Inuusuttunut workshoppit pinngorartitsiffiusut Issittormiut piujuartitsisumik inuusaaseqarnerannik takorluuisitsipput
Sustainability Portraits Project (2023–2024) ilaatigut perorsaanikkut misileraaneruvoq, ilaatigut ataatsimooqatigiinnermut sammisumik suliniutaalluni, tassani inuusuttut qaaqqusat aamma najukkani innuttaasut workshoppini pinngorartitsiffiusuni arlalinni nunarsuarmi sumiiffitsik pillugu isummersornissaminnut periarfissinneqarsimapput. Taakkunani piujuartitsineq assigiinngitsutigut misissorneqarpoq: kulturilerinikkut, inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma avatangiisitigut. University of Lapland, Umeå University, Nord University aamma peqatigiiffik Siunissaq suliniummik ineriartortitsisimapput Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiit Issittumut Tapiisarfiannit taperneqarlutik.
Universitetit pingasut peqataasut ilinniagaqarfiit aamma ilisimatusarfiit attaveqarfiata University of the Arctic-itut ilisimaneqartup ilagaat. Sustainability Portraits suliniummut annerusumut atatillugu pilersinneqarsimapput, attaveqarfiit New Genre Arctic Art Education (AAE), taanna UArctic: Arctic Sustainable Arts, Design and Visual Culture (ASAD) aamma Children of the Arctic: Traditional Knowledge and Sustainable Development akornanni suleqatigiiffiusumi.
Eqqumiitsuliorneq avatangiisini ajornartoorneq maanna nalaatarput pillugu eqqumaffiginnilersitsinissamut nukiuvoq, aamma eqqumiitsuliorneq isumassarsiat nutaat aamma piujuartitsinermik suleriaatsit misissuataarnissaannut kinguneqarluartumik sakkuulluni. Sustainability Portraits-ip nunasiaataajunnaartitsinermut, ileqquusumik ilisimasatoqqat uummarsaqqinnerannut, aamma najukkami oqaluttuanut avatangiisinullu attaveqalernissamut eqqumiitsuliornermi suleriaaseq patajaatsunik sakkussalerpaa.
Kalaallit Nunaanni, Norgemi, Sverigemi Finlandimilu 15-inik workshoppertitsisoqarpoq. Peqataasut imminnut assiliornissaminnut qaaqquneqarput, nunarsuarmioriaasertik pillugu assigiinngitsunik oqaluttuartunik. Tamatuma peqataasut pinngortitamut, kulturimut, inuiaqatigiinnut attaveqarnerat pillugu aamma inuussutissaqarnermut tunngaviannik takussutissiinissamik periarfissippaat. Inuusuttut sulinermiminni najukkani innuttaasut ataatsimooqatigalugit eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut atornissaannut periarfissaqarput, assiliisartut assilineqartullu akoranni imikkut ittumik tatiginninnermik pilersitsisumik.
Kalaallit Nunaanni Siunissaq-mi ilaasortat assersuutigalugu Maniitsumi Majoriami ilinniartitsisunut atuartunullu immikkut workshoppertitsipput. Allannikkut aamma assiliilluni inunnik assiliornikkut, peqataasut ataatsimooqatigiinnermut atasutut aamma imminnut tapersersoqatigiittarnerup pingaaruteqassusaat pillugu misigissusaannik ersersitsisoqarpoq.
Workshoppit ingerlanneqarnerisa kingorna najukkani innuttaasut immikkut aaqqissuussani katersuussinnaasimapput angusat misigisaqarfiginiarlugit. Ilinniartitsisunut aamma universitetimi ilinniartunut isumasioqatigiinnernik aammattaaq ingerlatsisoqarpoq. Sumiiffinni ataasiakkaani sulianik pilersinneqarsimasunik siullermik najukkani saqqummersitsisoqarpoq kingornalu ataatsimoortillugit ataatsimut saqqummersitsinermi, Umeåmi, Karasjokimi, Bodømi aamma Rovaniemimi saqqummersinneqarlutik. Taamaalilluni Issittumi nunat tamat akornanni inuit attaveqaqatigiilernerannik suliniut pilersitsivoq aamma nunani avannarlerni piujuartitsinermut takorluugaannik nukittorsaaqataalluni.
Assiliartaq: Siunissaq
Æstetikki aamma pinngorartitsilluni suleriaatsit suliniutip periusiatigut qitiusumik inissisimapput: Art-Based Action Research. Ilisimatusarnikkut suleriaatsip taassuma, amerlanertigut piviusuni aamma sumiiffinnut aalajangersimasunut attuumassuteqartuni ingerlanneqartartup, siunertaraa najukkani innuttaasut aamma peqataasut najukkaneersut suleqatigalugit nutaamik ilisimasaqalernissaq pilersissallugu. Taamatut periuseqarneq ilisimatusarnerup ingerlanera kisiat pinnagu aamma allanngorartumik aammalu pinngorartitsinermik imaqartumik pilersitsisarpoq, kiisalu demokratiusumik ammasumillu assigiinngitsunik ilisimasaqarfinnik akuerinnittumik.
Suliniut Issittumi piujuartitsinermut tunngasunik ilisimasaqalersitsisimavoq, aammali ilinniartitaanermi aammalu ilisimatusarnermi suleriaatsinut, suliniutip nammineq atorsimasaanut, tunngasunik. Paasisat taakku maanna saqqummersitat aamma saqqummiussinerit aqqutigalugit ingerlateqqinneqarput. Sustainability Portraits-imi misilittakkat saniatigut suliniutinik nutaanik ineriartortitsinermut aamma iluaqutaasimapput. AAE-p ilaatut Narsami Nomadic Hub pilersinneqassaaq, taanna najukkani aamma nunani assigiinngitsuni workshoppinik aaqqissuussinermut atugassiarineqassaaq; Lessons of the Land Canadamut annertusineqartussaaq; kiisalu suliniutip pingajuata anguniarpaa Issittumi aamma avannaani najukkani innuttaasunit nipit aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaat – nipit soorlu Sustainability Portraits-imi eqqumiitsuliornikkut ilisimatusarnermi saqqummertut.
Paasisaqarnerorusukkuit uunga tooruk:
Suliniutip saqqummersinneqarnera
Saqqummersitsinermut katalog (Bodø)
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunatta Atuagaateqarfiata NAPA-llu atuakkiortut atuakkiaat pillugit oqaloqatigiitsissavaat
Atuakkiortut Niviaq Korneliussen aamma Islandimeersoq Auður Ava Ólafsdóttir atuakkiaminni sammisarisaat imminortarneq Nunatta Atuagaateqarfiata NAPAllu oqaluuseritilerpaat Marlunngorneq 27. oktober nal. 19.00, Nunatta Atuagaateqarfia Unnuk marlunnik immikkoortortaqassaaq. Immikkoortoq siulleq 19:00-imiit 20:00-ip tungaanut ingerlassaaq, tassanilu Niviaq Auðurilu oqaloqatigiissallutik. Immikkoortoq siulleq tuluttut ingerlanneqassaaq. Denne del vil foregå på engelsk. Oqaloqatigiinneq Andrea Christiansen
Inuusuttut piginnaanillit ilippanaatitik pituussaarpaat, Kalaallit Nunaanni nutaalianik isumassarsiaqarlutik
Inuusuttut 200-t sapaatip akunnerani Nuummi katersuussimapput Issittuni unammillernartut misigisartakkagut nutaalianik aaqqiissutissarsiorniarlugit. Qassutit immap naqqaniittut suli aalisartut, qaqeqqinneqarnerlu ajortut. Sumiiffinni ilinniarfissanik amigaateqarneq. Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasissut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni unammilligassatta ilaat. Unammilligassat, inuusuttut 200-t issittormiut nunanilu avannarlermiut nutaalianik aaqqiissutissarsiorlugit suliaqarfigisimavaat. Nunarsuarmi aningaasarsiutaanngitsumik suliniaqatigiiffiup, Unleaship, Nuummi ulluni
NAPA Arctic Winter Gamesimut inuusuttunik isiginnaartitsisussanik ujartuivoq
Inuusuttut Kalaallit Nunaanni tamaneersut Arctic Winter Games 2026-imi kulturikkut aaqqissuussamut Canadami Whitehorsemi ingerlanneqartussamut misiliinissamut qaaqquneqarput. 14-it 20-llu akornanni ukioqaruit, kulturi, isiginnaartitsineq nunanullu allanut Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataanissaq nuannarigukkit, maannakkut Arctic Winter Games 2026-mi Canadami Whitehorsemi kalaallit kulturikkut aallartitaannut ilaanissamut periarfissaqarputit. NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut
Kalaallit nipilersornerat Nuummit Spaniamut aamma Amerika Kujallermut
Nipilersortartoq aamma nipilerilluni angakkuartartoq Hans-Ole Amossen Kalaallit Nunaanni nipilersortartoqatigiinilu Da Bartali Crew tusarnaartitsillutik nipilersortartut nuannarineqarnerpaaat ilagaat. Nunani Avannarlerni, Europami aamma Sydamerikami nipilersoriarlutik angalaarsimapput aamma scenemi allanik ”pulaartunik” rapperinik erinarsortartunillu nipilersoqateqartarsimalluni. 2019-imi Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Nipilersortartunut Nersornaasiuttagaannut innersuussaasimapput. NAPA-p Hans-Ole nipilersornerup silarsuaani aamma nipilersoriartarluni angalarsimanini pillugit