Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu
Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut.
Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi (ICC-)mi nunarsuarmilu Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliaqarnerminit misilittakkani” oqaluttuarai.
Aqqaluk Lynge atuakkiortuuvoq, ukiorpassuarnilu Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni (ICC)-imi siuttuullunilu Naalagaaffiit Peqatigiivisa Nunat Inoqqaavi pillugit ataatsimiititaliaani siulittaasup tullerisimavaa (2002-2004). Aqqaluk Lynge partiip Inuit Ataqatigiinnik pilersitseqataasimavoq, aamma ukiorpassuarni Inatsisartuni ilaasortaasimallunilu Naalakkersuisuusimavoq (1983-95, 2002-05).
Saqqummiinermini ilaatigut oqaluttuarpoq nunani avannarlerni suleqatigiinneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa (ICC-p) pilersinnerannut aamma nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermut isumassarsiorfiusimasoq, aamma Arktisk Råd pillugu eqqartuillluni.
Aqqaluk Lyngep nunatsinni avatangiisit, aatsitassat aamma Kalaallit Nunaata nunataanut piginnittussaatitaaneq pillugit isummani eqqartuiffigai, aamma nunani avannarlermiunik siunissami suleqateqaannarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarlugu.
Nunarput namminersuleraluarpat qanoq kinguneqassanersoq oqaluttuaraa, aamma nammineqsiunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersortup, Savalimmiut namminersortut Danmarkillu namminersortup naligiillutik suleqatigiinnissaat kaammattuutigaa. Taamaattoqarnissaa piumaneruaa, tassamigooq Danmarkimit naalagaaffeqatigiinnermit anigaluarutta taava nunarput tiguassalluta USA piareeqqassaaq USA-mut atalersilluta. Tassami USAP-p nunat pissaanilissuit allat nunatsinniinnissaat akueriumanngilluinnartussaavaa, soorlu Kina.
Aqqaluk Lyngep aamma atuakkiortarnini aamma nammineq inuunerminik atuakkiortoqartoq oqaluttuarai. Saqqummeereermat soqutigineqaqimmat apersorneqarpoq oqallittoqarlunilu.
NAPA ullaakkorsioqatigalugu tulliani tallimanngornerni 7. maj aamma 4. juni nal. 8.30 – 10 ingerlanneqassapput Katuami Ikinngutit inaanni. NAPA-p facebookikkut quppernerani suaarutigineqarumaarput.
Siusinnerusukkut pulaartorisimavagut ilaatigut Vivi Vold, Inge Olsvig Brandt, Zika (Ida Kleist), Seqininnguaq Qitura L. Poulsen, Gudrun Hasle aamma Juaaka Lyberth.
Nutaarsiassat allat
Suliniut tapiiffigineqartoq: Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut atortut
Sápmi, Saamit nunaat, Norgep avannaaniippoq, Sverigemi Finlandimilu aamma Ruslandimi Kolap qeqertaasa tungaanniilluni. Ulloq manna tikillugu sumiiffinni taakkunani samit pisinnaatitaaffiinik nakkutilliisumik aaqqissuussisoqanngilaq. 2021-miit 2025-mut Sámi Allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences (SUAS – Norge), Samisk Råd (SC) aamma International Working Group for Indigenous Affairs (IWGIA
Atuakkamik saqqummersitsineq: Qilaappali Viktoria Joelsenimit
NAPA Arctic Medialu atuakkamik sisamanngornermi januaarip 23-anni nalunaaqutaq 16.30 saqqummersitsisoqarnissaanut qaaqqusipput. Atuakkap Qilaappali-p, Viktoria Joelsenimit allanneqartup saqqummersinneqarnera nalliuttorsiutigissavarput. NAPA-p atuakkialerinerup iluani suleqatigisartakkanni assigiinngitsut suleqatigalugit inuusuttut atuakkiortut allataat suliniummi “Allatta!”-meersut atuakkattut katersatullu 2013-imit saqqummersittarpai. Suliniummi Allatta!-mi kalaallit atuakkiortut nutaat aallartinnikuupput, soorlu Niviaq Korneliussen, Sørine Steenholdt aamma
Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,