Qeqertarsualiarpugut kangerlersimanikkoorluta lenke til instagram Diskolinemut ilaalluta. Norgep kitaani ilaquttama nunagiisaanni qaqqarsuit ilaanni allaaserisarsimavakka, kisianni immami qaqqatut ittut takusimanngisaannarlugit.

Ilulisarsuit kusanarluinnartut saneqquavagut, tupinnartunik ilusillit, ilusaasa ilaat iigarnernit sanaajusut ilaat mumissimaneranit pinngortinneqartarput. Assut tupinnarput.

Nunamullu pigatta hotelimit biilinik pisoqqanit aaneqarpugut.

Tallimanngornermi ullaakkut  Qeqertarsuup atuarfiani ulapaartuaannartumit inussiarnersumillu atuarfiup pisortaata tullianit Margaretha naapinneqarpugut. Ilinniartitsisunut atuartunullu ilisaritippaatigut, kingornalu pisarnitsitut sinnattugut titartarlugit.  Atuartut eqqissiveerutilermata nittartakkami Norden i Skolenimiittoq «Uagut tassa Nunat Killiit Avannarlermiut» oqaluttuaraarput. Ilinniartitsisut atuartullu tuaviinnaq sulipallapput maannalu videot nutaat torraasullu ikkussuupppagut

Kingorna kommunimi Bella Broberg aamma Per Andersen ataatsimeeqatigaagut.

«Suleriaasitoqaq atorunnaarlugu uagut nammineq suleriaasissatsinnik sanasimavugut»

Immikkoortortaqarfiit akornanni suleqatigiinnermik titartakkami nigalillit suleqatigiinnermik takutitsisiut nuannarilluinnarpakka – kikkulluunniit immikkoortortaqarfiit akornanni suleqatigiinnermik pilersitserusuttunut ilinniagassaqarpoq.

Uanga pisortani ingerlatsineq nuannaartoraara, tassalu Kommune Qeqertalimmi illoqarfeqarpoq nutaaliorlutik pitsaanerusumillu suleriaatsimik ingerlatsisunik, innuttanik sulissilluarnissaq siunertaralugu.

Ullup ilaani atuarfiup pisortaata tullersortaa ataatsimeeqatigaara. Atuartut qanoq videoliornertik nuannarisimagaat oqaluttuarissallugu nuannerpoq.

Arfininngornermi katersortarfimmi ammasumik siunnersuinerput Tamassa ammavoq. Aggertoqanngilarli, kisianni ilaanni taamaattarpoq. Periarfissaq ammatissimavarput. Ualikkut Bulap ilaqutaasa ikinngutaannut mattattoriartoqqusaavugut.

Bula assut mamarsarluni mattattorpoq

Ilaqutariinnut taakkununnga oqaluttuassartaqangaartunut qaaqqusaavut. Ilaqutariit ikinngutaata Alibaap assilialiai iikkami nivingapput, erneratalu eqqumiitsuliortup Mikip qalipagai inimiittut takuagut, Therkild Lyngelllu (Tikkilip) agiami 400-t sinnerlugit pisoqaassusillip oqaluttuassartaa oqaluttuaraa, svenskillu nipilersuutaanik nuannersumik nipilersorfigaluta.

Therkild Lyngep agiarluni tusarnaartippaatigut

Ulloq taanna ualikkut nunamut takusimasannit kusanarnerpaamut pisuttuarpugut. Angalanitsinni aappassaanik qullilisariaqarlunga.

Taava Aasiannut uteqqippugut – Ado Lyngep Atuarfianiippugut Anna Ida xxx Tilioq-meersoq peqatigalugu. Atuartut naapillugit assut nuannerpoq, aamma taamaalioqqittarumaarpugut. Sinnattugut ataatsimoorluta titartarpagut, oqaloqatigiiluta immitsinnullu ilinniarluta.

NAPA aperineqakkajuttarpugut ima Kalaallit eqqumiitsuliortut qanoq isumaqarpat?

Tamakkuninnga ilisimasalinnut innersuussiniartarpugut, kisianni aamma uagut meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaanni qanoq isumaqarnersut paaserusupparput, aamma meeqqat inuusuttullu nunani avannarlerni ataatsimooqatigiinnermi peqataalertissinnaanerat soqutigisaraarput. Taamaattumik angalaartarpugut apersuilluta oqaloqatiginnittarlutalu. Inuusuttut innarluutillit qanoq isumaqarnersut amerlasuut aperineqartarunnganngillat – taamaattumik Tilioq-mit suleqateqarnerput pingaaruteqarpoq. Inuusuttut soqutiginnilluartut aamma ilinniartitsisut Norden i Skolen pillugu paasissutissiinerput pillugu aamma Nunani Avannarlerni klassemik ikinngutissamik nassaarsinnaanermut periarfissamik soqutiginnilluartut nuannersumik naapisimaarpagut.

 

Dorthie Siegstad Tamassami naapissimasara ataatsimeeqatigaara. Allaffiani kaffeqarpoq, sukkulaaqarluni aamma kaagit angisuut marluk 😊😊 GUX Aasiaat, Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfimmi qanoq rektorinngorsimasoq pillugu oqaluttuaa aamma qanoq ililluni aaqqissuulluakkamik atuarfik peqataatitsisoq atuartullu atugaanik tamanik isiginnittoq ineriartortissimagaa tusagaqarfigissallugu soqutiginarpoq, atuartitsissutitigut piginnaasat kisiisa tuagaqarfigiinnarnagit.

«Aallaqqaammut tupassimaqqaalaarunarput. Arnaavunga, kisianni aamma kalaaliullunga. Kisianni ingerlalluarsimavunga»

Norden i Skolenip nittartagaani periarfissat pillugit soqutiginnippoq, neriuppugullu tassani aamma atuarfinnit pulaarsimasatsinnit allani ilinniartitsisut Nuummut Katuamullu Nunat Avannarliit Killiit Ulluannut 23. septemberimi pisussamut qaaqqusinissatsinnut aningaasannannissarput neriuutigaarput.

Angalanitsinni Kangatsiaq kingulliulllugu tikipparput. Ottop aavaatigut illumullu akunnittarfiutiminukaqatigaluta, tassani ineqarpoq tassanilu Nuummit tusagassiortunik katersortitsineq pissanngatigalugu tusarnaarpagut. Diskolinep Kangaatsiamit aallarnissatta billetsiinik allannguisimanera pissutigalugu namminersortut angallataannik attartorsimavugut, silalu pissutigalugu aallarnissarput ullormik ataatsimik siuartissimavarput. Maanna Aasiannit Nuummut aallajaarsinnaanerput misissorparput. Tamanna Ottomut imaluunniit angallammik ingerlatsisutsinnut ajoqutaanngilaq – allannguutilli Bulap oqarasuaatikkut oqaluusseqattaarnissaanik kinguneqarpoq. Taanna kisimi kalaallisut oqalussinnaavoq, uangalu norskisut oqarasuaatikkut taxartartunik aamma angalatitsivinnik oqaluussiniartaraluareerlunga tunniutiinnarsimavunga angalaqatigiillu angalalluuarnissaannik akisussaaffik tigusinnaasimanngilara. Bulap suliassaq aallaqqammulli suliarisimavaa, assullu qujamasuutigaara sulisoqarama suliassaq pillugu nikallorneq aamma allannguutit pillugit kamanneq ajortumik, kisianni allannguutit pissutigalugit isumaqatigiissutit allanngortinnissai isumagipallattarpai, nutaanik unnuiffissanik inniminniisarluni, billetsinillu allannguisarluni.

Angalanermi uani ilaanni eqqarsartarsimavunga Bula kisimi angalasinnaasimagaluartoq – tassuma nuna nalunngilaa, sutigullu tamatigut matut ammaassortarpai, kikkullu tamaasa oqaatsinik paasisinnaasaannik oqaluuttarpugit.

Kisianni qujanartumik pingasuulluta angalaqatigiilluta suleqatigiillularsinnaasimavugut. Malin suleqaterput qallunaaq/svenskeq Nunat Avannarlermiut oqaasiat /Dagens_nordiske_ord ullut tamaasa ikkuttarpaa, oqaatsit pillugit ilisimasaminik uanga naapitanilu tupigusutsittarpai, uangalu oqaatsit ilinniarnissaannut kaammattorneqartarpunga..

Tamatta immikkut nukittuffigut atorlugit immitsinnut suleqatigiilluartarpugut, isumaqatigiippugulu NAPA-mi suliassarput tassaasoq: Issittormiut inuunermik isiginnittariaasiat Nunani Avannarlerni tamani paasineqarlunilu akuerineqassaaq.

Atuarfiit soorlu Kangaatsiap atuarfia Nordplusimut qinnuteqarniaraangata, aamma suliniuterput «Vi er Vestnorden» aqqutigalugu islandimiunik klassimik ikinngutitaarnissamut periarfissaqartoq paasigaangassuk nuannertarpoq.

Nunat avannarliit akornanni atuarfimmi suliassat ilinniusiallu nuannersut atorlugit tatigeqatigiinnerulernermik pilersitseqataaneq nuannaajallannangitsuunngilaq.

Kulturimut tapiisarfik imaluunniit Nunat Avannarliit iluanni aningaasaateqarfinnik suleqatigiiffiilluunniit pillugit tusagaqarsimanngitsut naapillugit kajuaminnarpoq.

Ottop unnuisarfiani Tamassa ingerlapparput, eqqarsarpupgullu takkuttoqarnavianngitsoq. Kisianni, takkuttoqarpoq. Inuillu imminnut ilisimasariinngitsut assigiimmilli isumassarsiallit attaveqartissinnaanerat misigaarput.

Aamma minnerunngitsumik, uagut allaffitttut Kalaallit Nunaat assigiinngiiaartoq paasisimasaqarfigilerparput, kulturilerisut soqutiginartut naapissimavagut aamma kalaallit atuarfiini sulerusussuseqarneq pitsaassususerlu tupigusuutigisimavarput. Angalaninni arlaleriarlunga ilinniartitsisut atuartullu imminnut attavqarrnerat, atuarfinnilu kulturi ilisarisimavara. Atuarfinni mikisuni angisuunilu tamanna malunnarpoq, ilinniartitsisullu piginnaasaqarluartut naapittarpagut, ullukkut ilinniartitsisut, sunngiffimminni kulturilerisut aamma taakku akornanni pissanganartunik suliniuteqarlutik ataatsimuulersinnissaannik suliniuteqartuusut. Tamakku NAPA-mi pissangalluta malinnaavigaagut.

Angalaneq assut nuannersimavoq – nasserutigissavaralu Aasiannukarnitsinni imarmi pinngortitamiinnitsinni arferit (3!) takugatsigit aamma ilualiarsuaq kusanarluinnartoq saneqqukkatsigut. Maanna Nuummut utersimalerpugut sapaatillu akunnerata tulliani Islandip ambassadøria, nunatsinni Ilinniartitaanermut Kultureqarnermullu Naalakkersuisoq ataatsimeeqatigissavagut, nutaamillu suleqatissatsinnik atorfinitsitsilluta.