Inuusuttunut workshoppit pinngorartitsiffiusut Issittormiut piujuartitsisumik inuusaaseqarnerannik takorluuisitsipput
Sustainability Portraits Project (2023–2024) ilaatigut perorsaanikkut misileraaneruvoq, ilaatigut ataatsimooqatigiinnermut sammisumik suliniutaalluni, tassani inuusuttut qaaqqusat aamma najukkani innuttaasut workshoppini pinngorartitsiffiusuni arlalinni nunarsuarmi sumiiffitsik pillugu isummersornissaminnut periarfissinneqarsimapput. Taakkunani piujuartitsineq assigiinngitsutigut misissorneqarpoq: kulturilerinikkut, inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma avatangiisitigut. University of Lapland, Umeå University, Nord University aamma peqatigiiffik Siunissaq suliniummik ineriartortitsisimapput Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiit Issittumut Tapiisarfiannit taperneqarlutik.
Universitetit pingasut peqataasut ilinniagaqarfiit aamma ilisimatusarfiit attaveqarfiata University of the Arctic-itut ilisimaneqartup ilagaat. Sustainability Portraits suliniummut annerusumut atatillugu pilersinneqarsimapput, attaveqarfiit New Genre Arctic Art Education (AAE), taanna UArctic: Arctic Sustainable Arts, Design and Visual Culture (ASAD) aamma Children of the Arctic: Traditional Knowledge and Sustainable Development akornanni suleqatigiiffiusumi.
Eqqumiitsuliorneq avatangiisini ajornartoorneq maanna nalaatarput pillugu eqqumaffiginnilersitsinissamut nukiuvoq, aamma eqqumiitsuliorneq isumassarsiat nutaat aamma piujuartitsinermik suleriaatsit misissuataarnissaannut kinguneqarluartumik sakkuulluni. Sustainability Portraits-ip nunasiaataajunnaartitsinermut, ileqquusumik ilisimasatoqqat uummarsaqqinnerannut, aamma najukkami oqaluttuanut avatangiisinullu attaveqalernissamut eqqumiitsuliornermi suleriaaseq patajaatsunik sakkussalerpaa.
Kalaallit Nunaanni, Norgemi, Sverigemi Finlandimilu 15-inik workshoppertitsisoqarpoq. Peqataasut imminnut assiliornissaminnut qaaqquneqarput, nunarsuarmioriaasertik pillugu assigiinngitsunik oqaluttuartunik. Tamatuma peqataasut pinngortitamut, kulturimut, inuiaqatigiinnut attaveqarnerat pillugu aamma inuussutissaqarnermut tunngaviannik takussutissiinissamik periarfissippaat. Inuusuttut sulinermiminni najukkani innuttaasut ataatsimooqatigalugit eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut atornissaannut periarfissaqarput, assiliisartut assilineqartullu akoranni imikkut ittumik tatiginninnermik pilersitsisumik.
Kalaallit Nunaanni Siunissaq-mi ilaasortat assersuutigalugu Maniitsumi Majoriami ilinniartitsisunut atuartunullu immikkut workshoppertitsipput. Allannikkut aamma assiliilluni inunnik assiliornikkut, peqataasut ataatsimooqatigiinnermut atasutut aamma imminnut tapersersoqatigiittarnerup pingaaruteqassusaat pillugu misigissusaannik ersersitsisoqarpoq.
Workshoppit ingerlanneqarnerisa kingorna najukkani innuttaasut immikkut aaqqissuussani katersuussinnaasimapput angusat misigisaqarfiginiarlugit. Ilinniartitsisunut aamma universitetimi ilinniartunut isumasioqatigiinnernik aammattaaq ingerlatsisoqarpoq. Sumiiffinni ataasiakkaani sulianik pilersinneqarsimasunik siullermik najukkani saqqummersitsisoqarpoq kingornalu ataatsimoortillugit ataatsimut saqqummersitsinermi, Umeåmi, Karasjokimi, Bodømi aamma Rovaniemimi saqqummersinneqarlutik. Taamaalilluni Issittumi nunat tamat akornanni inuit attaveqaqatigiilernerannik suliniut pilersitsivoq aamma nunani avannarlerni piujuartitsinermut takorluugaannik nukittorsaaqataalluni.
Assiliartaq: Siunissaq
Æstetikki aamma pinngorartitsilluni suleriaatsit suliniutip periusiatigut qitiusumik inissisimapput: Art-Based Action Research. Ilisimatusarnikkut suleriaatsip taassuma, amerlanertigut piviusuni aamma sumiiffinnut aalajangersimasunut attuumassuteqartuni ingerlanneqartartup, siunertaraa najukkani innuttaasut aamma peqataasut najukkaneersut suleqatigalugit nutaamik ilisimasaqalernissaq pilersissallugu. Taamatut periuseqarneq ilisimatusarnerup ingerlanera kisiat pinnagu aamma allanngorartumik aammalu pinngorartitsinermik imaqartumik pilersitsisarpoq, kiisalu demokratiusumik ammasumillu assigiinngitsunik ilisimasaqarfinnik akuerinnittumik.
Suliniut Issittumi piujuartitsinermut tunngasunik ilisimasaqalersitsisimavoq, aammali ilinniartitaanermi aammalu ilisimatusarnermi suleriaatsinut, suliniutip nammineq atorsimasaanut, tunngasunik. Paasisat taakku maanna saqqummersitat aamma saqqummiussinerit aqqutigalugit ingerlateqqinneqarput. Sustainability Portraits-imi misilittakkat saniatigut suliniutinik nutaanik ineriartortitsinermut aamma iluaqutaasimapput. AAE-p ilaatut Narsami Nomadic Hub pilersinneqassaaq, taanna najukkani aamma nunani assigiinngitsuni workshoppinik aaqqissuussinermut atugassiarineqassaaq; Lessons of the Land Canadamut annertusineqartussaaq; kiisalu suliniutip pingajuata anguniarpaa Issittumi aamma avannaani najukkani innuttaasunit nipit aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaat – nipit soorlu Sustainability Portraits-imi eqqumiitsuliornikkut ilisimatusarnermi saqqummertut.
Paasisaqarnerorusukkuit uunga tooruk:
Suliniutip saqqummersinneqarnera
Saqqummersitsinermut katalog (Bodø)
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunat Avannarliit Killiit Ulluat 2021
Nunat Avannarliit Killiit Ulluat sisamanngorpat 23. September Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni aamma Islandimi taakku nunat avannarliit killiit 3-t akornanni kulturikkut suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa ersinnerulernissaalu suleqatigiiffigissavaat. Nuummi NAPA marlunnik assiginngitsunik aaqqissuisimavoq. Siulleq tassavoq ilinniartitsisunik ataatsimeersuartitsineq qarasaasiakkut ilinniartitsissutit “Uagut tassa Nunat Avannarliit” nordeniskolen.org-ip ataaniniitut pillugit. Aappaattut aaqqissuussaq tassaavoq
Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)
Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Naturfortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut
Rigsrådet Nuummit aallakaatitsissaaq
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu maannamut tusarnaagassiatuaq, pitsaalluinnartoq, Rigsrådet, Nuummit toqqaannartumik juunip tallimaani aallakaatitsisussanngorpoq. Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip, NAPA-p, tusarnaagassiani peqataasartut imminnut attuumassuteqanngitsut pingasut, Danmarkimeersoq, Savalimmiuneersoq Kalaallit Nunaanninngaanneersorlu qaaqquai. Tusarnaagassiarineqartussami tassani Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pissanganartut unammillernartullu ammasumik oqallisigineqassapput. Politikkikkut naliliisartoq, Lars Trier Mogensen, siunnersorti namminersortoq, Arnakkuluk Jo Kleist aamma
NAPA-mi sulisut: Anna Jensine Arntzen
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut Info Norden-imi sulisorput Anna Jensine Arntzen ilisaritissavarput. Anna Norgemi Lofotenimeersuuvoq maannalu ukiuni pingasuni Nuummi najugaqarsimalluni. Norgemi Universitetimi UiT-mi ph.d.-nngorniarluni naammassingajalerpoq. Ilisimatusarnermini illoqarfinnik pilersaarusiorneq Kalaallit