Attaveqaqatigiinnermi suleqataasoq ingerlariaqqilersoq

Bula Larsen NAPA-p allaffianit ilisarisimaneqarluarpoq. Tassami ukiuni 2000-mit 2004-mut NAPA-meereersimavoq. NAPA-mut uterusulluni eqqarsaatigisarsimallugu 2019-imi inuttassarsiuutaq takugamiuk qinnutigaa atorfininnissaminillu neqeroorfigitilluni. Taanna nangaassuteqarani akueraa. Maannalu Bulap inuulluaqqunissaanut piffissanngungajalerpoq, tassami Danmarkimut ungasinngitsumi nuulermat. Bula Kulusumi Kitaamiunik angajoqqaaqarluni inunngorsimavoq, Ilisimatusarfimmillu Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiutilerinerlu Bacheloriuffigalugit. Bula sumiuunerluni aperineqaraangami akisarpoq kalaalliuni.

Atuarnerugit »