Inuusuttunut workshoppit pinngorartitsiffiusut Issittormiut piujuartitsisumik inuusaaseqarnerannik takorluuisitsipput
Sustainability Portraits Project (2023–2024) ilaatigut perorsaanikkut misileraaneruvoq, ilaatigut ataatsimooqatigiinnermut sammisumik suliniutaalluni, tassani inuusuttut qaaqqusat aamma najukkani innuttaasut workshoppini pinngorartitsiffiusuni arlalinni nunarsuarmi sumiiffitsik pillugu isummersornissaminnut periarfissinneqarsimapput. Taakkunani piujuartitsineq assigiinngitsutigut misissorneqarpoq: kulturilerinikkut, inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma avatangiisitigut. University of Lapland, Umeå University, Nord University aamma peqatigiiffik Siunissaq suliniummik ineriartortitsisimapput Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiit Issittumut Tapiisarfiannit taperneqarlutik.
Universitetit pingasut peqataasut ilinniagaqarfiit aamma ilisimatusarfiit attaveqarfiata University of the Arctic-itut ilisimaneqartup ilagaat. Sustainability Portraits suliniummut annerusumut atatillugu pilersinneqarsimapput, attaveqarfiit New Genre Arctic Art Education (AAE), taanna UArctic: Arctic Sustainable Arts, Design and Visual Culture (ASAD) aamma Children of the Arctic: Traditional Knowledge and Sustainable Development akornanni suleqatigiiffiusumi.
Eqqumiitsuliorneq avatangiisini ajornartoorneq maanna nalaatarput pillugu eqqumaffiginnilersitsinissamut nukiuvoq, aamma eqqumiitsuliorneq isumassarsiat nutaat aamma piujuartitsinermik suleriaatsit misissuataarnissaannut kinguneqarluartumik sakkuulluni. Sustainability Portraits-ip nunasiaataajunnaartitsinermut, ileqquusumik ilisimasatoqqat uummarsaqqinnerannut, aamma najukkami oqaluttuanut avatangiisinullu attaveqalernissamut eqqumiitsuliornermi suleriaaseq patajaatsunik sakkussalerpaa.
Kalaallit Nunaanni, Norgemi, Sverigemi Finlandimilu 15-inik workshoppertitsisoqarpoq. Peqataasut imminnut assiliornissaminnut qaaqquneqarput, nunarsuarmioriaasertik pillugu assigiinngitsunik oqaluttuartunik. Tamatuma peqataasut pinngortitamut, kulturimut, inuiaqatigiinnut attaveqarnerat pillugu aamma inuussutissaqarnermut tunngaviannik takussutissiinissamik periarfissippaat. Inuusuttut sulinermiminni najukkani innuttaasut ataatsimooqatigalugit eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut atornissaannut periarfissaqarput, assiliisartut assilineqartullu akoranni imikkut ittumik tatiginninnermik pilersitsisumik.
Kalaallit Nunaanni Siunissaq-mi ilaasortat assersuutigalugu Maniitsumi Majoriami ilinniartitsisunut atuartunullu immikkut workshoppertitsipput. Allannikkut aamma assiliilluni inunnik assiliornikkut, peqataasut ataatsimooqatigiinnermut atasutut aamma imminnut tapersersoqatigiittarnerup pingaaruteqassusaat pillugu misigissusaannik ersersitsisoqarpoq.
Workshoppit ingerlanneqarnerisa kingorna najukkani innuttaasut immikkut aaqqissuussani katersuussinnaasimapput angusat misigisaqarfiginiarlugit. Ilinniartitsisunut aamma universitetimi ilinniartunut isumasioqatigiinnernik aammattaaq ingerlatsisoqarpoq. Sumiiffinni ataasiakkaani sulianik pilersinneqarsimasunik siullermik najukkani saqqummersitsisoqarpoq kingornalu ataatsimoortillugit ataatsimut saqqummersitsinermi, Umeåmi, Karasjokimi, Bodømi aamma Rovaniemimi saqqummersinneqarlutik. Taamaalilluni Issittumi nunat tamat akornanni inuit attaveqaqatigiilernerannik suliniut pilersitsivoq aamma nunani avannarlerni piujuartitsinermut takorluugaannik nukittorsaaqataalluni.
Assiliartaq: Siunissaq
Æstetikki aamma pinngorartitsilluni suleriaatsit suliniutip periusiatigut qitiusumik inissisimapput: Art-Based Action Research. Ilisimatusarnikkut suleriaatsip taassuma, amerlanertigut piviusuni aamma sumiiffinnut aalajangersimasunut attuumassuteqartuni ingerlanneqartartup, siunertaraa najukkani innuttaasut aamma peqataasut najukkaneersut suleqatigalugit nutaamik ilisimasaqalernissaq pilersissallugu. Taamatut periuseqarneq ilisimatusarnerup ingerlanera kisiat pinnagu aamma allanngorartumik aammalu pinngorartitsinermik imaqartumik pilersitsisarpoq, kiisalu demokratiusumik ammasumillu assigiinngitsunik ilisimasaqarfinnik akuerinnittumik.
Suliniut Issittumi piujuartitsinermut tunngasunik ilisimasaqalersitsisimavoq, aammali ilinniartitaanermi aammalu ilisimatusarnermi suleriaatsinut, suliniutip nammineq atorsimasaanut, tunngasunik. Paasisat taakku maanna saqqummersitat aamma saqqummiussinerit aqqutigalugit ingerlateqqinneqarput. Sustainability Portraits-imi misilittakkat saniatigut suliniutinik nutaanik ineriartortitsinermut aamma iluaqutaasimapput. AAE-p ilaatut Narsami Nomadic Hub pilersinneqassaaq, taanna najukkani aamma nunani assigiinngitsuni workshoppinik aaqqissuussinermut atugassiarineqassaaq; Lessons of the Land Canadamut annertusineqartussaaq; kiisalu suliniutip pingajuata anguniarpaa Issittumi aamma avannaani najukkani innuttaasunit nipit aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaat – nipit soorlu Sustainability Portraits-imi eqqumiitsuliornikkut ilisimatusarnermi saqqummertut.
Paasisaqarnerorusukkuit uunga tooruk:
Suliniutip saqqummersinneqarnera
Saqqummersitsinermut katalog (Bodø)
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput. Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq. Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut Kalaallit Nunaannit tapiissutinik qinnuteqartut amerliartortut
2018-imiilli siullermeerluni NAPA-p Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqartut nunatsinneersut Nunat Avannarlernut allanut sanilliullugit amerliartorsimapput. Tamanna ineriartorneq Kalaallit Nunaanni eqqamiitsuliornermik kulturimillu inuussutissarsiuteqartut akornanni ineriartorluartutut takussutissaavoq, NAPA-llu kulturikkut inissisimalluarnera aamma takussutissaavoq. 2023-mi NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat Kulturimut Tapiissuteqarfianut qinnuteqaatinik katillugit 156-inik tigusaqarsimavoq. Qinnuteqartunit 156-iusunit 86-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput,
Kalaallit Nunaanni kulturikkut eqqumiitsuliornermillu inuussutissarsiuteqartut pisariaqartitaannik misissuineq
Nunatsinni kulturerput nukittullunilu assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqarpoq – kisiannili tamatumani sinaakkutit pisariaqartitat periarfissallu pillugit ilisimasat killeqarput. Taamaattumik NAPA 2023-mi pisariaqartitanik misissuinermik aallartitsivoq, taannalu tunngavigalugu kulturikkut eqqumiitsuliornermillu suliaqartut suliffeqarfiillu niuernikkut periarfissaat nukittorsarneqassapput. 2023-mi aamma 2024-mi NAPA apeqqutinik immersugassamik, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu pissarsiarineqarsinnaasumik, katersuivoq. Inuit katillugit 170-it misissuinermi peqataapput.