Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu
Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut.
Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi (ICC-)mi nunarsuarmilu Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliaqarnerminit misilittakkani” oqaluttuarai.
Aqqaluk Lynge atuakkiortuuvoq, ukiorpassuarnilu Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni (ICC)-imi siuttuullunilu Naalagaaffiit Peqatigiivisa Nunat Inoqqaavi pillugit ataatsimiititaliaani siulittaasup tullerisimavaa (2002-2004). Aqqaluk Lynge partiip Inuit Ataqatigiinnik pilersitseqataasimavoq, aamma ukiorpassuarni Inatsisartuni ilaasortaasimallunilu Naalakkersuisuusimavoq (1983-95, 2002-05).
Saqqummiinermini ilaatigut oqaluttuarpoq nunani avannarlerni suleqatigiinneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa (ICC-p) pilersinnerannut aamma nunap inooqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermut isumassarsiorfiusimasoq, aamma Arktisk Råd pillugu eqqartuillluni.
Aqqaluk Lyngep nunatsinni avatangiisit, aatsitassat aamma Kalaallit Nunaata nunataanut piginnittussaatitaaneq pillugit isummani eqqartuiffigai, aamma nunani avannarlermiunik siunissami suleqateqaannarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarlugu.
Nunarput namminersuleraluarpat qanoq kinguneqassanersoq oqaluttuaraa, aamma nammineqsiunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatta namminersortup, Savalimmiut namminersortut Danmarkillu namminersortup naligiillutik suleqatigiinnissaat kaammattuutigaa. Taamaattoqarnissaa piumaneruaa, tassamigooq Danmarkimit naalagaaffeqatigiinnermit anigaluarutta taava nunarput tiguassalluta USA piareeqqassaaq USA-mut atalersilluta. Tassami USAP-p nunat pissaanilissuit allat nunatsinniinnissaat akueriumanngilluinnartussaavaa, soorlu Kina.
Aqqaluk Lyngep aamma atuakkiortarnini aamma nammineq inuunerminik atuakkiortoqartoq oqaluttuarai. Saqqummeereermat soqutigineqaqimmat apersorneqarpoq oqallittoqarlunilu.
NAPA ullaakkorsioqatigalugu tulliani tallimanngornerni 7. maj aamma 4. juni nal. 8.30 – 10 ingerlanneqassapput Katuami Ikinngutit inaanni. NAPA-p facebookikkut quppernerani suaarutigineqarumaarput.
Siusinnerusukkut pulaartorisimavagut ilaatigut Vivi Vold, Inge Olsvig Brandt, Zika (Ida Kleist), Seqininnguaq Qitura L. Poulsen, Gudrun Hasle aamma Juaaka Lyberth.
Nutaarsiassat allat
NAPA Arctic Winter Gamesimut inuusuttunik isiginnaartitsisussanik ujartuivoq
Inuusuttut Kalaallit Nunaanni tamaneersut Arctic Winter Games 2026-imi kulturikkut aaqqissuussamut Canadami Whitehorsemi ingerlanneqartussamut misiliinissamut qaaqquneqarput. 14-it 20-llu akornanni ukioqaruit, kulturi, isiginnaartitsineq nunanullu allanut Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataanissaq nuannarigukkit, maannakkut Arctic Winter Games 2026-mi Canadami Whitehorsemi kalaallit kulturikkut aallartitaannut ilaanissamut periarfissaqarputit. NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma