Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu
Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut.
Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi (ICC-)mi nunarsuarmilu Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliaqarnerminit misilittakkani” oqaluttuarai.
Aqqaluk Lynge atuakkiortuuvoq, ukiorpassuarnilu Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni (ICC)-imi siuttuullunilu Naalagaaffiit Peqatigiivisa Nunat Inoqqaavi pillugit ataatsimiititaliaani siulittaasup tullerisimavaa (2002-2004). Aqqaluk Lynge partiip Inuit Ataqatigiinnik pilersitseqataasimavoq, aamma ukiorpassuarni Inatsisartuni ilaasortaasimallunilu Naalakkersuisuusimavoq (1983-95, 2002-05).
Saqqummiinermini ilaatigut oqaluttuarpoq nunani avannarlerni suleqatigiinneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa (ICC-p) pilersinnerannut aamma nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermut isumassarsiorfiusimasoq, aamma Arktisk Råd pillugu eqqartuillluni.
Aqqaluk Lyngep nunatsinni avatangiisit, aatsitassat aamma Kalaallit Nunaata nunataanut piginnittussaatitaaneq pillugit isummani eqqartuiffigai, aamma nunani avannarlermiunik siunissami suleqateqaannarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarlugu.
Nunarput namminersuleraluarpat qanoq kinguneqassanersoq oqaluttuaraa, aamma nammineqsiunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersortup, Savalimmiut namminersortut Danmarkillu namminersortup naligiillutik suleqatigiinnissaat kaammattuutigaa. Taamaattoqarnissaa piumaneruaa, tassamigooq Danmarkimit naalagaaffeqatigiinnermit anigaluarutta taava nunarput tiguassalluta USA piareeqqassaaq USA-mut atalersilluta. Tassami USAP-p nunat pissaanilissuit allat nunatsinniinnissaat akueriumanngilluinnartussaavaa, soorlu Kina.
Aqqaluk Lyngep aamma atuakkiortarnini aamma nammineq inuunerminik atuakkiortoqartoq oqaluttuarai. Saqqummeereermat soqutigineqaqimmat apersorneqarpoq oqallittoqarlunilu.
NAPA ullaakkorsioqatigalugu tulliani tallimanngornerni 7. maj aamma 4. juni nal. 8.30 – 10 ingerlanneqassapput Katuami Ikinngutit inaanni. NAPA-p facebookikkut quppernerani suaarutigineqarumaarput.
Siusinnerusukkut pulaartorisimavagut ilaatigut Vivi Vold, Inge Olsvig Brandt, Zika (Ida Kleist), Seqininnguaq Qitura L. Poulsen, Gudrun Hasle aamma Juaaka Lyberth.
Nutaarsiassat allat
NAPA-p allaffia aasaanerani
NAPA-p allaffia aasaanerani NAPA-p allaffia aasaanerani 28. juni – 9. julimi matoqqavoq, piffissami tassani napa@napa.gl-imut mailertoqarsinnaavoq akineqarumaarpullu. 12. juli – 2. august NAPA aasaanerani sulinngiffeqarnermi matoqassaaq. NAPA-p aasarsiorluarnissassinik kissaappaasi. D Share on facebook Share on linkedin f
Nunani Avannarlerni suleqateqarneq nipilersortartunut periarfissatsialaavoq
Nipilersoqatigiit Nuija NAPA-miit tapiiffigineqareerlutik immiussileruttorput. Nuijami nipilersortartoq Magnus Biilmann Trolle tamanna atatillugu nipilersoqatigiit pillugit oqaluttuarpoq nipilersortartunullu nutaanut siunnersuuteqarusuppoq. – NAPA piorsarsimassutsikkut aningaasaateqarfittut nunatsinni tapiiffiginissatsinnut periarfissatut uagutsinnut pitsaanerpaavoq, tassami NAPA-miit tapiiffigineqarnikkut ingerlariaqqissinnaagatta. Magnus Biilmann Trolle, Nuija-mi guitarertartoq erinarsortartorlu taama oqarpoq. NAPA 35.000 koruuninik Nuija tapiiffiginikuua, taamalillutik
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit
Inuit aamma Sámi inuusuttaasaa siunissami suleqatigiinnerulissapput
Issittormiut akornanni inuusuttut misilittakkaminnik avitseqatigiipput suleqatigiilerlutillu, ataatsimoorfiusumik aamma siunissaminnik namminneq aqutsiffiulersumik Suliniut, Naapitta – Let´s meet! Septemberimi weekendimi siullermi ingerlanneqarpoq, tassani kalaallit saamillu inuusuttai Nuummi naapeqatigiipput Inuit aamma saamit kulturianni assigiinngissutsit assigiissutsillu misissorlugit. Weekendimi assigiinngitsunik sammisaqarput pulaartarlutillu kiisalu workshoppertoqarpoq saqqummiussisoqarlunilu, inuusuttunik siunissami suliniuteqarnissaannut aamma kulturit