Inuusuttunut workshoppit pinngorartitsiffiusut Issittormiut piujuartitsisumik inuusaaseqarnerannik takorluuisitsipput
Sustainability Portraits Project (2023–2024) ilaatigut perorsaanikkut misileraaneruvoq, ilaatigut ataatsimooqatigiinnermut sammisumik suliniutaalluni, tassani inuusuttut qaaqqusat aamma najukkani innuttaasut workshoppini pinngorartitsiffiusuni arlalinni nunarsuarmi sumiiffitsik pillugu isummersornissaminnut periarfissinneqarsimapput. Taakkunani piujuartitsineq assigiinngitsutigut misissorneqarpoq: kulturilerinikkut, inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma avatangiisitigut. University of Lapland, Umeå University, Nord University aamma peqatigiiffik Siunissaq suliniummik ineriartortitsisimapput Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiit Issittumut Tapiisarfiannit taperneqarlutik.
Universitetit pingasut peqataasut ilinniagaqarfiit aamma ilisimatusarfiit attaveqarfiata University of the Arctic-itut ilisimaneqartup ilagaat. Sustainability Portraits suliniummut annerusumut atatillugu pilersinneqarsimapput, attaveqarfiit New Genre Arctic Art Education (AAE), taanna UArctic: Arctic Sustainable Arts, Design and Visual Culture (ASAD) aamma Children of the Arctic: Traditional Knowledge and Sustainable Development akornanni suleqatigiiffiusumi.
Eqqumiitsuliorneq avatangiisini ajornartoorneq maanna nalaatarput pillugu eqqumaffiginnilersitsinissamut nukiuvoq, aamma eqqumiitsuliorneq isumassarsiat nutaat aamma piujuartitsinermik suleriaatsit misissuataarnissaannut kinguneqarluartumik sakkuulluni. Sustainability Portraits-ip nunasiaataajunnaartitsinermut, ileqquusumik ilisimasatoqqat uummarsaqqinnerannut, aamma najukkami oqaluttuanut avatangiisinullu attaveqalernissamut eqqumiitsuliornermi suleriaaseq patajaatsunik sakkussalerpaa.
Kalaallit Nunaanni, Norgemi, Sverigemi Finlandimilu 15-inik workshoppertitsisoqarpoq. Peqataasut imminnut assiliornissaminnut qaaqquneqarput, nunarsuarmioriaasertik pillugu assigiinngitsunik oqaluttuartunik. Tamatuma peqataasut pinngortitamut, kulturimut, inuiaqatigiinnut attaveqarnerat pillugu aamma inuussutissaqarnermut tunngaviannik takussutissiinissamik periarfissippaat. Inuusuttut sulinermiminni najukkani innuttaasut ataatsimooqatigalugit eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut atornissaannut periarfissaqarput, assiliisartut assilineqartullu akoranni imikkut ittumik tatiginninnermik pilersitsisumik.
Kalaallit Nunaanni Siunissaq-mi ilaasortat assersuutigalugu Maniitsumi Majoriami ilinniartitsisunut atuartunullu immikkut workshoppertitsipput. Allannikkut aamma assiliilluni inunnik assiliornikkut, peqataasut ataatsimooqatigiinnermut atasutut aamma imminnut tapersersoqatigiittarnerup pingaaruteqassusaat pillugu misigissusaannik ersersitsisoqarpoq.
Workshoppit ingerlanneqarnerisa kingorna najukkani innuttaasut immikkut aaqqissuussani katersuussinnaasimapput angusat misigisaqarfiginiarlugit. Ilinniartitsisunut aamma universitetimi ilinniartunut isumasioqatigiinnernik aammattaaq ingerlatsisoqarpoq. Sumiiffinni ataasiakkaani sulianik pilersinneqarsimasunik siullermik najukkani saqqummersitsisoqarpoq kingornalu ataatsimoortillugit ataatsimut saqqummersitsinermi, Umeåmi, Karasjokimi, Bodømi aamma Rovaniemimi saqqummersinneqarlutik. Taamaalilluni Issittumi nunat tamat akornanni inuit attaveqaqatigiilernerannik suliniut pilersitsivoq aamma nunani avannarlerni piujuartitsinermut takorluugaannik nukittorsaaqataalluni.
Assiliartaq: Siunissaq
Æstetikki aamma pinngorartitsilluni suleriaatsit suliniutip periusiatigut qitiusumik inissisimapput: Art-Based Action Research. Ilisimatusarnikkut suleriaatsip taassuma, amerlanertigut piviusuni aamma sumiiffinnut aalajangersimasunut attuumassuteqartuni ingerlanneqartartup, siunertaraa najukkani innuttaasut aamma peqataasut najukkaneersut suleqatigalugit nutaamik ilisimasaqalernissaq pilersissallugu. Taamatut periuseqarneq ilisimatusarnerup ingerlanera kisiat pinnagu aamma allanngorartumik aammalu pinngorartitsinermik imaqartumik pilersitsisarpoq, kiisalu demokratiusumik ammasumillu assigiinngitsunik ilisimasaqarfinnik akuerinnittumik.
Suliniut Issittumi piujuartitsinermut tunngasunik ilisimasaqalersitsisimavoq, aammali ilinniartitaanermi aammalu ilisimatusarnermi suleriaatsinut, suliniutip nammineq atorsimasaanut, tunngasunik. Paasisat taakku maanna saqqummersitat aamma saqqummiussinerit aqqutigalugit ingerlateqqinneqarput. Sustainability Portraits-imi misilittakkat saniatigut suliniutinik nutaanik ineriartortitsinermut aamma iluaqutaasimapput. AAE-p ilaatut Narsami Nomadic Hub pilersinneqassaaq, taanna najukkani aamma nunani assigiinngitsuni workshoppinik aaqqissuussinermut atugassiarineqassaaq; Lessons of the Land Canadamut annertusineqartussaaq; kiisalu suliniutip pingajuata anguniarpaa Issittumi aamma avannaani najukkani innuttaasunit nipit aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaat – nipit soorlu Sustainability Portraits-imi eqqumiitsuliornikkut ilisimatusarnermi saqqummertut.
Paasisaqarnerorusukkuit uunga tooruk:
Suliniutip saqqummersinneqarnera
Saqqummersitsinermut katalog (Bodø)
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik agguaassivoq: Kalaallit Nunaanni piujuartitsinermik suliniutit tapiiffigineqarput
Nunat avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, nunat avannarliit Issittumi nunallu allat iluaqutissaannut suleqatigiinnermik siuarsaanissamik siunertalik, suliniutinut pissanganartunut arlalinnut aningaasaliissuteqarsimavoq, ilaatigut Siu-Tsiu-mut aamma MIO-mut. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, NAPA-mit – Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikku Attaveqaatimit aamma Ilisimatusarfimmit aqunneqartoq, ukioq manna suliniutinut 22-nut aningaasaliissuteqarpoq.
NAPA eqqumiitsuliornermut kultoorimullu suliniutinik 520.000 koruuninik aningaasaliivoq
NAPA-p, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip siulersuisui februaarimi aalajangerput suliniutit tallimat immikkuullarittut aningaasaliiffiginiarlugit. NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia eqqumiitsuliornermi kulturikkullu suliniutit arlallit meeqqanut inuusuttunullu, piujuartitsinermut aamma issittormiut sammiviliiffiat tunngassuteqartut aningaasatigut annertuumik tapiiffigineqarput. Qinnuteqaatinik tunniunnissamut piffissaliussaq 1. februar 2024 qaangiutinngitsoq NAPA qinnuteqaatinik pitsaasunik amerlasuniik tigusivoq, tamanna nunatsinni nunanilu avannarlerni
NNK 25.-28. maj piareersarneqalereerpoq
Nuuk Nordisk Kulturfestival 2021 anersaartorfiullunilu siunissamut qaamanerusumut tikkuussisutullusooq issimavoq. Eqqumiitsuliortut kulturilerisullu assigiinngitsorpassuit oktoberip naanerani Nuuk tikeraarsimavaat. Ullut sisamat ingerlaneranni inuit 2.500-t missaat ullut 4-t ingerlaneranni ornigussimapput. Nunarsuarmit tamaneersut eqqumiitsuliortut kulturilerisullu 200-t saqqummersitsivinni nipilersorfinnilu allanilu 15-ini aliikkusersuillutillu saqqummiisimapput. Kommuneqarfik Sermersuup kulturimut immikkoortortaqarfiata festivali kingulleq aaqqissuuppaa, isumaqarpullu
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat pillugu webinari
(Malugiuk: Webinari tuluttut ingerlanneqarpoq.) Nunat Avannarliit Issittumi suliniutaat (NAP) pillugu paasisaqarnerugit – tapiisarfik nunani avannarlerni issittumilu suleqataasut suleqatigiinnerannik tapiissuteqartarpoq, inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat, piujuartitsisumik mingutsinngitsumillu ineriartortitsinissaq Issittumilu inuiaqatigiinnik nukittuunik uummaarissunillu siunertaralugu. Webinaarimi minutsini 35-ni sivisussuseqartumi matumani uku sammineqarput: Qinnuteqaat sunik imaqassava Qinnuteqarnermi suut eqqaamasariaqarpigit Nalilersuineq qanoq ingerlanneqartarpa