Ikkap sukai– Qanga pisut siunissarlu, aamma Issittumi allanngorsimasumi ilimagisat
Ikkap-sukai. lisimatusarluni suliniut Issittumi allanngoriartornermik misissuisoq
Kujataani Ikkap kangerluata iluani qinnguani pinngortitaq tupinnartoqarpoq. Tassami nunarsuarmi kisiartaallutik Ikkami ikait mineralit qaqutigoortut immap naqqani sukanik ilusilersuipput. Kisianni Issittumi immap kissatsikkaluttuinnarnerisa kinguneratut sukat tupinnartut aamma asseqanngitsumik uumassusillit assigiinngisitaarnerat sukaniittoq navianartorsiortinneqarput. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nunanit tamalaaneersut ilisimatusartut ukiuni 3-ni sukat ”peqqissusaata” nakkutiginissaannut aamma ikait mineralit piujuartitsillutik nioqqutissiortartut iluanni ilippanaataannik ilisimatusarnissaannut aningaasaliiffigisimavaat.
Ikkap kangerluani immap naqqaniittut sukat tupinnartut ukiorpassuarni ilisimaneqarsimapput, aatsaalli 1963-imi ilisimatusartut paasisimavaat sukat mineraliusut ilisimanqanngitsut, taakkulu tamatuma kinguninngua kangerlummut atsiunneqarsimapput. Ikait taamaallaat pissutsini immikkut illuinnartuni ilusilersorneqarsimapput, aamma kiassutsip 6 °C (43 °F) qulaakkaangagu mineralinngortarlutik allaanerit. Kujataani kangerluup ukiuni untritilikkaani arlalinni avatangiisit tulluarluinnartut pilersissimavaat. Tassani ikait ukiuni 1000-ngajanni sukanngorsimapput, 20 meterisut portussusillit aamma inuuffigineqaqalutik. Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisut, 20002-mi Ikkap kangerluata iluani qinngua eqqissisimatitassanngortippaat illersorneqartoq. [1]
Slap pissusaata allanngoriartornerisa Issittumi immat kissatsikkiartornerat siuarsarpassuk taava imartani avatangiisit allanngortinneqassapput tamatumalu sukat mineraaliisa katitersimanerat aammattaaq allanngortissavaat, tamannalu kinguneqasssaaq sukat isanerannik, siusinnerusukkullu pisuussuteqangaartumik uumassusillit ataqatigiiaarneq ikait-sukani atugarissaarsimasoq avatangiisinngussapput ‘pulaarteqarusunngitsut’.
Immami misissuineq aamma paasissutissiineq
Geolog Gabrielle Stockmannip Kujataani ikait 1995-imili misissuiffigisimavai, assigiinngitsunillu suliaqarfinnik suliallit akornanni suliniut-IKKA-p Ikkap kangerluani immap naqqani sukat siullerpaamik taamani misissorsimavaat. Ilisimatuut Sverigemeersut, Danmarkimeersut, Tuluit Nunaanneersut, Tysklandimeersut Kalaallillu Nunaanneersut suliffeqarfinneersut ilisimatusarfinneersullu siulersorsimavai, taakku ataatsimoorlutik ukiuni qulikkaani Ikkani suukat Issittoq allanngoriartortoq qanoq qisuariarfigineraat, aamma qanoq ilillutik illersorneqarsinnaanerat paasiniarsimavaat.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat Ikkap kangerluani immami misissuinermut (2022, 2025 aamma 2025-p ilaanut), kiisalu kingornatigut misissukkanut aamma paasissutissiinernut aningaasaliilluni tapiisimavoq. Inuuniutigalu aqqartartut sulisussarsiarineqarsimapput sukanit misissugassanik tigusisussatut aamma summiiffiup assilillugulu videoliaralugu uppernarsaasersuinissamut. Misissuinerit kingullit ingerlaneranni, Aage V. Jensen Fondenillu ilassutitut tapiineratigut napasunut nakkutilliissutit (dataloggere) ikkussornissaat periarfissaasimavoq, taakku ukiuni tulliusuni namminneq paasissutissanik katersissapput.
Kingorna misissuineq ingerlanneqarsimavoq immikkut sanaat teknologiskimik atortut atorlugit, taakku Göteborgip Universitianit aamma Islandip Universitianit suliarineqarsimasut atorlugit. Peqatigitillugu Aarhus Universitetiata onlinemik paasissutissanik katersiivik atulersissimavaa taassuma ukiuni 30-ni kingullerni ilisimatusarsimaneq aamma takusassanik uppernarsaasimaneq tamaat atassusissavaa. [2]
Aammattaaq suliniut ilisimatusarnikkut isumasioqatigiinnernik, saqqummersitsinernik, aamma nuannarineqartumik ilisimatusarnermik kinguneqarsimavoq, 2025-milu ilisimatusaqatigiit nakkutilliinermut programmi pilersaarusiorsimavaat Naalakkersuisunullu saqqummiussimallugu, tassani silap pissusaata allanngoriartornerisa aamma Ikkap kangerluani aatsitassarsiorsinnaanerup kinguneratut navianaatit ukkatarineqarsimapput.
Annertuumik sunniutit
Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmik sanaartugassanik suliaqartartumik piginnittoq Kunuk Albrechtsen misissuinerit nalaanni ingerlasussanik piareersaanernik aqutsinermillu ikiuussimavoq aamma najukkamut Arsummut angallassisuusarsimalluni. Paasissutissiineq aamma takusassatigut atortussat Arsuup atuarfianut avitseqatigineqarsimapput aamma siunissami piujuartitsisumik takornariaqartitsinerup ineriartortinneranut atorneqarsinnaallutik.
Ilisimatuut suliniutaat aammattaaq ikait silaannarmi karbondioxidimik ‘nusutsisinnaaneranik toqqorsisinnaaneranillu’ ilippanaataat qaammarsaavigisimavaat. Misileraalluni atortussat maanna Danmarkimi misilerarneqarput; iluatsilluassappatalu kalaallit suliffeqarfiutaat taakkuninnga suliaqartartussaallutik. Taanna periusissaq nutaaq sunniuteqarluartoq CO2-mik aniatitsinernik annikillisaaqataasinnaassaaq kiisalu sinneruttutut tunisassiamik niuerutaasinnaasumik pilersitsisinnaassalluni , tassa ultrarent calciumcarbonatimik.
Ikait-sukanik suliniut Nunani Avannarlerni aamma Issittumi ilisimasanik atuiffiuvoq, pinngortitallu tupinnartup illersornissaa suliniutip kisiartatut anguniagariinnanngilaa, aammali najukkamut aammali nunarsuarmut tamarmut ilisimasat nutaat piujuartitsisumik ineriartornermut atugassat passissutissiissutiginissaat siunertaqarluni.
Ukiut 30-t Issittumi suleqatigiinnermik ukkataqarfiusut
Nunat Avannarlerni Ministerit siunnersuisoqatigiivisa Issittumi suleqatigiinneq maanna ukiuni 30-ni ukkatarisimavaat. Nunat Avannarliit aamma imartaasa ilarpassui Issittumiipput. Taamaattumik Nunat Avannarliit sumiiffinnut asseqanngitsunut sakkortuunullu, kisianni aamma mianerisassanut tunngasunik apeqqutinut annertuumik tunniusimavoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiata 2025-2027-mi Issittumi inuiaqatigiit inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma avatangiisitigut patajaassuseqarnissaat tapiiffigisassallugu siunertaraa. Inuinnaat inuiaqatigiivi patajaatsut, aningaasaqarnikkut piujuartitsilluni ineriartortitsinermik aamma piujuartitsinerulerluni allannguineq siuarsaaffigalugit programmi najukkami suliniutit aamma suleqatigiinnerit, nunani avannarlerni-Issittumi nunani patajaannerulernissaanik siuarsaasimalluni. Nunat Avannarliit Issittumut Programmiatigut Nunat Avannarlerni Ministerit siunnersuisoqatigiivisa Issittumi nutaaliornermut suliniutit, tapersersussavai, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa 20230-mut Takorluugaat naapertorlugu.
Allatat tulleriiaat Issittumi suliniutit assigiinngitsut sammivaat, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinit tapiiffigineqartarsimasut. Programmi ukiut ingerlanerini assigiinngitsunik taaguuteqartarsimavoq; piffissami 2022–2024-mi taaguuteqarsimavoq Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfia, 2025–2027-mili taaguuteqarluni Nunat Avannarliit Issittumut Programmiat.
Nunat Avannarliit Issittumut Programmiat pillugu passissutisssat
Suliniut Issittumeersuunera Nunanilu Avannarlerneersuunera qulakkeerniarlugu, suleqatigiillluni suliniummi peqataasut minnerpaamik nunanit avannerlermiuneersuussaapput. Tassa imaappoq: Kalaallit Nunaannit, Islandimit, Norgemit, Sverigemit, Danmarkimit, Finlandimit, Savalimmiunit Ålandimilluunniit.
Taakku Nunat Avannarliit avataannit issittormiunik suleqatinik ataatsimik arlalinnilluunniit ilaneqarsinnaapput, pingaarnerpaatut suliniummik aqutsisoq nunanit avannarlermiuuppat.
Nunat Avannarliit Issittumut Programmiat pillugu uani atuarnerugit.
Paasissutissat allat: Arctic Hub & Sermitsiaq
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Nunat Inoqqaavisa ilisimasaat (Indigenous Knowledge)
Vivi Vold, Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaaneranilu kandidatip nunat inoqqaavisa ilisimasaasa aamma nunat killermiut ilisimasaasa akornanni aporaaffiit, unammilligassat aamma ungasissutsit oqaluuserai. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Isiginnaagassiami siulleq Vivi Vold oqaloqatigaarput. Oqaloqatigiinneq videotut isiginnaarsinnaavat imaluunniit podcastitut tusarnaarsinnaavat. Malugiuk. Vivi
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat pillugu webinari
(Malugiuk: Webinari tuluttut ingerlanneqarpoq.) Nunat Avannarliit Issittumi suliniutaat (NAP) pillugu paasisaqarnerugit – tapiisarfik nunani avannarlerni issittumilu suleqataasut suleqatigiinnerannik tapiissuteqartarpoq, inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat, piujuartitsisumik mingutsinngitsumillu ineriartortitsinissaq Issittumilu inuiaqatigiinnik nukittuunik uummaarissunillu siunertaralugu. Webinaarimi minutsini 35-ni sivisussuseqartumi matumani uku sammineqarput: Qinnuteqaat sunik imaqassava Qinnuteqarnermi suut eqqaamasariaqarpigit Nalilersuineq qanoq ingerlanneqartarpa
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu