Udsigt fra Qasigiannguit
Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy norskiuvoq, Stavangerimilu 1967-imi inunngorsimalluni. Ukiuni 19-ini NRK-mi sulisimavoq, Gullbring Kulturanlegg AS-imi ulluinnarni aqutsisuusimalluni, ukiunilu kingullerni 11-ni Notodden mangfolds- og læringssenter pisortaaffigisimavaa. Maj 2020-miilli Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-mi pisortaavoq. Anne Mette allagartaqaatigalugu Mangfoldslederiuvoq attaveqaqatigiinneq aamma suleqatigiinneq soqutigisaralugit. Uani quppernermi inuttut nammineq Kalaallit Nunaanni misgisartakkani allaaserisarpai.

«Nuummiiginnarsimaguit Kalaallit Nunaanniissimanngilatit»

NAPA-p allaffianiinneq nuannareqaara, taanna nunatsinni kulturinut illorsuit annersaanni Katuami allaffeqarpoq. Katuaq assut inoqartuaannarpoq, ullullu tamaasa kulturilerisut assigiinngitsunik suliallit naapittarpagut. Pisortanngoqqammerlunga assigiinngitsunik ataatsimeeqateqartarlunga tusartarparput Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA imaluunniit Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaanni ilisimaneqarpianngitsuusut. Taamaattumik maanna inunnut ilisimaneqarnerulernissarput siunertaralugu suliaqarsimavugut:

2020-mi suliniupput Suliniut MII qulequtaralugu Tasiilaq Sisimiullu ornissimavagut aamma Kujataani illoqarfiit nunaqarfiillu 16-it tikissimallugit. Tasiilamut Sisimiunullu assilialiortartoq ilisimaneqarluartoq Gudrun Hasle ilagisimavarput, taassuma meeqqat inuusuttullu sinnattui pillugit workshoppertittarsimavai. Peqatigitillugu nunani avannarlerni periarfissat pillugit paasisitsiniaasimavugut.

Maanna Qeqertarsuup Tunuani illoqarfiit tamaasa angalaarfigaagut.

«Pinngortitaq kusanangaarmat ilulissat akornisigut ingerlaaraangatta qiasunngusarpunga»

Ilulissat
Atuarfik Mathias Storchip nutaaq 4-narnik ukioqarpoq nunarsuarmilu kusanarnerpaamik isikkiveqarluni! Qilaami ullut taarsigaangata qulliit qaammarsaasartut nivingapput, maannali seqineq kaaviinnarpoq igalaarsuarnillu qaamaneq qaammarsaavoq. Ilinniartitsisut atuartullu peqatigalugit soqutiginartunik ilikkagaqarfiusunillu ullut atortarpagut, atuartullu piginnaasaat sunngorusunnerilu alutorisarlugit. Angalanitsinni Nordplusimut qinnuteqarsinnaaneq aamma oqaluttuarisarparput Atuarfik Mathias Storchilu Nunani Avannarlernut aamma nunani Baltiskiusunut ilinniartitsisunik paarlaasseqatigiinnissamut aningaasannaqqammivoq.

Ullup ingerlanerani Elisabeth Momme, Ilulissani Nunarsuarmiut Kingornuttagassaanut atatillugu Kangiata Illorsuani aqutsisunngorlaaq nuannersumik ataatsimeeqatigaarput.

Nunarsuarmiut Kingornutagassaat pillugu kusanartumik illorsualiortoqarpoq taannalu aatsaat 3. juli ammassaaq, taamaattumillu pisuttuaratta silataaniit takuinnarsimavarput. Kangerluk iluliarsuit aniaffiat sinerlugu pisuttuarpugut 10 kilometerisut takitigisumik. Tassalumi pinngortitarsuup angissusaata kusanassusaatalu aliannaarsaarteqqippaanga.

Ilulissat kulturikkut pisuumik inuuneqarpoq. Kulturip illorsuani Sermermiuni kommunip atuarfimmut kulturimullu immikkoortortaqarfianit naapippagut: Aka Grønvold, Aviaq S. Henson, Rigmor Villadsen, Nukannquaq Mathiessen aamma Lars Rasmussen. Taakku oqaluttuarput kulturilerinerup atuarfiullu akornanni annertunerusumik suleqatigiilernissaq sulissutigineqarniartoq. Illoqarfimmi innuttaasut kulturip illorsua assut atorluartarpaat taanna ataatsimoortarfiusumik inersuaqarpoq, filmertarfeqarluni aamma timigissartarfeqarluni.

Kulturip illorsuani Sermermiuni kommunip atuarfimmut kulturimullu immikkoortortaqarfianit naapippagut: Aka Grønvold, Aviaq S. Henson, Rigmor Villadsen, Nukannquaq Mathiessen aamma Lars Rasmussen.

Qasigiannguit
Sapaammi ullaakkut Qasigiannguanut tikippugut. Hotelimi pisortap Jooriina Zeebip talittarfimmut aavaatigut mamartunillu ullaakkorsiorpugut. Ullaakkorsiornitsinni palasi angalaartoq naapipparput, naalagiarpugut tassanilu kuisittoqarlunilu nerliiviliartoqarpoq. Kalaallillu Nunaanni siullerpaamik arfermik takusivunga!

Ataasinngornermi Efterskole Villads Villadsenimi atuartut ilinniartitsisullu naapippagut. Efterskole assut nuannerpoq malunnartumillu ilinniartitsisut atuartullu akornanni attaveqatigiilluartoqarpoq. Nuannersumillu ulloqeqqasioqatigaagut 🙂

Ullup ilaani siunnersuisarfipput Tamassa katersortarfimmi ammavoq, tassanilu inuit arlallit suliaqarusussusillit pissanganartunik suliniuteqartut naapillutigit. Nivé Frankilu atuarfiit qimussinik suliaqartartut akornanni suleqatigiinnermik soqutiginartunik pilersaaruteqarput, siunnersuutigaarpullu saamit nunaanni Alta folkehøgskole suleqatigissagaat. Qanoq ittunik isumassarsiaqarumaarnersut pissangalluta utaqqissavarput.

Qasigiannguit Katersugaasiviat  illu pisoqarsuaq norskit illuliortaasiat lafteteknikk atorlugu sanaajusimasoq takuarput aamma najugaqarfiusimasut ukiunik 4000-t sinnerlugit pisoqaassusillit assaaffigineqarneranit nassaat takuniarlutigit. Kulturilerinerup ilinniartitaanerullu akornanni suleqatigiinnerit takullugit nuannertuaannarpoq. Uanga atuarfiit sumiiffinnilu inuiaqatigiit akornanni suleqatigiinneq assut soqutigisaraara. Katersugaasiviup piniariartaasitoqqat pillugit pikkorissaasarpoq, titartagatoqqat malillugit amernik atisaliortarluni aamma efterskolemi atuartut sapaatip akunnerini tamani pisissaarnermik sungiusarsinnaapput. Suliniutinik ingerlatsisutta Malinip inuusuttut sungiusaqatigai, inuusuttullu ukioq tamaat illup iluani sungiusareersimallutik kiisami silami pisissaarsinnaagamik nuannaarput.

Unnukkut hotelip pisortaata ataataata pisaavinik nutaarsuarnik attaveqatigiinnermut suleqatitta Bulap siataanik ammassattorpugut.

Aasiaat
Nunaqarfiit marluk aqqusaarlugit imarmi iluliarasaartumi Aasiannut ingerlaareerluta mMarlunngornermi ullaakkut Sømandshjemimut apuuppugut. Gammeqarfimmi ilinniartitsisut naapippagut aqaguanilu 8.l-imi aamma 8.k-mi atuartut suleqatigalugit. «Vi er Vestnorden»-imut videot Kalaallit Nunaanneersut siulliit ikkuppagut!

Malin isikkaminik ulortoornikoq ineeqqami isikkani qullarlugu Norden i Skolen attavigillattaarpaa. Peqatigitillugu suliffitsinni e-mailimut servererput allanngorpoq, assullu niaqora ulapippoq – ksiannni teknikkikkut aaqqitassat siniffimmi nalasumit suleqatitsinnit nakkutigineqarluarput.

Tamassami ammasumik siunnersuinitsinni Aasiaat borgermesteriat Ane Hansen naapipparput, aqaguani 60-iliinissaminut atatillugu katersortarfimmi nalliuttorsiortussaalluni piareersaajartortoq. Katersortarfik 40 millionit sinnerlugit nalilinnik iikkani eqqumiitsuliartaqarpoq. Assilialiortartoq Per Kirkeby illoqarfimmut assilianik tunissuteqarsimavoq taakkulu tunineqarsinnaanngillat. Katersortarfik illoqarfiup qaavaniippoq illoqarfiup sinneranut umiarsualivimmullu isikkiveqarluni.

Bulap ataataa ukiuni 15-ini Aasianni ajoqiullunilu palasiusimavoq, illoqarfimmilu sumiikkaluarutta Bula ilisarisimasanik ilaquttanillu naapitsisarpoq. Ataataa Aasiaat Qeqertarsuullu Tunuata ilaani siuaasaqartoq palasiusimavoq nuannarineqartoq namminerlu ikinngutiminut oqartarsimavoq piniartuulluni saniatigooralugulu palasiunerarluni. Unnukkut GUX-imi ammasumik siunnersuiffik Tamassa ingerlapparput, tassanilu rektoriusoq Dorthie Siegstad nuannersumik naapisimaarparput. Arnaq pissanganartoq atuarfik sinnerlugu angusaqarususseqarluartoq. Nukaa junimi biskoppitut ivertinneqassaaq – qatanngutigiit piginnaasallit! NAPA biskoppinngortitsinissamut atatillugu pattalluni nipilersugassiornermut aningaasaliisimavoq.

Sapaatip akunnerata tulliani Qeqertarsuarmit utereerutta Kangaatsialiannginngitsinni GUX-ip pisortaa naapeqqissavarput.

Maannakkorpiaq Sømandshjemmemiippugut aallarnissarpullu utaqqillugu. Aallarnissarput unnugumut kinguartinneqarsimavoq Qeqertarsuarmilu isumaqatigiissutigut allanngortittariaqarsimallutigit. Kalaallit Nunaanni angalaneq taamaappoq, ajunngilaq. Imaallaammi angalanilikkersaarummik allappunga 😊

 

Pisortap blogiani allaaserisat allat

Maanna Qeqertarsuup Tunuani illoqarfiit tamaasa angalaarfigaagut.